Olen tässä jo pidemmän aikaa harkinnut toisen kissan ottamista. Olen vain miettinyt, että onko se sitten liikaa nykyiselle kissalleni.
Kissani nimittäin pitäisi talven tullen muuttaa kanssani rivitaloon, jossa pääsisi valvotusti ulkoilemaan (nykyisin asuu omakotitalossa ja pääsee ulos silloin, kun haluaa ja ilman valvontaa, pysyy kuitenkin aika hyvin pihapiirissä).
Olisiko siis liikaa ottaa samalla toinen kissa (tyttöpentu) tähän samaiseen asuntoon.
Nykyinen kissani täytti kesäkuussa kaksi vuotta ja se on leikattu poika. Aikaisemmin kesällä meillä oli vähän aikaa (parisen viikkoa) kaksi pentua (asustelivat leikkimökissä ja pääsivät ulkoilemaan) ja tämä kissani aika paljon murisi pennuille ja lähti pakoon, kun tultiin pentuja sille näyttämään (sisällä ja ulkona samalla lailla). Kuitenkin ulkona ollessaan, se seurasi kuitenkin kiinnostuneena pentujen touhuja näiden ollessa ulkona ja se kävi usein haistelemassa leikkimökin luona paikkoja, missä pennut olivat menneet.
Kissa on ollut siis ainoana kissana koko sen kaksi vuotta, mitä ollut meillä.
Nyt siis vinkkejä kaipaan tähän tilanteeseen. Kannattaako antaa nykyisen kissan ensin sopeutua asuntoon rauhassa ja sitten vasta harkita toista kissaa vai olisiko parempi tuoda kummatkin samalla kertaa asuntoon? Vai kannattaako unohtaa kokonaan toisen kissan hankkiminen?
Kissani nimittäin pitäisi talven tullen muuttaa kanssani rivitaloon, jossa pääsisi valvotusti ulkoilemaan (nykyisin asuu omakotitalossa ja pääsee ulos silloin, kun haluaa ja ilman valvontaa, pysyy kuitenkin aika hyvin pihapiirissä).
Olisiko siis liikaa ottaa samalla toinen kissa (tyttöpentu) tähän samaiseen asuntoon.
Nykyinen kissani täytti kesäkuussa kaksi vuotta ja se on leikattu poika. Aikaisemmin kesällä meillä oli vähän aikaa (parisen viikkoa) kaksi pentua (asustelivat leikkimökissä ja pääsivät ulkoilemaan) ja tämä kissani aika paljon murisi pennuille ja lähti pakoon, kun tultiin pentuja sille näyttämään (sisällä ja ulkona samalla lailla). Kuitenkin ulkona ollessaan, se seurasi kuitenkin kiinnostuneena pentujen touhuja näiden ollessa ulkona ja se kävi usein haistelemassa leikkimökin luona paikkoja, missä pennut olivat menneet.
Kissa on ollut siis ainoana kissana koko sen kaksi vuotta, mitä ollut meillä.
Nyt siis vinkkejä kaipaan tähän tilanteeseen. Kannattaako antaa nykyisen kissan ensin sopeutua asuntoon rauhassa ja sitten vasta harkita toista kissaa vai olisiko parempi tuoda kummatkin samalla kertaa asuntoon? Vai kannattaako unohtaa kokonaan toisen kissan hankkiminen?
Vastaukset 2
Vanhimmat
meillä oli kissa aika pitkään karkureissulla ja kun se saatiin kiinni niin sillä välin oli otettu aikuinen kissa ja pentu.
muutama päivä oli pelkkää sähinää kissojen kesken, mutta viikossa ne oppi sietämään toisia ja nyt ne on toistensa kavereita jo.
ihan selkeästi toi eka kissa tykkää siitä että sillä on nyt seuraa koko ajan, milloin ite vain haluaa.
Tyttökissani jatkoa ajatellen otin eilen kissalleni poikakaverin kotiini myös. Molemmat ovat 5 kk:n ikäisiä. Eilen alkoi tutustuminen. Tyttökissani katsoo uteliaasti ja menee lähelle, mutta uusi kolli on vielä hieman varauksellinen. Jos tyttökissa menee liian lähelle, kolli alkaa sähisemään. Koko ajan ne kuitenkin toistensa ympärillä pörrää, että eiköhän ne kohta ota jo lähempää kontaktia. Eilen tyttökissa nuuhkaisi kollin turkkia takaapäin, niin ettei kolli huomannut.
Muuten pissa-astia ja ruokakipot ovat tulleet tutuksi. Vielä ovat liian nuoria pentujen tekemiseen, mutta ehkä keväämmällä sitten.