Raamattu osoittaa, että jokaisen Jeesukseen turvautuvan ihmisen synnit pyyhitään pois:
"Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois." Apt 2:19
"Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!" Joh 1:29
"Ja hän on meidän syntiemme sovitus; eikä ainoastaan meidän, vaan myös koko maailman syntien." 1 Joh 2:2
"Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa synnit anteeksi hänen nimensä kautta." Apt 10:43
Kuitenkin Jeesus opettaa seuraajiaan rukoilemaan näin:
Anna meille meidän syntimme/velkamme anteeksi niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.
Jumalan lapset siis rukoilevat syntien anteeksiantamusta, vaikka kaikki heidän syntinsä on jo sovitettu Jumalan Karitsan viattomalla uhriverellä.
Tähän löydän ainakin kaksi syytä. Mahdollisesti niitä on enemmänkin. Miten te näette asian?
Anna meille anteeksi..
29
600
Vastaukset
En ole ihan varma mihin tähtäät mutta en näe mitään ristiriitaa siinä, että kristitty anoo Isä Meidän -rukouksessa velkojaan anteeksi. Siinähän tuodaan ansiokkaasti esiin tuo vastavuoroisuus, että meidän on koko ajan oltava myös muihin ihmisiin nähden anteeksiantavalla mielellä, jotta pysyisimme kiinni Kristuksessa:
Matteus:
6:14 Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa, niin teidän taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi;
6:15 mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne.
Efesolaiskirje:
4:32 Olkaa sen sijaan toisianne kohtaan ystävällisiä, hyväsydämisiä, anteeksiantavaisia toinen toisellenne, niinkuin Jumalakin on Kristuksessa teille anteeksi antanut.otit tuon suhteen lähimmäisiin esille. Vastavuoroisuutta ja anteeksiantavaa mielenlaatua täällä todella tarvitaan!
Pohdin vain, että miksi uskova pyytää Jumalalta anteeksi syntejään, jotka on jo sovitettu.- vai kuis on?
EJKR kirjoitti:
otit tuon suhteen lähimmäisiin esille. Vastavuoroisuutta ja anteeksiantavaa mielenlaatua täällä todella tarvitaan!
Pohdin vain, että miksi uskova pyytää Jumalalta anteeksi syntejään, jotka on jo sovitettu.Meillä on perinteemme, eikä siinä kaikki lähtökohdat ole oikeaa tietoutta. Jeesuksessa ilmoitettava julistus, Evankeliumi on kuitenkin pohjimmiltaan ylhäältäpäin julistus anteeksiannosta jo etukäteen. Room.5:6 Sillä meidän vielä ollessamme heikot kuoli Kristus oikeaan aikaan jumalattomien edestä.
Hebr.4:16 Käykäämme sentähden uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan. - pu-la
EJKR kirjoitti:
otit tuon suhteen lähimmäisiin esille. Vastavuoroisuutta ja anteeksiantavaa mielenlaatua täällä todella tarvitaan!
Pohdin vain, että miksi uskova pyytää Jumalalta anteeksi syntejään, jotka on jo sovitettu...koska Jeesus niin opetti meitä Herran rukouksessa tekemään.
vai kuis on? kirjoitti:
Meillä on perinteemme, eikä siinä kaikki lähtökohdat ole oikeaa tietoutta. Jeesuksessa ilmoitettava julistus, Evankeliumi on kuitenkin pohjimmiltaan ylhäältäpäin julistus anteeksiannosta jo etukäteen. Room.5:6 Sillä meidän vielä ollessamme heikot kuoli Kristus oikeaan aikaan jumalattomien edestä.
Hebr.4:16 Käykäämme sentähden uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan.Eräs syy kysymykseeni on juuri tuo, että aika usein taustalla vaikuttavat perinteet, joiden lähtökohdissa on tarkistamisen varaa.
Olet oikeassa, että evankeliumi on Jumalan julistus ylhäältä. Yksittäisen ihmisen kohdalla se astuu voimaan, kun hän tulee Jeesuksen luo. Puhutaan kääntymisestä ja parannuksesta.
