Mieltäni on askarruttanut seikka, että jos esim. autoilija kiistää ajaneensa ylinopeutta ja ylinopeus todistetaan tapahtuneeksi, niin saako ajaja tästä kiistämisestä lisärangaistuksen?
Tämä ylinopeus vain esimerkkinä, koskeneeko kiistäminen ja sen tuomitseminen muitakin rikkeitä? Tuleeko kyseeseen esim. viranomaisen harhauttaminen tms.?
Tämä ylinopeus vain esimerkkinä, koskeneeko kiistäminen ja sen tuomitseminen muitakin rikkeitä? Tuleeko kyseeseen esim. viranomaisen harhauttaminen tms.?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Käräjäoikeus sen sijaan saattaa kohtuullistaa sakkoa.
Ei. Ketään ei voida velvoittaa auttamaan oman syyllisyytensä selvittämisessä. Kiistää saa aivan toivottomankin jutun. Järkevää se ei välttämättä aina ole, koska pitkittää asian käsittelyä ja aiheuttaa turhia kuluja.
Esim. kiistetyssä ylinopeusjutussa joudutaan esittämään todistelu, käytännössä tutkamittauksen tehnyt poliisi kutsutaan todistamaan. Hänelle maksetaan valtion varoista päiväraha yms. ja yleensä vaaditaan, että vastaajan tulee korvata todistelukustannukset takaisin valtiolle. Eli sillä tavalla (todistelukustennusten mahdollisen maksuvelvollisuuden kautta) turhasta kiistämisestä aiheutuu eräänlainen lisäseuraamus.
Laskutoimituksena on sitten se, kuinka paljon sakko pienenee ja se pieni todistajanpalkkio, mikä poliisille maksetaan.
Poliisi on käytännössä aina oikeassa, vaikka tyhjänä seissyt auto sitten joutuisi vierimään ylämäkeen iskeytyäkseen ohiajaneeseen poliisiautoon.
Omia todistajia ei tämän vuoksi kannata kiustata, vaikka kuika olisikin hyvä case.
Puntit saa kyllä tasattua ihan muulla tavalla. Niin sekopäistä ja suurta potilasta ei olekaan, etteikö lapsena aiheetta sakotettu lääkäriveljeni pistäisi Kilon poliisia kiinniottamaan.
Asiallisia ja hyviä vastauksia, paitsi tämä viimeinen sekopää. Ilmeinen mielenterveyskuntoutuja lomalla.
Valitettavasti kommentit eivät ole mielenterveyskuntoutujan sekopäisyyksiä, vaan ihan elävästä elämästä. Ylämäkeen vierivä auto on oikeustapaus. Se on sitten oikeudessa todistettu, että auto vyöryy ylämäkeenkin.
Vastaavanlaisia juttuja löytää aika paljon. Klassisisia ovat ne, joissa poliisi väittää sen toisen - humalassa olleen ajaneen ja selväpäisen vaihtaneen paikkaa pysäytyksen jälkeen. (Ja tästähän sitten seuraa molemmille rangaistus.)
Tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että kiistää voi, mutta poliisia vastaan ei kannata pistää ketään todistamaan.
Koska rikosasiassa ei syytetyllä ole velvollisuutta pysyä totuudessa, mutta todistajalla on. Totuus on taas pääsääntöisesti se, miksi virkamies sen tulkitsee oli se sitten vaikka luonnonlakien vastaista.
Siis: kiistää voi mutta todistaa ei kannata.
Valehtelet ja kaiken lisäksi et tiedä rikosoikeudesta alkeitakaan.
Rikosoikeudessa vallitsee syytetyn suosimisen periaate. Jos poliisi ei pysty todistamaan, kumpi rattijuopumustapauksessa autoa ajoi, kun molemmat autosta tavatut syyttelevät toisiaan, ei syyttäjä nosta edes syytettä riittämättömän näytön puuttuessa. Ei siinä poliisin arvelut kuljettajasta silloin riitä.
, että virkamies toteaa toisen ajaneen ja vaihtaneen paikkaa auton pysähtyessä.
Virantoimituksessa oleva virkamies on erittäin uskottavana pidetty todistaja. Tietysti usein virkamies onkin mitä mainioin todistaja, mutta inhimillisiä virheitäkin voi sattua.
Syytetyn suosimisen periaate koskee epäselviä tapauksia. Mitä epäselvää alkuperäisen kysyjän ylinopeuteen voi liittyä?
Alkuperäiselle kysyjälle tästä inttämisestä ei ole mitään iloa. Mielestäni hän voi hyvin kiistää vaikka mitä, mutta en suosittele todistajien käyttöä, koska virkamiehiä vastaan ei yleensä kannata todistaa.
Entäs rikoslaissa määritelty perätön lausuma? Päteekö se myös asianomistajaan?
>>Virantoimituksessa oleva virkamies on erittäin uskottavana pidetty todistaja. Tietysti usein virkamies onkin mitä mainioin todistaja, mutta inhimillisiä virheitäkin voi sattua.>Mielestäni hän voi hyvin kiistää vaikka mitä, mutta en suosittele todistajien käyttöä, koska virkamiehiä vastaan ei yleensä kannata todistaa.