Kajsa saapuu KANTO-maahan uusien haasteiden
eteen. Osa 22. Toivottavasti pidätte (ja
kommentoitte!). PS. Pokemaster Harwey sanoi, että
on aika epäuskottavaa, että Toddilla on Articuno
(ks. osa 21.). No niinhän se on, mutta tämäpä
onkin minun mielikuvitukseni tekemä tarina, joten
luultavastikin myös Zapdos ja Moltres ovat ”vain”
myyttejä, vapaita pokemoneja, joista kukaan ei
tiedä mitään. Ja minä en halua ottaa ”suoraa”
mallia kakkoselokuvasta.
”Upeaa!” Kajsa sai sanotuksi, kun Pidgeot oli
laskeutumassa Vermilionin
merenrantakaupunkiin. ”Tuolla on pokemon
center.... ja tuolla myymälä..... ja tuolla.....
sali!” Kajsa katseli ympärilleen. ”Hienoa työtä,
Pidgeot”, Kajsa sanoi ja kutsui pokemoninsa
takaisin palloonsa. Kajsa ihaili vielä hetken
kaupunkia ja lähti sitten marssimaan kohti
pokemon centeriä.
”Päivää. Antakaa pokepallonne minulle, niin
parannamme pokemoninne”, hoitaja Joy sanoi
ystävällisesti Kajsan astuessa sisään pokemon
centeriin. Kajsa ojensi pokepallonsa Joylle ja
istui odottamaan. Kajsa katseli ympärilleen:
odotushuoneessa oli kolme sohvaa ja parit pöydät.
Ikkunoissa roikkuivat kauniin vaaleat
verhot. ”Kaunista”, Kajsa ajatteli. Samassa Joy
tuli Kajsan luokse. ”Pokemonisi ovat nyt
priimakunnossa, ole hyvä.” ”Öh, kiitos”, Kajsa
otti pokepallot Joylta ja lähti ulos.
”Salille vaan!” Kajsa huudahti ja juoksi kohti
L.T. Surgen salirakennusta.
Sisälle päästyään Kajsa huomasi itse Surgen, joka
seisoi rakennuksen toisella puolella. ”Höh! Eihän
tässä tarvitse kuin kävellä tuonne! Pelissä
sentään piti avata jotkin lukot!” Kajsa ajatteli
ja lähti kävelemään kohti Surgea.
”Haastat minut?” Surge ihmetteli. ”Oletko taas
yksi luuseri JOHDOsta? Säälttäviä ne edelliset
kouluttajt, viime vuonna sain koko ajan antaa
niille selkään ja kunnolla”, Surge naureskeli.
Kajsan sisällä kuohui. ”Viime vuonna kouluttajat
saattoivat olla huonoja, mutta etkö tiedä, että
asiat paranevat vuosi vuodelta?” Kajsa kysyi
piikikkäästi. Surgea nauratti entistä
enemmän. ”Hah...Sinäkö muka... heh-heh.....sitten
voit..... hih-hii.....voitat minut?” Surge oli
tukahtua nauruunsa. ”Niin olisi tarkoitus ja
sinua katsellessa tuntuu yhä varmemmalta, että
siitä tulee totta”, Kajsa sanoi kylmästi. Surgea
ei enää naurattanut. ”Hyvä on. Otellaan sitten!
Mutta muista, kakara, että minä varoitin sinua!”
Surge huudahti. ”Hyvä. Muista sinäkin se, että
minä sanoin voittavani”, Kajsa sanoi vaarallisen
kuuloisesti. ”Yksi yhtä vastaan! Tuollaiseen
ipanaan on turha tuhlata sen enempää
aikaa!” ”Hienoa! Yksi yhtä vastaan sopii
mainiosti! Pääsenpähän nopeammin jatkamaan
matkaani!” Kajsa huusi samalla kun vetäisi
pokepallon vyöltään. ”Matkaan, Raichu!” Surge
heitti ykköspokemoninsa areenalle. ”Matkaan,
Rapidash!” Pokemonit katselivat toisiaan
vihamielisesti odottaen käskyjä. ”Raichu,
sähköshokki!” ”Rapidash, ketteryys! Raichu alkoi
ladata kohtalaisen voimakasta sähköhyökkäystä,
kun taas Rapidash alkoi ketterästi laukata ympäri
areenaa. Raichu ei tiennyt, minne olisi pitänyt
hyökätä ja lopulta se purki latauksensa päin
seinää. ”Noin, Rapidash! Nyt, sarvipora!” Kajsa
huusi käskynsä ja Rapidash alkoi laukata kohti
Raichua. ”Raichu, väistä se!” Surge huusi, mutta
turhaan – Rapidash oli nopea ja ehti iskeä
Raichun kimppuun tämän voimatta tehdä mitään.