Kun ihminen hyväksyy omalla kohdallaan Jumalan ylhäältä meille tarjoaman pelastuksen, hän saa ainakin yhden tietyn synnin anteeksi. Tuo yksi synti on jumalattomuus. Hän toisin sanoen luopuu oikeudesta määritellä itse itselleen Jumala ja tunnustaa, että evankeliumin takana on todella ainoa todellinen Jumala. Hänestä tulee Raamatun Jumalan alamainen, joka ei enää itse määrittele Jumalaa, vaan hyväksyy Jumalakseen Hänet, joka Jeesuksen kautta tarjoaa liittoa ihmisten kanssa.
Tämä asennemuutos (=parannus, kääntymys) avaa hänelle tien Jumalan lapseuteen.
Saattaa siis olla, että hän ei tässä yhteydessä ole pyytänyt anteeksi Jumalalta muita syntejään lainkaan.EJKR kirjoitti:
otit tuon suhteen lähimmäisiin esille. Vastavuoroisuutta ja anteeksiantavaa mielenlaatua täällä todella tarvitaan!
Pohdin vain, että miksi uskova pyytää Jumalalta anteeksi syntejään, jotka on jo sovitettu.Eihän kristittykään nyt synnittömäksi kertaheitolla muutu. Itsetutkistelu ja itsekritiikki ovat aina paikallaan.
Sitäpaitsi minä edustan sellaista koulukuntaa, joka painottaa tuon kohdan sanatarkkaa muotoa. Isä meidän-rukouksessahan EI alkutekstinkään mukaan pyydetä SYNTEJÄ (hamartiaa) anteeksi, vaan VELKOJA (ofeilemata) anteeksi.
Syntivelka ja paheet hoituvat erikseen pois viimeistään leikkuupäivänä, kun lusteet korjataan poltettaviksi, kuten Jeesuskin vertauksessaan kertoo (Matt 13:24-43). Päähuomio kiinnitetäänkin viljan eli hyveiden kasvattamiseen, pyhityselämään ja tuolla velkojen anteeksi pyytämisellä tähdätään siihen, että tätä viljaa ei vaadittaisi meiltä velkana pois.
Kyse ei siis ole syntivelasta, vaan hyveisiin liittyvästä velkasuhteesta ja elämän onnen hetkistä. Syntivelkahan kuitataan kärsimyksellä, kuten Jeesusksin kärsi ristillä meidän puolestamme ja me silloin, kun Jumala meitä armossaan kurittaa (Hebr. 12:8). Hyveiden aiheuttama velka puolestaan kuitataan normaalisti onnen hetkillä, autuudella. Tämä tälläinen velka on kristityltä kuitenkin aina poissa kunhan hän vain muistaa pysyä tuossa anteeksiantavassa mielenlaadussa muihin ihmisiin nähden, eikä vaadi heiltä velkoja pois, kuten valitettavasti teki toisessa Jeesuksen vertauksessa se armoton palvelija (Matt 18:23-35).
Hänen tiensä vei sen vuoksi pimeyteen.pu-la kirjoitti:
..koska Jeesus niin opetti meitä Herran rukouksessa tekemään.
Kuuliaisuus Jumalan kehotuksille on todellisen alamaisuuden merkki.
Kuitenkin on ilmeistä, että Jumala haluaa meidän myös ymmärtävän, mitä tähän asiaan sisältyy:
Veljet, älkää olko lapsia ymmärrykseltänne, vaan pahuudessa olkaa lapsia; mutta ymmärrykseltä olkaa täysi-ikäisiä. 1 Kor 14:20KTS kirjoitti:
Eihän kristittykään nyt synnittömäksi kertaheitolla muutu. Itsetutkistelu ja itsekritiikki ovat aina paikallaan.
Sitäpaitsi minä edustan sellaista koulukuntaa, joka painottaa tuon kohdan sanatarkkaa muotoa. Isä meidän-rukouksessahan EI alkutekstinkään mukaan pyydetä SYNTEJÄ (hamartiaa) anteeksi, vaan VELKOJA (ofeilemata) anteeksi.
