tuli tehtyä avioehto 10v sitten. nyt ollaan kämppiksiä, johon tilanteeseen mies kuulema tyytyväinen (!), minä en, ja varmaan eri teille lähtö edessä ennen pitkää.
avioehto on se tavanomainen, että kumpikin pitää omansa. ei olis pitänyt sitä tehdä, mutta minkäs enäänkään voi. jos ottaisin asian esille, se herättäis epäilyksiä.
meillä ei kummoisia omaisuuksia ole. ei taloa, autoa, veneitä.. koti tosin viihtyisä ja tavarat mitä siinä on.
yhteinen koira on, joka enemmän minun koira mutta paperilla siis yhteinen. siitä on kova työ ja vastuu yksin.. mies on sanonut joskus vihoissaan, että koira tulis sitten mulle koska on minuun leimautunut, mutta esim hän veisi tieskan. yhtä rakas silti molemmille.
tieska oheiskamoineen on yhdessä makseltu.
kuten monet muutkin asiat. kuitteja ei tallessa.
lisäksi hän on ilmoittanut että nimeään en sitten kantaisi enää jos ero tulisi.
että se ehtohan kattaa senkin?
lisäksi meillä on iso yhteinen velka, josta olemme yhteisvastuullisia.
miten nuo asiat on.
kuka määrittelee?
varmaan viemässä kaiken "olennaisen" eli tarkoittaa hänen tapauksessa rahallisesti arvokkaan, digiboksit tv:t tieskat pakastimen..
entä kun jotain ostettu avioliiton aikana, mutta rahoilla jotka hän sai korvauksena eräästä kauan sitten tapahtuneesta asiasta?
onko erossa "luovutettava" sukunimi takaisin? josta seuraa että ajokortti meni uusiksi ja ..
entäs velka?! olemme siitä yhteisvastuullisia ja se on velkajärjestelyssä. tällä hetkellä emme maksa sitä ollenkaan ja vuosia on vielä jäljellä.
lisäksi olen perimässä joku päivä tässä sen verran, että se velka kuittautuisi juuri ja juuri, EHKÄ. mitään ei jäisi. olemmeko yhteisvastuullisia siitä, vaikka toinen muuttais ameriikkaan?
lopuksi, kuka maksaa viulut, siis kun asia viedään maistraattiin jne.. se joka eroa hakeekin?
mitä muita maksuja ja ilmoittamisia tulee?
avioehto on se tavanomainen, että kumpikin pitää omansa. ei olis pitänyt sitä tehdä, mutta minkäs enäänkään voi. jos ottaisin asian esille, se herättäis epäilyksiä.
meillä ei kummoisia omaisuuksia ole. ei taloa, autoa, veneitä.. koti tosin viihtyisä ja tavarat mitä siinä on.
yhteinen koira on, joka enemmän minun koira mutta paperilla siis yhteinen. siitä on kova työ ja vastuu yksin.. mies on sanonut joskus vihoissaan, että koira tulis sitten mulle koska on minuun leimautunut, mutta esim hän veisi tieskan. yhtä rakas silti molemmille.
tieska oheiskamoineen on yhdessä makseltu.
kuten monet muutkin asiat. kuitteja ei tallessa.
lisäksi hän on ilmoittanut että nimeään en sitten kantaisi enää jos ero tulisi.
että se ehtohan kattaa senkin?
lisäksi meillä on iso yhteinen velka, josta olemme yhteisvastuullisia.
miten nuo asiat on.
kuka määrittelee?
varmaan viemässä kaiken "olennaisen" eli tarkoittaa hänen tapauksessa rahallisesti arvokkaan, digiboksit tv:t tieskat pakastimen..
entä kun jotain ostettu avioliiton aikana, mutta rahoilla jotka hän sai korvauksena eräästä kauan sitten tapahtuneesta asiasta?
onko erossa "luovutettava" sukunimi takaisin? josta seuraa että ajokortti meni uusiksi ja ..
entäs velka?! olemme siitä yhteisvastuullisia ja se on velkajärjestelyssä. tällä hetkellä emme maksa sitä ollenkaan ja vuosia on vielä jäljellä.
lisäksi olen perimässä joku päivä tässä sen verran, että se velka kuittautuisi juuri ja juuri, EHKÄ. mitään ei jäisi. olemmeko yhteisvastuullisia siitä, vaikka toinen muuttais ameriikkaan?
lopuksi, kuka maksaa viulut, siis kun asia viedään maistraattiin jne.. se joka eroa hakeekin?
mitä muita maksuja ja ilmoittamisia tulee?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Onko teillä mitään mahdollisuutta sopia keskenään näistä? Juristien kanssa tulee kalliiksi.
