Vastaus
Huusin yksin pimeässä yön yksinäisinä tunteina
Kauan ilman vastausta, ilman pienintäkään toivoa
Olen kuin hullujen huoneessa ovet suljettuna ikkunat lukittuina
Teljettynä pimeimpään tyrmään, täysin kohtalon armoilla.
Tässä valkeassa huoneessa kahlittuna makaan, pakkopaidassa liikuttamatta raajaakaan.
Kysyt miksi tänne minut pistivät ilman armoa
Syy on yksinkertainen ei paljoa tarvita
Osasin muiden ajatuksia lukea, Vaaralliseksi minut tulkitsivat ilman poikkeusta
Ennenkuin tajusin olivat he kannoillani, muukalaiset keltaisissa takeissa.
Yritin monesti paeta, siinä onnistuin ennen vailla vaikeutta
Mutta ikuisesti en voinut paeta, sain huomata olevani valkeassa huoneessa
Omituisia testejä tekivät ilman taukoja
Minua hyväksikäyttivät aivan armotta
Jokapäivä on tiedossa taas uudenlainen kidutus, uniikki kokemus kivusta.
Vastaa huutooni yksinäiseen ihanalla armollasi, päästä minut kärsimyksistäni, loputtomasta tuskasta.
Aamulla kun viimein herään silmät suurina, tietoisena tulevasta kivusta
Huomaan sinun vihdoin vastanneen, ainoan pyytöni täyttäneen
Nään puukon mahani päällä olevan, ja käteni vapailta tuntuvan.
Se on menoa nyt, ei ole paluuta!
C ya in hell, hymyillään kun tavataan!
Tulihan se sieltä, eikä ollut ees kovin vaikeaa kesti vaan kauan...
Niin ja taas kiitos kaikille lukijoille ja erityisesti kommentoijille! En jätä yhtäkään kommenttia huomioimatta... Jos keksit jonkun hyvän idean mistä voisin kirjottaa niin antaa tulla vaan...
Katso myös muut runoni:
Revolverimies
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=113&conference=642&posting=22000000029935206
Kilpi
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=113&conference=642&posting=22000000029874301
Mustiin puettu mies
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=113&conference=642&posting=22000000029821781
Huusin yksin pimeässä yön yksinäisinä tunteina
Kauan ilman vastausta, ilman pienintäkään toivoa
Olen kuin hullujen huoneessa ovet suljettuna ikkunat lukittuina
Teljettynä pimeimpään tyrmään, täysin kohtalon armoilla.
Tässä valkeassa huoneessa kahlittuna makaan, pakkopaidassa liikuttamatta raajaakaan.
Kysyt miksi tänne minut pistivät ilman armoa
Syy on yksinkertainen ei paljoa tarvita
Osasin muiden ajatuksia lukea, Vaaralliseksi minut tulkitsivat ilman poikkeusta
Ennenkuin tajusin olivat he kannoillani, muukalaiset keltaisissa takeissa.
Yritin monesti paeta, siinä onnistuin ennen vailla vaikeutta
Mutta ikuisesti en voinut paeta, sain huomata olevani valkeassa huoneessa
Omituisia testejä tekivät ilman taukoja
Minua hyväksikäyttivät aivan armotta
Jokapäivä on tiedossa taas uudenlainen kidutus, uniikki kokemus kivusta.
Vastaa huutooni yksinäiseen ihanalla armollasi, päästä minut kärsimyksistäni, loputtomasta tuskasta.
Aamulla kun viimein herään silmät suurina, tietoisena tulevasta kivusta
Huomaan sinun vihdoin vastanneen, ainoan pyytöni täyttäneen
Nään puukon mahani päällä olevan, ja käteni vapailta tuntuvan.
Se on menoa nyt, ei ole paluuta!
C ya in hell, hymyillään kun tavataan!
Tulihan se sieltä, eikä ollut ees kovin vaikeaa kesti vaan kauan...
Niin ja taas kiitos kaikille lukijoille ja erityisesti kommentoijille! En jätä yhtäkään kommenttia huomioimatta... Jos keksit jonkun hyvän idean mistä voisin kirjottaa niin antaa tulla vaan...
Katso myös muut runoni:
Revolverimies
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=113&conference=642&posting=22000000029935206
Kilpi
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=113&conference=642&posting=22000000029874301
Mustiin puettu mies
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=113&conference=642&posting=22000000029821781
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kiva tarina, kopioitu monesta jutusta.
Eikä edes runo.
Etpä ole montaa kommenttia tuolla nimmarilla
laittanut, mutta kenelle oletkaan vastannut, on sävysi hyvin negatiivinen.
Palutetta, voi antaa monella tavalla,
sinun suurin taitosi on ryttääjäntaito.
"Tämä ei ole edes runo"
"Tämä on sen ja sen runo"
"Tee tästä laulu"
"Näin minä olisin sen tehnyt"
Ei suoria lainauksia, kunhan nyt laitoin vähän sinnepäin.
Ohoh, oikein kopioitu, sanoo hän.
"Ysi-ykkönen" on nuori poika, hän tarvitsee kannustusta
ja miten me ihmiset opitaankaan, opettamalla ja matkimalla.
Ja onhan niitä tapoja tietty muitakin.
Vaikkapa vinoilu ja turpiin vetäminen.
Eikä lopu vielä siihenkään.