Syntivelka ja paheet hoituvat erikseen pois viimeistään leikkuupäivänä, kun lusteet korjataan poltettaviksi, kuten Jeesuskin vertauksessaan kertoo (Matt 13:24-43). Päähuomio kiinnitetäänkin viljan eli hyveiden kasvattamiseen, pyhityselämään ja tuolla velkojen anteeksi pyytämisellä tähdätään siihen, että tätä viljaa ei vaadittaisi meiltä velkana pois.
Kyse ei siis ole syntivelasta, vaan hyveisiin liittyvästä velkasuhteesta ja elämän onnen hetkistä. Syntivelkahan kuitataan kärsimyksellä, kuten Jeesusksin kärsi ristillä meidän puolestamme ja me silloin, kun Jumala meitä armossaan kurittaa (Hebr. 12:8). Hyveiden aiheuttama velka puolestaan kuitataan normaalisti onnen hetkillä, autuudella. Tämä tälläinen velka on kristityltä kuitenkin aina poissa kunhan hän vain muistaa pysyä tuossa anteeksiantavassa mielenlaadussa muihin ihmisiin nähden, eikä vaadi heiltä velkoja pois, kuten valitettavasti teki toisessa Jeesuksen vertauksessa se armoton palvelija (Matt 18:23-35).
Hänen tiensä vei sen vuoksi pimeyteen.Esitit minulle aivan uuden näkökulman. En kuitenkaan täysin ymmärtänyt sitä, joten pyydän tarkennusta.
Erityisesti käsite "hyveiden aiheuttama velka" ei minulle aukene. Miksi Jumalalta saadut hyveet voisivat aiheutta velkaa? Raamatun mukaanhan itse Jumalan Henki vaikuttaa uskovissa hyviä töitä.EJKR kirjoitti:
Esitit minulle aivan uuden näkökulman. En kuitenkaan täysin ymmärtänyt sitä, joten pyydän tarkennusta.
Erityisesti käsite "hyveiden aiheuttama velka" ei minulle aukene. Miksi Jumalalta saadut hyveet voisivat aiheutta velkaa? Raamatun mukaanhan itse Jumalan Henki vaikuttaa uskovissa hyviä töitä.Lähden siis siitä, että kun tavallisen uskosta osattoman ihmisen elämässä syntivelka "pahe" vähenee kärsimyksellä, samalla tavalla se hyvä, mikä ihmisessä on eli "hyve" vähenee kärsimyksen vastakohdilla eli onnellisilla kokemuksilla.
Kristitty saa kuitenkin tämän "hyveisiin" kohdistuvan velan anteeksi kääntymyksessään siten, että onnelliset hetket eivät enää aiheuta hänelle velkaa kunhan hän vain osaa olla vastavuoroisesti vaatimatta velkoja muilta. Kun siis hänessä asuva Jumalan henki vaikuttaa näitä mainitsemiasi hyviä töitä, niin hänellä on odotettavissa vain tätä "viljan kasvua", Elämän Leivän jatkuvaa ehtoollista, kirkastusruumiin vahvistumista, pyhittymistä...
Rakkaalla lapsella on monta nimeä.KTS kirjoitti:
Lähden siis siitä, että kun tavallisen uskosta osattoman ihmisen elämässä syntivelka "pahe" vähenee kärsimyksellä, samalla tavalla se hyvä, mikä ihmisessä on eli "hyve" vähenee kärsimyksen vastakohdilla eli onnellisilla kokemuksilla.
Kristitty saa kuitenkin tämän "hyveisiin" kohdistuvan velan anteeksi kääntymyksessään siten, että onnelliset hetket eivät enää aiheuta hänelle velkaa kunhan hän vain osaa olla vastavuoroisesti vaatimatta velkoja muilta. Kun siis hänessä asuva Jumalan henki vaikuttaa näitä mainitsemiasi hyviä töitä, niin hänellä on odotettavissa vain tätä "viljan kasvua", Elämän Leivän jatkuvaa ehtoollista, kirkastusruumiin vahvistumista, pyhittymistä...
