[ Runo. 20:45 - 23:22 ]
Herra, puhdista taas mieleni
Tuuli suhisee latvuksissa
oksissa liikkuvat
lehdet
aamuöisiä ajatuksia,
yksitellen
kuva kuvalta sana sanalta
soraa
Ja käärmeitä,
kirkkaita laululintuja
sonetteja
sihisevin siivin
rahisee kenkien alla
kävellessäni pimeää rantatietä
kaikki
Kunnes rukoilevin käsin
suljen silmät
Puhdista, puhdista minut kaikesta siitä
puhtaudesta
ja kaikesta siitä kauneudesta
mikä oli ja on
vain välkehtivien kuvien litaniaa
Tämäkin
pimeän pitkä ja raastava yö
väsyneillä ohimoilla
suureen rauhaan
tasaantuu
enkä sano hänelle enää:
Gute Nacht, Good Night, God Natt
ja myös oikein hyvää yötä
En
Ah se on viimeinkin
rakkaani
niinkuin voimme olla hiljaa
täysin itsessään
Shhh, nuku nyt jo
Hyvää yötä, rakkaani
uuuuuups!
Herra, puhdista taas mieleni
Tuuli suhisee latvuksissa
oksissa liikkuvat
lehdet
aamuöisiä ajatuksia,
yksitellen
kuva kuvalta sana sanalta
soraa
Ja käärmeitä,
kirkkaita laululintuja
sonetteja
sihisevin siivin
rahisee kenkien alla
kävellessäni pimeää rantatietä
kaikki
Kunnes rukoilevin käsin
suljen silmät
Puhdista, puhdista minut kaikesta siitä
puhtaudesta
ja kaikesta siitä kauneudesta
mikä oli ja on
vain välkehtivien kuvien litaniaa
Tämäkin
pimeän pitkä ja raastava yö
väsyneillä ohimoilla
suureen rauhaan
tasaantuu
enkä sano hänelle enää:
Gute Nacht, Good Night, God Natt
ja myös oikein hyvää yötä
En
Ah se on viimeinkin
rakkaani
niinkuin voimme olla hiljaa
täysin itsessään
Shhh, nuku nyt jo
Hyvää yötä, rakkaani
uuuuuups!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hyvää yötä, täältä jostakin, pimeyden keskeltä.
tuolla olohuoneen puolella mutta narsistisuuttani tai uteliaisuudesta jäin hetkeks roikkumaan palstalle, niin kerkesin näkemään sun vastauksen ennen kuin poistuin, ja hei, en sitte poistunut. Ajattelin nimittäin sanoa
HALAUS e.ve:lle
let your light shine on
in the dark
- -
pimeän keskellä
jotain
mitä silmät eivät näe
mutta sydän
sydän
se tuntee
sydäntä vasten
valoa
läheisyyden lämpöä
rinta rintaa vasten
hiljaa
läikähdys kirkasta valoa
ystävyyttä pimeän keskellä
ehkä rakkautta
mikä tulee ja menee
ja asuu ihmisten sydämissä
yön keskellä
pimeän keskellä
käsi olkapäällä
siunaten toista hänen matkallaan
hänen avaruudessaan
tunkeilematta
raastamatta ja sitomatta
hiljaa ikäänkuin itkisi ja kuitenkin
hymyilee
katsoessaan sydämellä
hänen kauneuttaan pimeän keskellä
ei voi olla hymyilemättä
eikä toivottamatta toiselle hyvää matkaa
jos kerrankin on nähnyt
sydämellään
kaikessa tässä pimeässä
haparoivan ihmisen
:) Tuo siis syntyi ihan spontaanisti niinkun toivotuksena sinulle, ota vastaan, mielelläni lähetän ystävällisen toivotuksen sinne suuntaan - mutta vasta tuossa kun heitin viestin matkaan, muistui mieleen, että olemme aiemminkin palstalla jotain kommenttia heitelleet tai keskustelua käyneet? Se ei silti olennaista; tämä hetki on - ja rohkaisua kaikki tarvitaan omien asioiden keskelle... Mutta jos tuosta äskeisestä, sydämeltä soljuneesta tekstistä väsäisin vielä runoa, tarkastelen sillä tavalla... Niin siinä on joitain kohtia mitkä paremmin soveltuu ikäänkuin parisuhteen tai muuten miehen ja naisen välisen läheisen, intiimin ystävyyden kuvaukseksi - rinta rintaa vasten - ja sitten joitain kohtia mitkä soveltuu kuinka vain ystävien väliseen kohtaamiseen, paremminkin. Että sen vois lukea kummallakin tavalla eikä toinen taso rikkoisi toista, ehkä runona näin:
pimeän keskellä
jotain
mitä silmät eivät näe
mutta sydän
sydän
se tuntee
sydäntä vasten valoa
keventyneen
läsnäolon lämpöä
avoimet kädet vastakkain
hiljaa
läikähdys kirkasta valoa
ystävyyttä pimeän keskellä
ehkä rakkautta
mikä tulee ja menee
ja asuu ihmisten sydämissä
yön keskellä
pimeän keskellä
käsi olkapäällä
siunaten toista hänen matkallaan
hänen avaruudessaan
tunkeilematta
raastamatta ja sitomatta
hiljaa ikäänkuin itkisi ja kuitenkin
hymyilee
katsoessaan sydämellä
hänen kauneuttaan pimeän keskellä
ei voi olla hymyilemättä
eikä toivottamatta toiselle hyvää matkaa
jos kerrankin on nähnyt
sydämellään
kaikessa tässä pimeässä
ihmisen
- -
Kaikkea hyvää e.ve.
Oli miellyttävää vastata sinulle, tällä kertaa tämän verran.
Heips.
Voih, k i i t o s kauniista runostasi!
Olet kyllä taituri sanailussa, aivan kuin näkisit, pimeän keskellä, tännekin.
Ollaanhan me joskus mielipiteitä vaihdettu.
Kirjoittele näitä haikeankauniita runojasi, aina kun ehdit ja inspis iskee.
Mukava nukahtaa, kauniisiin sanoihin.
K i i t o s ! :)
Jos oli runosi kaunista luettavaa, niin tämä palautteesi on aivan liikuttavan kaunis.