Raichu pyörtyi välittömästi. ”Voi
EIIIIIIIIIIIII!!” Surge karjaisi kuin
leijona. ”Hienoa, Rapidash!” Kajsa huusi ja
juoksi pokemoninsa luokse. Rapidash hirnahti
iloisesti. ”Raichu, takaisin!” Surge kutsui ja
väsynyt Raichu pääsi palloonsa.
”Hyvä on. Olit parempi. Tässä on merkkisi”, Surge
sanoi ja ojensi Kajsalle ukkosmerkin. ”Kiitti!
Nyt pitää jatkaa matkaa! Minulla on vielä paljon
tekemistä!” Kajsa sanoi Surgelle ja hyppäsi
Pidgeotin selkään. ”No niin, Pidgeot, kohti
Celadon Cityä!” Kajsa valitsi uuden määränpäänsä.
Pidgeot nousi ilmaan ja lähti lentämään kohti
Erikan kaupunkia.
”No niin, Articuno! Täällä ollaan: Vermilion
Cityssä! Nyt täytyy vain löytää Kajsa”, Todd
sanoi ja kutsui Articunon palloonsa. ”Ja jos minä
Kajsaa yhtään tunnen, hän on nyt salilla” , Todd
mietti ja lähti lampsimaan kohti salirakennusta.
”Mitä? Ei ole täällä?!” Todd huudahti. Surge
nyökkäsi. ”Tyttö, johon kuvauksesi sopii, kävi
täällä jo aiemmin päivällä. Ja tottavie, se likka
osaa kyllä kouluttaa pokemoninsa!” Surge sanoi
Toddille. ”Niin. Minä tiedän sen jo. Sanoiko hän,
mihin päin hän nyt lähti?” Todd halusi
tietää. ”Jotain se puhui Celadon Citystä, että
kai se sinne meni”, Surge sanoi
mietteliäästi. ”Hei, mihins sinä menet?” Todd
käveli päättäväisesti ulos
salirakennuksesta. ”Aion löytää Kajsan vaikka se
olisi viimeinen tekoni!” Todd julisti ja kutsui
Articunon ulos pallostaan. Todd hyppäsi Articunon
selkään ja käski: ”kohti Celadon Cityä!” Articuno
nousi ilmaan. ”Joopa joo! Jos sä sitten löydät
sen Kajsan vai mikä se nyt oli, niin älä vaan
hukkaa sitä uudestaan!” Surge huusi Toddin
perään. ”En hukkaa en. En ikinä”, Todd sanoi
itselleen Articunon kiitäessä kohti Celadon
Cityä.
JATKUU..............................
eteen. Osa 22. Toivottavasti pidätte (ja
kommentoitte!). PS. Pokemaster Harwey sanoi, että
on aika epäuskottavaa, että Toddilla on Articuno
(ks. osa 21.). No niinhän se on, mutta tämäpä
onkin minun mielikuvitukseni tekemä tarina, joten
luultavastikin myös Zapdos ja Moltres ovat ”vain”
myyttejä, vapaita pokemoneja, joista kukaan ei
tiedä mitään. Ja minä en halua ottaa ”suoraa”
mallia kakkoselokuvasta.
”Upeaa!” Kajsa sai sanotuksi, kun Pidgeot oli
laskeutumassa Vermilionin
merenrantakaupunkiin. ”Tuolla on pokemon
center.... ja tuolla myymälä..... ja tuolla.....
sali!” Kajsa katseli ympärilleen. ”Hienoa työtä,
Pidgeot”, Kajsa sanoi ja kutsui pokemoninsa
takaisin palloonsa. Kajsa ihaili vielä hetken
kaupunkia ja lähti sitten marssimaan kohti
pokemon centeriä.
”Päivää. Antakaa pokepallonne minulle, niin
parannamme pokemoninne”, hoitaja Joy sanoi
ystävällisesti Kajsan astuessa sisään pokemon
centeriin. Kajsa ojensi pokepallonsa Joylle ja
istui odottamaan. Kajsa katseli ympärilleen:
odotushuoneessa oli kolme sohvaa ja parit pöydät.
Ikkunoissa roikkuivat kauniin vaaleat
verhot. ”Kaunista”, Kajsa ajatteli. Samassa Joy
tuli Kajsan luokse. ”Pokemonisi ovat nyt
priimakunnossa, ole hyvä.” ”Öh, kiitos”, Kajsa
otti pokepallot Joylta ja lähti ulos.
”Salille vaan!” Kajsa huudahti ja juoksi kohti
L.T. Surgen salirakennusta.
Sisälle päästyään Kajsa huomasi itse Surgen, joka
seisoi rakennuksen toisella puolella. ”Höh! Eihän
tässä tarvitse kuin kävellä tuonne! Pelissä
sentään piti avata jotkin lukot!” Kajsa ajatteli
ja lähti kävelemään kohti Surgea.
”Haastat minut?” Surge ihmetteli. ”Oletko taas
yksi luuseri JOHDOsta? Säälttäviä ne edelliset
kouluttajt, viime vuonna sain koko ajan antaa
niille selkään ja kunnolla”, Surge naureskeli.