Rakkaalla lapsella on monta nimeä.Myös tässä nojaudut selvästi omiin suorituksiin.
Oma käsitykseni evankeliumista on, että kaikki saadaan Jeesuksen tähden armosta ilman tekoja. Teot seuraavat uskoa, mutta minä uskovana en niitä tarkkaile enkä suorita, sillä minä olen Jeesuksen kanssa kuollut.EJKR kirjoitti:
Myös tässä nojaudut selvästi omiin suorituksiin.
Oma käsitykseni evankeliumista on, että kaikki saadaan Jeesuksen tähden armosta ilman tekoja. Teot seuraavat uskoa, mutta minä uskovana en niitä tarkkaile enkä suorita, sillä minä olen Jeesuksen kanssa kuollut."kaikki saadaan Jeesuksen tähden armosta ilman tekoja"
Olen ihan samaa mieltä eikä tekoja tarvitsekaan listata. Kyse on voiman hakemisesta pyhityselämää varten.
Pyhitystä ja vanhurskautusta ei pidä sotkea toisiinsa.KTS kirjoitti:
"kaikki saadaan Jeesuksen tähden armosta ilman tekoja"
Olen ihan samaa mieltä eikä tekoja tarvitsekaan listata. Kyse on voiman hakemisesta pyhityselämää varten.
Pyhitystä ja vanhurskautusta ei pidä sotkea toisiinsa.Näkemykseni pyhityksestä nojautuu sellaiseen yhteisöllisyyteen, jota ei juuri nykyään tapaa. Omin päin emme voi edetä pyhityksessä, se on yhteinen asia. Joka haluaa pyhittyä, haluaa kuolla. Tie on tämä:
Vaimot, olkaa miehillenne alamaiset niin kuin Herralle.
Miehet, rakastakaa vaimojanne niin kuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä.
Lapset, olkaa vanhemmillenne kuuliaiset kaikessa.
Isät, älkää kiihottako lapsianne vihaan, vaan kasvattakaa heitä Herran kurissa ja nuhteessa.
Palvelijat, olkaa maallisille isännillenne kuuliaiset.
Olkaa alamaiset kaikelle inhimilliselle järjestykselle Herran tähden.
Älkää kostako vihollisillenne, vaan voittakaa paha hyvällä.
Toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailkaa keskenänne.
Tielle lähteminen on vapaaehtoista, sillä kristitty ei ole minkään lain orja.EJKR kirjoitti:
Näkemykseni pyhityksestä nojautuu sellaiseen yhteisöllisyyteen, jota ei juuri nykyään tapaa. Omin päin emme voi edetä pyhityksessä, se on yhteinen asia. Joka haluaa pyhittyä, haluaa kuolla. Tie on tämä:
Vaimot, olkaa miehillenne alamaiset niin kuin Herralle.
Miehet, rakastakaa vaimojanne niin kuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä.
Lapset, olkaa vanhemmillenne kuuliaiset kaikessa.
Isät, älkää kiihottako lapsianne vihaan, vaan kasvattakaa heitä Herran kurissa ja nuhteessa.
Palvelijat, olkaa maallisille isännillenne kuuliaiset.
Olkaa alamaiset kaikelle inhimilliselle järjestykselle Herran tähden.
Älkää kostako vihollisillenne, vaan voittakaa paha hyvällä.
Toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailkaa keskenänne.
Tielle lähteminen on vapaaehtoista, sillä kristitty ei ole minkään lain orja.Filippiläiskirje:
2:13 sillä Jumala on se, joka teissä vaikuttaa sekä tahtomisen että tekemisen, että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi.
- pu-la
saamaan ,mitä rukoilemme,emmekä ole sitä ansainneet, vaan pyydämme anteeksi Jumalalta velkaamme siksi, että hän armosta katsoisi meidän puoleemme laupeutensa silmillä.Se on ikäänkuin synnintunnustus ja kuitenkin tiedämme ja saamme uskoa ,että sitä seuraa armahdus.
