Miksi sinun tuurisi oli taitoa
ja minun hyvää onnea.
Menit eteenpäin taidolla,
minä rämmin huonontuurin
saappaissani ympyrää.
En nähnyt sieluusi, en hyvällä,
enkä huonolla tuurilla,
taidosta puhumattakaan,
niin taitavasti olit
vehonnut tunteesi piiloon.
Sinulta saamani sähköisku,
ei ollut työtapaturma,
vaan tarkoin valittu tapahtuma.
Katselen ihmeissäni siitä
jääneitä kalpeita arpia ihollani.
Toivoin elämälleni uutta suuntaa,
olin näkevinäni siitä
lupauksen silmissäsi.
Ei.
En pysytynyt raottamaan sielusi
salaisuuden verhoa, edes.
ja minun hyvää onnea.
Menit eteenpäin taidolla,
minä rämmin huonontuurin
saappaissani ympyrää.
En nähnyt sieluusi, en hyvällä,
enkä huonolla tuurilla,
taidosta puhumattakaan,
niin taitavasti olit
vehonnut tunteesi piiloon.
Sinulta saamani sähköisku,
ei ollut työtapaturma,
vaan tarkoin valittu tapahtuma.
Katselen ihmeissäni siitä
jääneitä kalpeita arpia ihollani.
Toivoin elämälleni uutta suuntaa,
olin näkevinäni siitä
lupauksen silmissäsi.
Ei.
En pysytynyt raottamaan sielusi
salaisuuden verhoa, edes.
Vastaukset 8
Vanhimmat
EI herrajumala! Tökkikö se sua töpselillä hipiälle?
Luinkohan mä jotenkin väärin?
Kuules Fritsu? Mua vaivaa yksi pienenpieni asia. Se on semmonen joka ei mulle mitenkään kuulu, mutta joka mua vaivaa joka kerta kun avaan tämän saitin. Tai oikeastaan se ei vaivaa, vaan niin kuin ikäänkuin kysyy multa koko ajan ja odottaa itselleen vastausta.
(Enkö olekin aika vaikea tapaus. Älä nyt suutu)
Siis: Mistä ja mitä kautta sä keksit itsellesi tuon nimen: Marin Frist?
Kiitos kommentistasi.
Etkä sinä ole vaikea tapaus.
Kysyähän saa.
En ole tätä keksinyt.
Olen sen lainannut, eräältä tv-sarjan henkilöltä.
Hän oli kirjailija ja mietti
paljonkin rakkausasioita. (kuten minä täällä)
En kysynyt lupaa lainaani,
mutta niin kauan kuin Hollywood ei tiedä olemsassaolostani, saan varmaan käyttää tätä. ;)
Ahaa! Katsos kun satun tietämään erään purjeveneen jolla on tuo sama nimi "Marin Frist". Ja ajattelin että se on sitten varmaan sinun boottisi. Sinähän olet maailmankuulu muuvistara purjevenhon kannella simalasi kädessä suutasi muikistelemassa kaikenmaailman puskissa suhisteleville paparazzeille.
:)
olisi olla sulavalinjainen vene ja starakin, mutta
ei ole näköpiirissäkään semmoista, että
jatkan tätä elämääni ilman isoja aurinkolaseja ja perässäni kirmaavia valokuvaajia ;)
Jotkut kanssakulkijat ei avaudu,,onko se omaa huonoutta vai sitä, että toinen ei uskalla antautua, näyttää ja sanoa, tälläinen minä olen, näin minä ajattelen! Mitä tälläisellä asenteella saavutetaan? *huoh*
*Muru menee tämänkin päivän varmaan -tuurilla* ;þ
Mukvaa sunnuntakipvää, M_F ! :)
Asenne on väärä ja syyllistyn itsekin siihen, pidän verhoja kiinni, eli en ole oikea ihminen sanomaan muille siitä mitään.
Olisiko itsensä suojelua??
Mutta opetellaan elämän oppikoulussa vielä muutama luokka. (minä kyllä jäin luokalleni jo)
Mutta mukavaa sunnuntaita näin talviaikataulussa :)
Tuurilla onkin mukava mennä, välillä ;))
Ai kun tuli niin haikea olo tästä runostasi (ja Lindan, sekä Aimon). Kaipausta ja silmiä samalle illalle tuli nyt liikaa.
Todella hieno on runosi, pidin siitä kovasti. Minullakin on paksut vuoratut samettiverhot aina edessä, ettei sisälle niin helposti näe. Ne ketkä sinne pääsevät palkitaan kyllä sitten hyvin, en minä mitään pahaa piilottele : )
Lisää runosiskoja mahtuu minun elämääni.
Ajattelet näköjään aika paljon samoin, kuin minä.
Mutta, potkis ja rutsis...ja mitä muuta vielä :=)
Kyllä tämä tästä vielä iloksi muuttuu, uskon minä
vahvasti :)
Mukava, jos runostani oli lohtua :)