Kun käräjäoikeudelta tulee postia, niin siinähän on mukana syyttäjän haastehakemus ja hänen kannanottonsa. Jos kyseessä on asianomistajarikos, niin täytyykö syyttäjällä olla tiedossa se jos asianomistaja vaatii vaikkapa rahallista korvausta. Eli jos syyttjän kannanotto on vaikkapa sakkorangaistus eikä mitään muuta, niin tarkoittaako se sitä, että asianomistajalla itsellään ei ole sitten itseään kohtaan mitään vaatimuksia?
syyttäjän kannanotto ihmetyttää
happihyppya
81885
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Sitähän se yleensä tarkoittaa. Tietysti asianomistaja saattaa ilmaantua käräjille ja esittää siellä itse sen korvausvaatimuksen.
on siinä ilmoitus mihin päivään mennessä asianomistajan pitää ilmoittaa vaateensa. Minulla keissi menossa, jossa olen asianomistaja. Syyttäjä vaatii ankaraa sakkorangaistusta sekä todistelelukulujen korvaamista. Minulle tulee olemaan korvausvaatimus henkisistä ym. kärsimyksistä sekä oikeuskulut jne... kotivakuutukseni oikeusturvavakuutus kyllä korvaa juristini kulut, mutta tottakai vaadin sen sekä 15:sta %:n omavastuuosan. Juristini laatii korvausvaateen ja se menee sitten tiedoksi syytetylle haastemiehen välityksllä. Sekä minun, että syytetyn tulee olla käsittelyssä paikalla 350€:n uhkasakon nojalla tai esim, jos syytetty jättää tulematta, hänet haetaan sinne. Jälkeenpäin ei voi oikeudessa vaatia mitää sellaista, mitä ei ole ennakkoon ilmoitettu vaadittavaksi!
Kyllä korvausvaatimuksen voi esittää myös vasta oikeudenkäynnissä mutta oikeus ei välttämättä silloin ota sitä tutkittavaksi. Jos kyseessä on rikosasia johon liittyy yksityisoikeudellinen korvausvaatimus jota rei kuitenkaan rikosoikeudenkäynnissä esitettäisi jostain syystä niin tuo korvausvaatimus on mahdollista myöhemmin ajaa yksityisoikeudellisena prosessina.
Lähinnä sitä mietinkin tässä, että syyttäjällä pitäisi olla tiedossa asianomistajan vaatimukset. Jos ei ole, niin sitten voi todellakin olla asianomistajan turha enää oikeuspäivänä vaatia itselleen mitään korvauksia. Toki voi vaatia, mutta tuskin enää siinä käsittelyssä saa niitä vaatimuksiaan läpi.
vaatimuksia, ellei syyttäjä niitä aja.
Eiköhän se mene niin, että jos asianomistaja haluaa syyttäjän ajavan korvausvaadettaan, niin hänen pitää ilmoittaa siitä syyttäjälle haasteessa mainittuun ajankohtaan mennessä. Jos ei ilmoita, niin korvausvaateen ajaminen jää asianomistajan itsensä ajettavaksi, joka tapahtuu tietysti itse oikeudenkäynnissä.
Mutta eikös haastemies lähetä postinsa samanaikaisesti sekä asianomistajalle kuin myös vastaajalle. ELi kun rikoksentekijä on saanut haasteilmoituksen, niin jos siinä ei ole syyttäjän kannanoton kohdalla maininstaa asiaomistajalle kohdistetuista korvauksista niin silloin asianomistaja ei niitä ole vaatinut.
Vastauksia tullut paljon, kaikki enemmän tai vähemmän mutu-tiedolla sinnepäin vastattuja. Tässä kuitenkin tulee faktaa.
Syyttäjä ajaa asianomistajan yksityisoikeudellisia vaatimuksia silloin, kun asianomistaja on jo esitutkinnassa sitä pyytänyt ja jo esitutkinnassa ilmoittanut rahamääräisesti yksilöidyn vaatimuksensa. Sitä varten on olemassa erillinen lomake, joka täytetään asianomistajan kuulustelun yhteydessä. Vaatimuksen on oltava tosiaankin yksilöity, tyyliin rikkoutuneesta paidasta 40 euroa, lääkäri- ja lääkekuluista 75,48 euroa, anastetusta omaisuudesta 28,43 euroa. Vaikka asianomistaja esitutkinnassa olisi esittänyt pyynnön siitä, että syyttäjä ajaa ja yksilöinyt vaatimukset, syyttäjän ei ole pakko ottaa aojan vaatimuksia ajettavakseen. Ne kun ovat sivuroolissa syyttäjän varsinaiseen virkavelvollisuuteen eli rikosvastuun toteuttamiseen nähden.
Varsinkin silloin, jos rikosjuttu on semmoinen että asianomistaja tulee joka tapauksessa käräjille, syyttäjä ei aja, koska aoja voi itse perustella vaatimuksensa oikeudelle. Samoin jos syyttäjä katsoo, ettei pysty näyttämään vaatimuksia toteen tai ne ovat ylimitoitettuja tai yksilöimättömiä, ei lähde niitä ajamaan.
Eli haastehakemuksesta käy ilmi, jos syyttäjä ajaa asianomistajan yksityisoikeudellisia vaatimuksia. Jos haastehakemuksessa ei sellaista kohtaa täyty, se tarkoittaa joko sitä, että syyttäjä ei aja ja aoja ajaa ne itse, tai että aoja ei vaadi korvauksia.
Kun juttu siirtyy syyttäjältä käräjäoikeuteen, sellaisessa jutussa jossa asianomistajalla on vaatimuksia joita syyttäjä ei aja (tästä sjä tekee merkinnän käräjäoikeudelle tarkoitettuun infolehteen), käräjäoikeus lähettää asianomistajalla pyynnön kirjallisten vaatimusten ilmoittamisesta tiettyyn päivämäärään mennessä. Jos aoja ilmoittaa vaatimuksensa, ne anntetaan tiedoksi haasteen yhteydessä. Jos vaatimuskirjelmä tulee myöhemmin, se lähetetään vastaajalle. Korvausvaatimukset voi silti esittää vielä istunnossa, oikeutta vaatimuksiin ei ole menetetty. Tarvittaessa pääkäsittely peruutetaan, jos vaatimukset ovat niin laajoja, että vastaaja tarvitsee lisää aikaa perehtyäkseen vaatimuksiin ja vastaamiseen.