Silti mietin sitä, että tuskin Hän haluaa kaavamaisia synnintunnustuksia niiden itsensä vuoksi.
Eiköhän tunnustamisen pitäisi liittyä siihen, että Pyhä Henki on valaissut meille, että tekemisissämme ja olemisessamme on jotain, joka ei miellytä Jumalaa.EJKR kirjoitti:
Silti mietin sitä, että tuskin Hän haluaa kaavamaisia synnintunnustuksia niiden itsensä vuoksi.
Eiköhän tunnustamisen pitäisi liittyä siihen, että Pyhä Henki on valaissut meille, että tekemisissämme ja olemisessamme on jotain, joka ei miellytä Jumalaa.Isä Meidän rukouksessa kiinnitetään huomio kaikkiin hengellisen elämän osa-alueisiin:
"...anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme..."
Tämä kasvattaa sitä viljapuolta eli Elämän Leipää.
"...ja anna meille meidän velkamme anteeksi..."
Tällä estetään viljakadot ja taataan viljan jatkuva kasvu.
"...niinkuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme..."
Tällä vähennetään pellon lustetta luonnollisella tavalla kurituksen kautta.
"...äläkä saata meitä kiusaukseen; vaan päästä meidät pahasta..."
Tällä pyritään estämään uuden lusteen esiintyminen.KTS kirjoitti:
Isä Meidän rukouksessa kiinnitetään huomio kaikkiin hengellisen elämän osa-alueisiin:
"...anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme..."
Tämä kasvattaa sitä viljapuolta eli Elämän Leipää.
"...ja anna meille meidän velkamme anteeksi..."
Tällä estetään viljakadot ja taataan viljan jatkuva kasvu.
"...niinkuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme..."
Tällä vähennetään pellon lustetta luonnollisella tavalla kurituksen kautta.
"...äläkä saata meitä kiusaukseen; vaan päästä meidät pahasta..."
Tällä pyritään estämään uuden lusteen esiintyminen.Selityksesi kuulostaa minun korvissani siltä, että omilla tekemisillämme ja rukouksillamme me voisimme ikään kuin ansaita ja varmistaa itsellemme hyvän tulevaisuuden.
En voi yhtyä tähän käsitykseesi Herran rukouksesta.EJKR kirjoitti:
Selityksesi kuulostaa minun korvissani siltä, että omilla tekemisillämme ja rukouksillamme me voisimme ikään kuin ansaita ja varmistaa itsellemme hyvän tulevaisuuden.
En voi yhtyä tähän käsitykseesi Herran rukouksesta.Ymmärsit väärin.
Kyse oli pyhityselämästä eikä sitä edeltävästä vanhurskauttamisesta.
Hebrealaiskirje:
12:14 Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa;KTS kirjoitti:
Ymmärsit väärin.
Kyse oli pyhityselämästä eikä sitä edeltävästä vanhurskauttamisesta.
Hebrealaiskirje:
12:14 Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa;Tapa, millä asian ilmaiset, kuitenkin ruokkii meidän lihamme tarpeita pärjätä, suorittaa, osoittaa olevansa kelvollinen.
Pyhityksen meissä vaikuttaa Kristus sitä mukaa, kun suostumme kuolemaan hänen kanssaan itsellemme ja maailmalle.EJKR kirjoitti:
Tapa, millä asian ilmaiset, kuitenkin ruokkii meidän lihamme tarpeita pärjätä, suorittaa, osoittaa olevansa kelvollinen.
Pyhityksen meissä vaikuttaa Kristus sitä mukaa, kun suostumme kuolemaan hänen kanssaan itsellemme ja maailmalle.Ihmisen luonteeseen toki kuuluu tuo lihan tarve pärjätä, suorittaa, osoittaa olevansa kelvollinen. Se pitää vain tunnistaa ja myöntää itselleen.
Se ilmenee jo rukoukseen asettautumisessa. Pitää olla olevinaan niin keskittynyt, pää vinossa, antaumuksellinen, oikeassa asennossa, kädet ristissä, silmät kiinni, pinnistellä ja ponnistella...