Oleellista on, millaisen ehdon te oikeastaan olette tehneet. Onko se oikein tehty ja rekisteröity maistraattiin? Onko sen laatinut, joka, jolla on mitään käsitystä asiasta?
Jos se sattuisi olemaan pätevä ja siinä vaikka lukisi että avio-oikeutta ei ole kummallakaan mihinkään toisen omaisuuteen (ei ennen eikä jälkeen avioliiton solmimisen hankitun), niin sitten omaisuus on sen, kenen se on eikä siirtoja tarvitse tehdä. Yhdessä hankitut tietenknjaatte kekenänne. Jos on kyse pelkästään irtaimistosta, niin sen omistajan selvittäminen kannattaa tehdä sovinnolla. Se ei maksa mitään.
Jos olette yhteisvastuullisia velasta, niin se voidaan periä teiltä kummalta tahansa. Ero ja muutto maasta eivät vaikuta asiaan.
Avioliiton solmiessasi olet mennyt muuttamaan nimesi. Se pysyy sinulla kunnes taas muutat sen joksikin muuksi jos muutat. Tulevalla ex-miehelläsi ei ole sinun nimeesi mitään valtaa.
Avioerohakemus jätetään käräjäoikeuteen. Jättäjä maksaa. Ensivaiheen hinta on 72 euroa ja toisen vaiheen hinta 44 euroa. Sopupelillä kustannukset pysyvät tuossa. Jos alatte riitelemään, niin lisää summaan nollia niin monta kuin haluat.
Avioehto on tosiaan hyvä että olette tehneet. Nyt sinulla ei ole oikeutta viedä miehesi omaisuutta oikeudettomasti joka on oikein. Myös miehelläsi ei ole oikeutta viedä sinun omaisuutta joka on oikein.
Katumuksesi ettei olisi pitänyt tehdä ?! ihmetyttää sillä vaikutta että sinulla olisi jokin tarve saada omaisuutta mitä sinulle ei kuulu?? Tai käyttää sitä parisuhteen pysymisen tai laadun"parantajana" tai sitten eron aseena?
Mitä nimeen tulee on puolisolla oikeus vaatia käräjä oikeutta poistamaan sinulta miehesi nimi joissakin tapauksissa. Eli se on tahto kysymys nimenantajan puolelta.
Mistä iihmeestä tällaisen väärän väittämän keksit: "Mitä nimeen tulee on puolisolla oikeus vaatia käräjä oikeutta poistamaan sinulta miehesi nimi joissakin tapauksissa. Eli se on tahto kysymys nimenantajan puolelta."
Voihan oikeuteen nostaa aivan millaisen kanteen tahtoo, ja kenestä tahtoo ... SILTI oikeus ei voi määrätä exää vaihtamaan sukunimeä, EI missään tapauksessa eikä tästä ole poikkeuksia, KOSKA laissa ei ole sellaiseen päätökseen pykälää joihin tuomiot/päätökset kuitenkin perustuvat.
tehtiin minun aloitteesta aikanaan koska minä perimässä yleensä jotain, kun taas mies ei. silloin ei vielä ollut yhteistä velkaa.
nyt kuitenkin joudun maksumieheksi ennen pitkää. miehen toimesta ja painostuksesta on se velka. minä ja lähipiirini eivät kannustaneet.
hällä ei ollut juuri mitään kun yhteen mentiin, asui kotonaan. itsellä oli säästöjä ja omillani olin asunut jo n. 15 vuotta, vasta hommannut huonekaluja. holtiton rahankäyttäjä, kaikki menemään mitä tulee. sellainen vähän "ei huolta huomisesta"..
katseli kuvastoja jne, tilasin kattilaa ja verhoa jo ennen kuin naimisiin edes mentiin. ai miksikö, no ettei tullut ilmiriita;D (eli tyhmyydestä jne..) ps. pakko tässä välissä sanoa, että kihlatkin ostin minä. piti tiettynä päivänä mennä kihloihin, ja sanoin kyllä että ne on tapana ostaa toinen toiselleen, tai mies ostaa molemmille. mutta että nainen ostaa miehelle..?
no, jos vänkää nimestä niin kai maksaa viulutkin..
On inhimillistä tehdä virheitä, vasta niiden toistaminen on typeryyttä.