Kajsan sisällä kuohui. ”Viime vuonna kouluttajat
saattoivat olla huonoja, mutta etkö tiedä, että
asiat paranevat vuosi vuodelta?” Kajsa kysyi
piikikkäästi. Surgea nauratti entistä
enemmän. ”Hah...Sinäkö muka... heh-heh.....sitten
voit..... hih-hii.....voitat minut?” Surge oli
tukahtua nauruunsa. ”Niin olisi tarkoitus ja
sinua katsellessa tuntuu yhä varmemmalta, että
siitä tulee totta”, Kajsa sanoi kylmästi. Surgea
ei enää naurattanut. ”Hyvä on. Otellaan sitten!
Mutta muista, kakara, että minä varoitin sinua!”
Surge huudahti. ”Hyvä. Muista sinäkin se, että
minä sanoin voittavani”, Kajsa sanoi vaarallisen
kuuloisesti. ”Yksi yhtä vastaan! Tuollaiseen
ipanaan on turha tuhlata sen enempää
aikaa!” ”Hienoa! Yksi yhtä vastaan sopii
mainiosti! Pääsenpähän nopeammin jatkamaan
matkaani!” Kajsa huusi samalla kun vetäisi
pokepallon vyöltään. ”Matkaan, Raichu!” Surge
heitti ykköspokemoninsa areenalle. ”Matkaan,
Rapidash!” Pokemonit katselivat toisiaan
vihamielisesti odottaen käskyjä. ”Raichu,
sähköshokki!” ”Rapidash, ketteryys! Raichu alkoi
ladata kohtalaisen voimakasta sähköhyökkäystä,
kun taas Rapidash alkoi ketterästi laukata ympäri
areenaa. Raichu ei tiennyt, minne olisi pitänyt
hyökätä ja lopulta se purki latauksensa päin
seinää. ”Noin, Rapidash! Nyt, sarvipora!” Kajsa
huusi käskynsä ja Rapidash alkoi laukata kohti
Raichua. ”Raichu, väistä se!” Surge huusi, mutta
turhaan – Rapidash oli nopea ja ehti iskeä
Raichun kimppuun tämän voimatta tehdä mitään.
Raichu pyörtyi välittömästi. ”Voi
EIIIIIIIIIIIII!!” Surge karjaisi kuin
leijona. ”Hienoa, Rapidash!” Kajsa huusi ja
juoksi pokemoninsa luokse. Rapidash hirnahti
iloisesti. ”Raichu, takaisin!” Surge kutsui ja
väsynyt Raichu pääsi palloonsa.
”Hyvä on. Olit parempi. Tässä on merkkisi”, Surge
sanoi ja ojensi Kajsalle ukkosmerkin. ”Kiitti!
Nyt pitää jatkaa matkaa! Minulla on vielä paljon
tekemistä!” Kajsa sanoi Surgelle ja hyppäsi
Pidgeotin selkään. ”No niin, Pidgeot, kohti
Celadon Cityä!” Kajsa valitsi uuden määränpäänsä.
Pidgeot nousi ilmaan ja lähti lentämään kohti
Erikan kaupunkia.
”No niin, Articuno! Täällä ollaan: Vermilion
Cityssä! Nyt täytyy vain löytää Kajsa”, Todd
sanoi ja kutsui Articunon palloonsa. ”Ja jos minä
Kajsaa yhtään tunnen, hän on nyt salilla” , Todd
mietti ja lähti lampsimaan kohti salirakennusta.
”Mitä? Ei ole täällä?!” Todd huudahti. Surge
nyökkäsi. ”Tyttö, johon kuvauksesi sopii, kävi
täällä jo aiemmin päivällä. Ja tottavie, se likka
osaa kyllä kouluttaa pokemoninsa!” Surge sanoi
Toddille. ”Niin. Minä tiedän sen jo. Sanoiko hän,
mihin päin hän nyt lähti?” Todd halusi
tietää. ”Jotain se puhui Celadon Citystä, että
kai se sinne meni”, Surge sanoi
mietteliäästi. ”Hei, mihins sinä menet?” Todd
käveli päättäväisesti ulos
salirakennuksesta. ”Aion löytää Kajsan vaikka se
olisi viimeinen tekoni!” Todd julisti ja kutsui
Articunon ulos pallostaan. Todd hyppäsi Articunon
selkään ja käski: ”kohti Celadon Cityä!” Articuno
nousi ilmaan. ”Joopa joo! Jos sä sitten löydät
sen Kajsan vai mikä se nyt oli, niin älä vaan
hukkaa sitä uudestaan!” Surge huusi Toddin
perään. ”En hukkaa en. En ikinä”, Todd sanoi
itselleen Articunon kiitäessä kohti Celadon
Cityä.
JATKUU..............................
Vastaukset 3
Vanhimmat
Wooper on ylittänyt itsensä! Mainio tarina!
Hyvä juttu Wooper! jatka samaan malliin...=)
tosi hyvä!