Mikään näistä ei toki ole kauhean huono asia, mutta tarkoitan siteä, että se suorittaminen kätkeytyy aina parhaimpiinkin tekoihimme ja ajatuksiimme.
Ja aina kun teemme jonkin hyvän työn, se ruokkii meidän omanarvontuntoamme ja ylpeyttämme.
Tästä oravanpyörästä auttaa ulos vain seurakuntayhteys ja ehtoollinen. Ehtoollinen siis paitsi pyhänä rituaalina seurakunnassa, myös laajassa mielessä koko kristillisen Elämän Ehtoollisena, jossa syödään Sanan rieskaa lukemalla Uutta Testamenttia ja juodaan rukouksen viiniä olemalla jatkuvassa yhteydessä Christokseen.KTS kirjoitti:
Ihmisen luonteeseen toki kuuluu tuo lihan tarve pärjätä, suorittaa, osoittaa olevansa kelvollinen. Se pitää vain tunnistaa ja myöntää itselleen.
Se ilmenee jo rukoukseen asettautumisessa. Pitää olla olevinaan niin keskittynyt, pää vinossa, antaumuksellinen, oikeassa asennossa, kädet ristissä, silmät kiinni, pinnistellä ja ponnistella...
Mikään näistä ei toki ole kauhean huono asia, mutta tarkoitan siteä, että se suorittaminen kätkeytyy aina parhaimpiinkin tekoihimme ja ajatuksiimme.
Ja aina kun teemme jonkin hyvän työn, se ruokkii meidän omanarvontuntoamme ja ylpeyttämme.
Tästä oravanpyörästä auttaa ulos vain seurakuntayhteys ja ehtoollinen. Ehtoollinen siis paitsi pyhänä rituaalina seurakunnassa, myös laajassa mielessä koko kristillisen Elämän Ehtoollisena, jossa syödään Sanan rieskaa lukemalla Uutta Testamenttia ja juodaan rukouksen viiniä olemalla jatkuvassa yhteydessä Christokseen.Seurakuntayhteydellä on todella keskeinen merkitys. Valitettavasti vain se yhteys, mitä seurakunnissa esiintyy näyttää lähes poikkeuksetta olevan jotain muuta kuin tätä:
jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hän on valkeudessa, niin meillä on yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä. 1 Joh 1:7EJKR kirjoitti:
Seurakuntayhteydellä on todella keskeinen merkitys. Valitettavasti vain se yhteys, mitä seurakunnissa esiintyy näyttää lähes poikkeuksetta olevan jotain muuta kuin tätä:
jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hän on valkeudessa, niin meillä on yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä. 1 Joh 1:7Jos tarkoitat seurakuntalaisten vajavaisuutta, niin sekin on inhimillistä ja ymmärrettävää. Ei pidä tuijottaa ihmisiin, vaan Christokseen.
Parhaimmillaan seurakuntayhteys elää ja väreilee juuri sillä hetkellä, kun ehtoollista jaetaan. Se on sanoinkuvaamaton tilaisuus. Eräs helluntailainen henkilö sanoi, että hän kokee Pyhän Hengen voimakasta läheisyyttä olipa sitten läsnä oman seurakuntansa tai sitten luterilaisen kirkon ehtoollisella ja se oli hyvin sanottu.- pu-la
EJKR kirjoitti:
Silti mietin sitä, että tuskin Hän haluaa kaavamaisia synnintunnustuksia niiden itsensä vuoksi.
Eiköhän tunnustamisen pitäisi liittyä siihen, että Pyhä Henki on valaissut meille, että tekemisissämme ja olemisessamme on jotain, joka ei miellytä Jumalaa...alkaa hokeen "kaavamaisia" synnintunnustuksia niiden itsensä vuoksi ,vai tunnetko sellaisia?
Et varmaan ajattele ,että ev lut kirkon valmiit synnintunnustuskaavat ovat jotenkin Jumalalle vähäarvoisia ,tuli vaan mieleen viestistäsi.
