Niissä muhii kalliit ja yllättävästi nousevat hoitovastikkeet. Rakennuttaja kun ottaa ensin sen halvimman ja sitten se nostaa taksansa ryöstöluokitukseen. Riemu halvasta asumisesta on täyttä utopiaa vaikka uuteen muuttaisi! Uusien taloyhtiöiden hallituksien jäsenet kun ovat enimmäkseen kokemattomia ja sinisilmäisiä, "titteli" houkuttelee enemmän kuin ymmärrys asioista.
Varokaa uusia
asuntoja
223507
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Minkä halvimman se rakennuttaja ottaa? Lakaisukoneen vai? Onneksi meillä on hallituksessa sinut:)
Rakennuttaja ei itse toimi siivoojana, huoltomiehenä tai edes isännöitsijänä, vaan valitsee "kilpailuttamalla" uudiskohteiden alihankkijat, jotka tekevät työn taloyhtiölle, joka samalla perustettu. Ns. rakennusaikainen taloyhtiö ensin. Kun muutat sisään, olet ummikko ekan vuoden, sitten vuos kerrallaan ajatte itsenne systeemiin sisälle ja havahdutte huomaamaan tuon "lypsämisen" kuplan ja höynäyttämisen kaikessa mahdollisessa tekemisessä.
Kaikki siivouksesta huoltoon on YLIMITOITETTUA, ja menee aikansa ennenkuin huomaat että vähempikin riittäisi, jolloin kuluissa säästäisi puolet.
Omassa taloyhtiössä kun rakennuttaja luovutti talon osakkaiden haltuun, siinä vaiheessa kilpailutettiin sopimukset uusiksi ja vaihdettiin mm. isännöitsijä pätevämpään henkilöön.
Vuokratontilla sijaitsevien talojen vastikkeet ovat kalliimpia kuin omalla tontilla sijaitsevien talojen vastikkeet. Samoin joissakin hitastaloissa ( nekin ovat vuokratontilla) ovat vastikkeet älyttömän korkeat. Asuntolainaa ottaessa asumiskuluihin vaikuttaa myös vastikkeen määrä.
Asuntojen myyntihinnoissa ei vain oteta nykyään tarpeeksi huomioon sitä, onko talon tontti oma vai ei.
Miten niin rakennuttaja ottaa jatkossa jotain lisää?
Taloyhtiön yhtiökokous (=osakkaat itse) päättää hallituksen esittämien
laskelmien perusteella vastikkeen joka vuosi erikseen.
Vuokralainen ottaa vastaan vuokrankorotusilmoituksen, jossa riittää
perusteluiksi kustannusten nousu tai muuta sopivaa.
Käytännössä isännöitsijä esittää korotukset ja hallitus on "kumileimasin". Kukaan ei tarkemmin perehdy kustannusvastaavuuteen, kaikki luottaa isännöitsijään, joka perustelee suullisesti! Pyytäkää tarkka laskelma! Niin meillä. Ja jo on korotukset jääneet mitättömiksi.
kustannuslaskelmia ja mahdollisesti kilpailutettavat kohteet tehdään hallituksen (lähinnä pj:n eli minun) ja isännöitsijän yhteisenä työnä.
Isännöitsijällä on oma ammattitaitonsa, minulla on sitten oma rakennuspuolen (ins.) ammattitaitoni. Näin saadaan asiat paremmin tehtyä, kun tarpeelliset tidot löytyvät jo meiltä kahdelta.
Omalla tontilla sijaitsevan uuden kerrostaloasunnon keskimääräinen vastike Helsingissä on 2-2.40 euroa neliö, kun vanhan vastaavan kerrostaloasunnon vastike on 3-4 euroa neliö ja kyse on kummassakin hoitovastikkkesta vanhassa tulevat lisäksi remonttivastikkeet päälle.
Uusissa vuokratonteilla olevissa kerrostaloasunnoissa vastikkeet ovat yli 3 euroa neilö ja joissakin hitaseissa yli 4 euroakin.
Kun asuin kalliossa vanhassa talossa vastikeeni oli 3.5 euroa neliö ja yhtiötä kehuttiin hyväksi, lisäksi jatkuvasti tuli remonttikuluja, nyt asun uudessa talossa ja vastike on 2.30 euroa neliö, remonttihuolia ei ole vuosikausiin, rakentajan takuukin on kymmenen vuotta, asunnossa on uudenaikaiset tietoyhteyskaapeloinnit, sauna, ilmanvaihto ym ym ja hyvä äänieristys.
Rahalla saa aina parempaa.
Asun Kalliossa vanhassa kivitalossa, jossa on liikehuoneistoja alakerrassa. Niistä saa niin hyvän vuokran, että yhtiövastiketta ei ole oman asumiseni aikana jouduttu perimään vielä kertaakaan.
Toista oli Vuosaaressa. Siellä on rakennettu talot niin, että alimman kerroksen läävätkin on tehty "asunnoiksi". Huvittavaa on katsoa, kun kaikilla pohjakerroksen asukkailla on verhot tiukasti edessä, ettei yksityisyys täysin murentuisi.
