Kalevasta ote 26.10.2007
///
Työvoimatoimistojen tyly palvelu heikentää merkittävästi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien mahdollisuuksia palata työelämään, paljastaa työministeri Tarja Cronbergin pyynnöstä laadittu raportti.
Raportin laatija Mika Vuorela arvioi, että Suomessa on ainakin 30 000 työkyvyttömyyseläkkeen saajaa, jotka haluaisivat töihin.
Työvoimatoimistossa heidät käännytetään kuitenkin raportin mukaan usein pois jo ensimmäisen vierailun jälkeen, ja he jäävät kokonaan ilman toimiston palveluja.
Vuorelan mielestä työvoimatoimiston henkilökunnalle pitäisi tarjota lisää tietoa siitä, minkälaisia mahdollisuuksia työkyvyttömyyseläkeläisillä on palata työelämään.
Hän ehdottaa muun muassa, että työntekijät saisivat aiheesta koulutusta ja että heitä varten laadittaisiin siihen perehdyttävää kirjallista opasmateriaalia.
Cronberg vaatii työnantajilta joustoa
Työministeri Tarja Cronberg pitää tärkeänä, että työkyvyttömyyseläkeläiset pääsisivät halutessaan töihin. Hän korostaa, että työelämän täytyy pystyä joustamaan, jotta mahdollisimman moni pystyy käymään töissä.
Kaikkien halukkaiden työpanosta tarvitaan, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja työvoiman tarjonta vähenee. Joustavuus auttaisi Cronbergin mukaan iäkkäitä pysymään työelämässä mahdollisimman pitkään, pienten lasten vanhempia yhdistämään työn ja perheen -- ja yhtä lailla työkyvyttömyyseläkkeelle jääneitä palaamaan töihin.
"Joustavuuden tarve pitää ottaa vakavasti", hän painottaa.
Masennus yleinen työkyvyttömyyden syy
Reilusti yli 40 prosenttia Suomen työkyvyttömyyseläkeläisistä on päätynyt eläkkeelle mielenterveysongelmien tai käyttäytymishäiriöiden vuoksi. Heistä yli kolmasosa kärsii masennuksesta.
Mielenterveysongelmat ovat yleisiä erityisesti nuorilla työkyvyttömillä. Alle 44-vuotiaista työkyvyttömyyseläkeläisistä kaksi kolmasosaa on eläkkeellä nimenomaan mielenterveysongelmien tai käyttäytymishäiriöiden vuoksi.
///
Kirjoituksessa otetaan kantaa työkkärin tylyyn otteeseen mielenterveysongelmaisten kannalta.
Minä taas väitän, että työkkäri kohtelee kaikkia "pakkopulla" asiakkaitaan yhtä tylysti.
Huomatkaapa yksi asia, että kaikki työttömäksi ilmoittautuvat henkilöt menevät läpi työkkärin seulan, ja saavat tietynlaisen mielikuvan työkkärin toiminnasta kuin kirjoituksessa kerrotaan.
Työkkärin yksi ongelma on se, että työkkäri tosiasiallisesti on byrokatian konttori, jossa työttömien yli kävellään byrokratian "pakkopulla-asiakas-palvelu-periaatteella". Suorastaan irvokas termi tuo "asiakas" työvoimatoimiston terminologiassa. Lakiinkin tarmi on pesiytynyt.
Hyvä että Cronberg alkaa nostamaan otsikoihin työkkärissä vallitesevista epäkohdista työttömiä kohtaan. Ehkäpä Cronbergin "tanskalaisuus" ei olekkaan turhaa meriittiä suomalaisten työttömien kannalta.
///
Työvoimatoimistojen tyly palvelu heikentää merkittävästi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien mahdollisuuksia palata työelämään, paljastaa työministeri Tarja Cronbergin pyynnöstä laadittu raportti.
Raportin laatija Mika Vuorela arvioi, että Suomessa on ainakin 30 000 työkyvyttömyyseläkkeen saajaa, jotka haluaisivat töihin.
Työvoimatoimistossa heidät käännytetään kuitenkin raportin mukaan usein pois jo ensimmäisen vierailun jälkeen, ja he jäävät kokonaan ilman toimiston palveluja.
Vuorelan mielestä työvoimatoimiston henkilökunnalle pitäisi tarjota lisää tietoa siitä, minkälaisia mahdollisuuksia työkyvyttömyyseläkeläisillä on palata työelämään.
Hän ehdottaa muun muassa, että työntekijät saisivat aiheesta koulutusta ja että heitä varten laadittaisiin siihen perehdyttävää kirjallista opasmateriaalia.