Sana on vapaa täällä, jokainen laittaa
tekstejä omien mahdollisuuksiensa mukaan,
sinun vastauksesi
mukaan lukien.
Kaikki on kuultu ja nähty jo ennenkin.
Ei mitään uutta auringon alla.
Sinun kommenttisi ovat, jo ennen kuultuja, yhtä samaa, toinen toistensa kopioita.
Olisi kiva tietää mistä kopioin ja mitä? Ainut mitä olin kopioinut oli tuo keltatakkiset miehet (siis yhdessä Kingin kirjoissa "keltatakkiset" miehetjahtaavat ihmisiä) ja ennen kuin sain edes tietää keltatakkisista miehistä olin kirjoittanut jo tästä puolet... Mitä tästä kirjoittamisesta tulisi jos en saisi kopioida mitään? Pitäisi varoa jokaista lausetta ettei vain vahingossa tule mitään samankaltaista. Se ei olisi enää hauskaa ja miksi sitten enää kirjoittaisin kun en saa tästä palkkaakaan. Enkä muuten ole kopioinut muitten runoista mitään, se on varma.
Kiitos vaan kommentista (tarkoitan lähinnä sitä sinun toista kommenttiasi). Saa toki kirjoittaa negatiiviseenkin sävyyn kunhan vaan perustelee tarpeeksi.
Olet niin nuori, että ihmettelen tekstisi
syvyyttä ja sanojesi käyttöä.
Mihin vielä ehditkään, kun
jatkat kirjoittamista?
Lindalinda neuvoi sinua hienosti
muutama runo sitten.
Katsele sitä viestiä uudelleen.
Muuttelemalla ehkä joidenkin sanojen paikkoja,
tai jaksottamalla eri tavoin,
saat erillaisia painotuksia ja sisältöäkin.
Olet kehittynyt ja kehityt edelleen, me ihmiset emme ole koskaan valmiita.
Kiva, kun kirjoittelet tänne.
Tässä runossasi on ahdistus kuvattu, kuin olisit
sen kokenut, jos vaikka oletkin - en tiedä.
Jos et ole kokenut, niin sanoisin että
mielettömän elävästi olet saanut nuo tunnot kui-
tenkin runoosi kuvattua.
Ja kuten Hopeakampakin sanoo, ikäsi
huomioonottaen tekstisi ovat kehittyneitä, hieno-
jakin.
Tuota kappalejakoa voisit hiukan vielä viilata.
Siten, että ne olisivat lyhyempiä, muuten niissä
ei ole sinänsä vikaa. Ja asiayhteydet saat pidet-
tyä hyvässä kulussa, lanka ei katoa.
Kaipasit aiheita, joista runoilla.
Kokeileppa vaihteeksi kirjoittaa rakkausrunoja,
mutta tuo ne tuonne niille kuuluvalle palstalle.
Ihan senkin vuoksi, että se saitti elää kiihkeäm-
mässä tahdissa kuin tämä, ja runosi tulee mitä
todennäköisemmin myöskin siellä huomioitua.
Uskon, että osaat kirjoittaa rakkaudestakin, kos-
ka nämä runot joita tähän mennessä olet tänne
tuonut, on olleet melko vaikeita aiheita kirjoit-
taa, ja niissäkin olet onnistunut mainiosti.
Kehityt koko ajan, kunhan vain muistat koko ajan
kirjoittaa ja lukea - se on ehdoton edellytys ke-
hittymisellesi.
Tällaista tänään, runoilemisiin.
Tiesin että juuri sinä tulet sanomaan että "yritä vaihteeksi tehdä jonkinlainen rakkausruno" mutta valitettavasti se ei luonnistu niin helposti (voin kyllä yrittää mutta en lupaa mitään. Asiaa auttaisi jos kertoisit tarkemmin esim. niinkuin runon juonen, henkilöt ja paikan jne.)
Mielestäni runossa pitää olla jonkinlainen juoni, eikä vain pelkkää utopista sanahelinää joka vain kuulostaa rimmaavalta. Mitä kappaleen jakoon tulee niin julkaisen yleensä runoni vasta yöllä joten olen iloinen jos saan edes jonkinlaista kappalejakoa aikaan, oon yleensä niin väsynyt :)
BTW eikös se runo "Kilpi" ollut rakkausruno? Niin ainakin sen tarkoitin olevan ainakin jonkinlaista.
Näkemisiin
se " kilpi " rakkausruno kylläkin.
Jaa minulle sitten vieritit aiheen - hmmmm.
Noh, olisiko siinä aihetta kyllin ja olisiko se
mahdollista, että kuvittelet olevasi jo vanha.
Palaat muistoissasi nuoruuteen, ensirakkauteesi.
Mitä se Sinussa synnyttää, kun luet Hänen Sinulle
kirjoittamiaan kirjeitä. Ja mitä tapahtuu, kun
yks kaks ylläettäen näet Hänet kaupungilla - tai
ainakin kuvittelet kyseisen naisen olevan juuri
nuoruuden rakkautesi.
Uskon, että saat noista aineksista synnytettyä
runon, koska olet oikeasti ikäsi huomioonottaen
taitava kirjoittaja.
Toivon, että tuo olisi aihe. Mutta tokihan voit
itsekkin aiheen löytää, vaikka lukemalla niitä
oikeiden runoiljoiden runoja ?
Mukavaa loppuiltaa ja yötä - hei.