Onneksi pääsin Vuosaaresta pois ihmisten ilmoille.
Remppa-rane käykö se vuokraisäntä bylsimässä sua?
Kokemuksesta kerron, että takuut vaihtelee kaikessa, alihankkijoilla 1 v, rakennuttaja vastustaa vastuita 3-4 vuotta, ensimmäisenä vuotena hajoo hissien moottorit yms, kattotiivistys vuotaa vedet alakertoihin asti, autohallien kippiovet laukee yhtenään...voi lapset, kun olette sinisilmäisiä. No, koette sen uudenkin asunnon riemun. Vastikkeet nousee roimasti 2-5 vuodessa ym ym...Monopoli hallitsee taloyhtiöitä!
Eikös se ollut Rane niin, että joku muu maksaa sinun vuokrasi ja pitihän sinun antaa sille maksajalle jotain vastiketta vuokrasta.
Sitäpaitsi nykyään ei ole enää Kalliossa vastikkeettomia asuntoja. Lisäksi on rahoitusvastikkeet sisältäen esim. putkiremonttikuluja, mikä lienee remonteista suurin. Sen lisäksi on hissiremonttia, kattoremonttia, julkisivuremonttia ym....
ellei tunnista hoitovastiketta ja rahoitusvastiketta toisistaan. Sinulle taisi käydä juuri näin.
Asun uudessa pienessä yhtiössä. Me voimme vaikuttaa hoitovastikkeeseen varsin paljon tekemällä ITSE lumityöt ja muut siivoukset. Yksi osakas tekee kirjanpidon minimiveloituksella. Käytännössä jokainen osakas osallistuu jollain panoksella yhtiön hoitoon.
On totta, että jos olisimme jättäneet nämä asiat rakennuttajan luomien järjestelmien varaan, niin joutuisimme toki maksamaan enemmän, mutta ei silti ylivoimaisesen kohtuuttomasti.
aika yleistä on, ettei noita asioita eroteta toisistaan.
Minäkin asun uudessa pienehkössä yhtiössä. Meillä vastike on 1,5 e/m2, vaikka ostamme palveluja jonkin verran myös ulkopuolelta: mm. isännöinti (ammatti-isännöitsijä, hoitaa myös kirjanpidon ja kaikki juoksevat asiat), lumityöt ja hiekoitus. Nämä ratkaisut meillä tehtiin siksi, koska kukaan ei osannut esim. kirjanpitoa riittävän hyvin ja siihen ei kokemattoman/tietämättömän kannata alkaa. Ja toisaalta isännöintipalvelu ei ole kovin kallista, meillä sen osuus kk-vastikkeista on alle 9 % ja kokonaisuudessaankin kk-tasolla reilusti alle 200 euroa - ja sillä hintaa joku tekee kaiken puolestamme kokousjärjestelyjä, kirjanpitoa, laskujen maksua, pankkiasioita, avainhuoltoa, pöytäkirjoja, tilinpäätöksiä myöten. Aurattavaa piha-aluetta taas on niin paljon, että esim. vuorosysteemillä itse kolaamalla siihen menisi monta tuntia - kenellä riittää aikaa pyryisen yön jälkeen, kun pitäisi ehtiä töihinkin (sitä paitsi kokemukseni mukaan osa luistaa aina vastuustaan)?. Liukkauden torjunta taas katsottiin viisaaksi (ei maksa paljon mitään vuodessa), koska hallituksella on vastuu siitä ettei kukaan pölähdä pihalla. Vain valvontavastuu on meillä.
Vastikkeesta maksetaan myös jätehuolto, kiinteistövero, tonttivuokra, korjauskulut (uudessa vähäisiä, suurin osa menee takuuseen), yhteisten tilojen valaistus ja lämmitys, pihojen valaistus, kiinteistövakuutus, yhtiön vesi, pienhankinnat mm. pihan hoitovälineet jne. Nurmikot leikkaamme itse, samoin pihan siivoukset. Siivottavia sisätiloja ei ole muuta kuin väestösuoja, jonka siivoaa ken parhaaksi näkee. Teimme hallituksen porukalla yhdessä isännöitsijän kanssa laskelmia hoitovastikkeen riittävyydestä ja meillä tämä taso riittää jopa jonkinlaisen pesämunan keräämiseen tuleviin ylläreihin.
Mielestäni 1,5 e/m2/kk ei todellakaan ole paljon siitä, että joku hoitaa melkein kaikki asiat puolestani... toisin kuin esim. omakotitalossa.
Nyt ropisee sullekin korotuksia, palkat kun nousee kiinteistö/siivousalalla 10%, eli jaa se 2 vuodelle. Alihankkijoiden hankinnat näkyy pian vastikkeissa; uusia traktoreita ja kiinteistönvalvontaohjelmia, koulutusta henkilöstölle yms.