Cronberg vaatii työnantajilta joustoa
Työministeri Tarja Cronberg pitää tärkeänä, että työkyvyttömyyseläkeläiset pääsisivät halutessaan töihin. Hän korostaa, että työelämän täytyy pystyä joustamaan, jotta mahdollisimman moni pystyy käymään töissä.
Kaikkien halukkaiden työpanosta tarvitaan, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja työvoiman tarjonta vähenee. Joustavuus auttaisi Cronbergin mukaan iäkkäitä pysymään työelämässä mahdollisimman pitkään, pienten lasten vanhempia yhdistämään työn ja perheen -- ja yhtä lailla työkyvyttömyyseläkkeelle jääneitä palaamaan töihin.
"Joustavuuden tarve pitää ottaa vakavasti", hän painottaa.
Masennus yleinen työkyvyttömyyden syy
Reilusti yli 40 prosenttia Suomen työkyvyttömyyseläkeläisistä on päätynyt eläkkeelle mielenterveysongelmien tai käyttäytymishäiriöiden vuoksi. Heistä yli kolmasosa kärsii masennuksesta.
Mielenterveysongelmat ovat yleisiä erityisesti nuorilla työkyvyttömillä. Alle 44-vuotiaista työkyvyttömyyseläkeläisistä kaksi kolmasosaa on eläkkeellä nimenomaan mielenterveysongelmien tai käyttäytymishäiriöiden vuoksi.
///
Kirjoituksessa otetaan kantaa työkkärin tylyyn otteeseen mielenterveysongelmaisten kannalta.
Minä taas väitän, että työkkäri kohtelee kaikkia "pakkopulla" asiakkaitaan yhtä tylysti.
Huomatkaapa yksi asia, että kaikki työttömäksi ilmoittautuvat henkilöt menevät läpi työkkärin seulan, ja saavat tietynlaisen mielikuvan työkkärin toiminnasta kuin kirjoituksessa kerrotaan.
Työkkärin yksi ongelma on se, että työkkäri tosiasiallisesti on byrokatian konttori, jossa työttömien yli kävellään byrokratian "pakkopulla-asiakas-palvelu-periaatteella". Suorastaan irvokas termi tuo "asiakas" työvoimatoimiston terminologiassa. Lakiinkin tarmi on pesiytynyt.
Hyvä että Cronberg alkaa nostamaan otsikoihin työkkärissä vallitesevista epäkohdista työttömiä kohtaan. Ehkäpä Cronbergin "tanskalaisuus" ei olekkaan turhaa meriittiä suomalaisten työttömien kannalta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
että minkälaisilla suosituksilla työkkäriin pääsee töihin.
ei erota siellä asiakasta toisesta.
Joskus toivoisin kuulevani, miten virkailijoita koulutetaan asiakastyöhön. Eikö heidän pitäisi noudattaa edes keskivertosuomalaisen toimistotyöntekijän tasoista käyttäytymismallia: kohteliaisuudessa, ystävällisyydessä, rehellisyydessä, sanattomassa viestinnässä ja työnsä moitteettomassa hoitamisessa.
Keneltä tämä on pois? Eikö meiltä kaikilta suomalaisilta. Ihme ettei tähän puoleen panosteta.
"Joskus toivoisin kuulevani, miten virkailijoita koulutetaan asiakastyöhön."
Nythän kouluttamattomat työkkärin tädit toimivat asiakkaitaan kohtaan kuten ovat äitinä kotonaan lastaan kohtaan.
Jos et ole hiljaa, niin minä annan sinulle piiskaa ja viikkorahat jäävät saamatta kunnes toisin päätän.
Tunnen parikin MOLin virkailijaa muuten kuin asiakkaana. Kumpikin aikanaan menneet työttöminä suhteilla (puolisot siellä) sisään.
Muutenkaan ei liene työpaikkana ihan siellä kärki top tenissä, joten hakijatkaan eivät sitä kirkasotsaisinta eliittiä....
Semmoistapa se.
vuosien varrella tapaamiani virkailijoita. Tämmöinen paha aavistus on pyrkinyt toistuvasti mieleen, vaikkakin ponnekkaasti olen sen aina työntänyt taka-alalle. Jokin vain pistää niin silmään.
Nyt kun on selvinnyt, että työttömän tilanteen merkitseminen tiedostoihin on tärkein työ, asianlaidan on helppo uskoa. Aika turhauttavaa työtähän se on, ei voi edes auttaa työnhakijaa. Mistä taas voisi saada jotain tyydytystä työhönsä.