Isä, ole minulle syntiselle armollinen (publikaani ja fariseus ) on Jumalalle kelpaava , kun se on sydämestä noussutta.Minun iltarukoukseni hamuaa useinkin juuri synnintunnustuskaavoja kuten syvyydestä minä huudan sinua Herra ja katso minun puoleeni laupeutesi silmillä jne.
Jotenkin tällaisella asenteella itselleni tulee hyvä ja turvallinen olo ennen nukahtamista. pu-la kirjoitti:
..alkaa hokeen "kaavamaisia" synnintunnustuksia niiden itsensä vuoksi ,vai tunnetko sellaisia?
Et varmaan ajattele ,että ev lut kirkon valmiit synnintunnustuskaavat ovat jotenkin Jumalalle vähäarvoisia ,tuli vaan mieleen viestistäsi.
Isä, ole minulle syntiselle armollinen (publikaani ja fariseus ) on Jumalalle kelpaava , kun se on sydämestä noussutta.Minun iltarukoukseni hamuaa useinkin juuri synnintunnustuskaavoja kuten syvyydestä minä huudan sinua Herra ja katso minun puoleeni laupeutesi silmillä jne.
Jotenkin tällaisella asenteella itselleni tulee hyvä ja turvallinen olo ennen nukahtamista.Kyllä rukouskin voi muuttua ajan mittaan kaavamaiseksi, mutta sinulla näyttää olevan asiassa lapsenmielinen asenne; siitä kiitos Jumalalle. Varjelkoon Hän meidät aina lapsen mielellä ja aralla sydämellä Hänen sanansa edessä. Hän on luvannut pitää meistä huolen:
"heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen." 1 Piet 5:7
- pu-la
...yhteenvedon niistä asioista mitä aloituksellasi hait.Tuliko enemmän kuin kaksi syytä miksi Jumalan lapset rukoilevat syntien anteeksiantamista.
Uskova, joka on saanut kaikki synnit anteeksi turvatessaan Jeesukseen, kaipaa sen jälkeenkin syntien anteeksiantamusta ainakin seuraavista syistä:
1. Menneisyys
Koska hänellä saattaa olla tunnollaan menneisyyden rikkomuksia, jotka vasta ajan mittaan nousevat hänen mieleensä. Saadakseen rauhan niiden suhteen hän selvittää ne Jumalan kanssa sekä niiden ihmisten kanssa, joita vastaan hän on rikkonut.
2. Teot
Koska hän saattaa koska tahansa huomaamattaan langeta johonkin rikkomukseen. Väärä teko on tunnustettava Jumalalle ja ihmiselle, jota vastaan on rikkonut, jotta sen voi saada anteeksi.
3. Olemus
Koska uskovalla on syntinen liha, joka ei muutu Jumalalle kelvolliseksi. Uskova voi kyllä elää Hengessä tekemättä syntiä, mutta Hengessä vaeltamisen oppiminen vaatii paljon harjoitusta, sillä ihminen ei ilman harjoitusta osaa erottaa, milloin häntä ohjaa Henki ja milloin liha.
Kun ihminen oivaltaa, että hänen koko olemuksensa Jumalalta saatua Henkeä lukuun ottamatta toimii Jumalaa vastaan, hän alkaa rukoilla Jumalalta lisää armon ja anteeksiantamuksen hallitsemaa elämää. Hän ei pyydä anteeksi yksittäisiä tekoja vaan huokailee Jumalan puoleen löytääkseen vapautusta lihan määräysvallasta ja oppiakseen luottamaan Jumalan Hengen johdatukseen yhä täydemmin.- pu-la
näinhän se on . Sitten olisi vielä toisen aloituksen paikka eli.. niinkuin mekin annamme anteeksi velallisillemme.
Kuka jaksaisi aloittaa..
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 656295
- 635669
Vimpelin liikuntahallilla tulipalo?
Katsoin, että liikuntahallista tuloo mustaa savua. Sitten ovet pärähti hajalle, ja sisältä tuli aikamoinen lieska. Toise1294720- 613957
- 143845
- 333256
- 693041
- 602874
- 762657
- 481985