Älkää hirveästi keräilkö sitä pesämunaa yhtiön tilille, koska verottaja iskee helposti siihen kiinni. Periaatteessa taloyhtiö ei saisi tilinpäätöksessään osoittaa voittoa, vaan aina pientä tappiota, juuri tuon verotuksen takia.
Voitte tietysti siirtää varoja, jos näyttää ylijäämää, vaikkapa korjausrahastoon. Sieltä ette kuitenkaan voi varoja käyttää niihin ylläreihin. Ainoastaan perusparannustyyppiseen korjaukseen.
Olisko todella noin, kiitos tiedoista.
Ensimmäinen tilikausi on jo päätetty (oli poikkeuksellisen lyhyt) ja siinä tulokseksi oli väännetty 0, vaikka tosiasiassa rahaa jäi yli muutama tonni. Sitä en muista ulkoa, miten asia oli käsitelty tilinpäätöksessä. Korjausrahastoon rahoja ei kuitenkaan siirretty, koska uudessa yhtiössä se ei vielä ole ajankohtaista/järkevää ja sitoo rahojen käyttöä. Yhtiökokous oli yhtä mieltä siitä, että tällainen toimintatapa on järkevää ainakin näin alussa, koska kaikkia kuluja ei ehkä vielä osata arvioida tarkkaan. Rahat saadaan kyllä varmasti käytettyä johonkin hyödylliseen, se ei ei ole ongelma.
Ihan mielenkiinnosta olisi kiva tietää, mihin ne muutama tonni on laitettu, jos tilinpäätös on saatu nollaksi. Johonkin ne on ollut pakko laittaa, koska yhtiön tilillä niitä ei voi pitää.
Ja mihin ne on voitu laittaa, että ne olisi vapaasti käytettävissä?
Voisitko ottaa selvää ja kertoa muillekin.
voi ja saa pitää yhtiön tilillä. Tuo on ihan mututietoa, ettei muka voisi. Eihän veroilmoitusta tehdä ja veroja makseta as oy:tä tililla olevan rahamäärän perusteella, vaan tilinpäätösasiakirjojen (eli mahdollisen voiton mukaan, joka näkyy tuloslaskelmassa)! Yhtiön tilillähän on aina rahaa, jos yhtiö on vakavarainen ja se ei tarkoita, että yhtiöllä olisi välttämättä ylimääräistä rahaa.
Tilinpäätöksessä voitto n. 2000 euroa (tarkistin summan) on kuitattu poistoilla (poistot koneista ja kalustosta). Näin tulos on saatu nollaksi. Ihan laillinen menettely ja läpäissyt ulkopuolisen tilintarkastuksenkin.
Uudet talot tehdään halvalla ja ulkomaisella työvoimalla. Ohuen ohuet betonit ja surkea äänieristys kruunaavat kaiken.
En ostaisi.
me ostimme vuosi sitten rakenteilla olevan rivitalohuoneiston Pohjois-Suomesta. Rakentaja on paikallinen pikkufirma, jolla on yli 20 vuoden kokemus alalta. Rakentaminen oli tehty avoimeksi ja läpinäkyväksi mm. siten, että me ostajat saimme käydä työmaalla milloin huvittaa. Me kävimmekin työmaalla 1-2 viikon välein ja joka kerta meille kerrottiin edellisen käynnin jälkeen tehdyt työt ja mitä tehdään seuraavaksi ja MITEN. Saimme myös omin silmin nähdä ja seurata, miten esim. kosteuseritykset on tehty jne. Puolisolla kun sattuu vielä olemaan tietämystä rakentamisesta, niin hän pystyi arvioimaan työn oikeellisuutta koko ajan.
Ulkomaalaisia ei työmaalla nähty, kaikki tekijät ovat paikallisia ja suurin osa asuukin lähistöllä. Betonin ohuutta ja äänieristystä ei tarvitse valitella; ensinnäkin talon on puurakenteinen ja toisekseen äänieristys on testattu ja todettu täydelliseksi. Jos jotain haluaa naapuriin kuulumaan, täytyy joko hakata lekalla täysillä naapurin seinään tai soittaa musiikkia niin isolla, että itselläkin lentää tärykalvot vittuun! Kukapa sellaisella metelillä nautintonsa pilaa. Naapurissa asuu lapsiperhe, eikä lasten itkua eikä leikin ääniä kuulu meille lainkaan. Eikä kuulemma mitään meiltä heille.
Etsittiin tätä pari vuotta ja sinä aikana nähtiin niin monta vanhaa lahoa taloa, etten vanhaa ostaisi koskaan. Yleensä hyväkuntoisiksi mainituissakin oli tehty vain näennäistä pintaremonttia ja usein vielä tekijän kädenjälki näkyi, eikä suinkaan hyvässä. Muutamissa kohteissa kosteuden saattoi jopa haistaa itse. Homeluukkuja, huonosti eristettyjä ja huonosti korjattuja melkein kaikki, ja kaiken kukkuraksi vielä tasoonsa nähden reippaasti ylihinnoiteltuja.
En ostanut, enkä osta jatkossakaan.