Hirviaidat Suomi/Ruotsi

Idiootti. Heti joku läski vinkumassa kun joku yrtittää avata keskustelua liikenteen turvallisuudesta.

Tämä on liikennepalsta, niin jos ei ole parempaa kirjoitettavaa, niin voi olla kommentoimatta.

Mutta itse asiaan. Minusta suomessa pitäisi lisätä hirviaitoja sekä leventää maanteiden kaistoja ehdottomasti.

Myös nelikaistateitä, joissa keskikaide sekä motareita ehdottomasti lisää. Joskus tuntuu, että noilla päättäjillä ei ole kokemusta juurikaan autolla ajamisesta, etenkin pitkää matkaa.

Onko Suomen hirviaidat muka hyvin rakennettu, jos ne eivät vähennäkään hirvikolareita?

Enkä ole nopeuttani pudottanut, joten keinosi vaikuttaa aika hataralta. Hengestään pääsi eräs taksikuski ehdittyään ajaa 200 m päätietä talviliukkaalla uudella Avensiksella. Hirvivasa hyppäsi yllättäen eteen ja oikeastaan vain hipaisi autoa. Ei lauenneet tyynytkään.

"Jopa omassa kukkarossa esim. polttoaineen kulutuksen vähenemisenä näkyisi."

Kerro heti missä vaiheessa nopeuden alentaminen autollani vähentää polttoaineen kulutusta? Tiedätkö minkä nopeuden alittaessa kulutus lisääntyykin?

Kukkarossa alentunut kulutus nopeutta pudottamalla sensijaan ei näkyisi ollenkaan varojen lisääntymisellä, vaan kävisi päinvastoin. Polttoaineen kulutus on kuitenkin aika merkityksetöntä, 100 000 km/v bensalla. Dieselillä voisi jotain säästöä tullakin, mutta sillä ei ole minulle mitään väliä, poltan bensaa jatkossakin.

Kairakettu kirjoitti:

Enkä ole nopeuttani pudottanut, joten keinosi vaikuttaa aika hataralta. Hengestään pääsi eräs taksikuski ehdittyään ajaa 200 m päätietä talviliukkaalla uudella Avensiksella. Hirvivasa hyppäsi yllättäen eteen ja oikeastaan vain hipaisi autoa. Ei lauenneet tyynytkään.

"Jopa omassa kukkarossa esim. polttoaineen kulutuksen vähenemisenä näkyisi."

Kerro heti missä vaiheessa nopeuden alentaminen autollani vähentää polttoaineen kulutusta? Tiedätkö minkä nopeuden alittaessa kulutus lisääntyykin?

Kukkarossa alentunut kulutus nopeutta pudottamalla sensijaan ei näkyisi ollenkaan varojen lisääntymisellä, vaan kävisi päinvastoin. Polttoaineen kulutus on kuitenkin aika merkityksetöntä, 100 000 km/v bensalla. Dieselillä voisi jotain säästöä tullakin, mutta sillä ei ole minulle mitään väliä, poltan bensaa jatkossakin.

Lue lisää

Ei pidä aina ja useinkaan paikkaansa. Liikennevaloissa kun joutuu pitämään hartaushetkiä, on vauhti =0, mutta kulutus EI!

thatsit kirjoitti:

Ei pidä aina ja useinkaan paikkaansa. Liikennevaloissa kun joutuu pitämään hartaushetkiä, on vauhti =0, mutta kulutus EI!

Toki osasikin odottaa, että saivartelijat ilmestyy asialle....Mutta harvemmin niissä liikennevaloissa on hirviaitaakaan, saati hirvikolaria, joten ehkä asiayhteyksistä olisi voinut päätellä, millaisesta ajosta ja nopeuksista on kyse.

Kairakettu kirjoitti:

Enkä ole nopeuttani pudottanut, joten keinosi vaikuttaa aika hataralta. Hengestään pääsi eräs taksikuski ehdittyään ajaa 200 m päätietä talviliukkaalla uudella Avensiksella. Hirvivasa hyppäsi yllättäen eteen ja oikeastaan vain hipaisi autoa. Ei lauenneet tyynytkään.

"Jopa omassa kukkarossa esim. polttoaineen kulutuksen vähenemisenä näkyisi."

Kerro heti missä vaiheessa nopeuden alentaminen autollani vähentää polttoaineen kulutusta? Tiedätkö minkä nopeuden alittaessa kulutus lisääntyykin?

Kukkarossa alentunut kulutus nopeutta pudottamalla sensijaan ei näkyisi ollenkaan varojen lisääntymisellä, vaan kävisi päinvastoin. Polttoaineen kulutus on kuitenkin aika merkityksetöntä, 100 000 km/v bensalla. Dieselillä voisi jotain säästöä tullakin, mutta sillä ei ole minulle mitään väliä, poltan bensaa jatkossakin.

Lue lisää

Mahtava logiikka. En ole hirveen törmännyt enkä ole nopeuttani pudottanut, joten sen perusteella voidaan päätellä että ajonopeuden lasku on hatara konsti... Suurin osa suomalaisista ei ole hirveen törmännyt, eikä myöskään nopeuttaan pudottanut, mutta ne jotka on törmänneet, tietävät kyllä miksi on huomattavasti mukavampaa tehdä se pienemmällä nopeudella. Siis ne, joilla vielä henki kulkee kohtaamisen jälkeen.
Miksi sitten ylipäätään noista hirviaidoistakaan huolehtimaan, eihän asia koske suurinta osaa tiellä liikkujista laisinkaan. Vaikka aitoja ei olisi ollenkaan, niin vain hyvin pieni osa autoilijoista törmäisi hirveen, joten turhaanhan niitä oikeastaan tehdäänkään.
Mutta jos ihan tosiasioitakin puhutaan: Henkilöautolla ajetuista hirvikolareista, joissa kuolonuhreja, 75 %:ssa nopeus on ollut vähintään 100 km/h. Ajonopeuden laskeminen lisää mahdollisuuksia välttää uhkaava törmäys tai törmätä turvallisemmin. Valitettavan kylmä tosiasia, joka ei tietenkään päde kairaketun osalla, hänellähän se ajonopeuden laskeminen perinteisesti vain huonontaa turvallisuutta. Mutta muihin tiellä kulkijoihin pätee.

Polttoaineenkulutuksen pienenemisen huomaa hyvin helposti, kun siirrytään kesärajoituksista talvinopeuksiin. Itselläni on nyt neljäs ns. ylemmän keskiluokan auto menossa, kun tuolla työmatkallani n. 100 km päivässä on ollut noita talvirajoituksia. Koska ajot sinänsä eivät miksikään muutu, ainut asia on nopeuden pienentyminen tuon n. 20 km/h (käytännössä n.115 km/h => 95 km/h) niin aina ja kaikissa on polttoaineen kulutus laskenut talvinopeuksien tullen luokkaa 0.5 l/100 km. Ja seassa on kuitenkin paljon sitä ajoa, johon ei tuo talvirjoitus mitenkään vaikuta. No, ei se tee bensan nykyhinnoilla esim. 50 000 km vuodessa laskien kuin jotain 350 euroa säästöä. Sitä en taas tiedä, miten tuo vaatimaton säästö näkyisi kukkarossa jopa varojen vähentymisenä, niin kuin tuossa kairaketun jutussa asia ilmennettiin, melenkiintoinen ajatusmalli. Mutta samalla tavalla se polttoainenkulutus käyttäytyy, olipa syy nopeuden laskemiseen mikä hyvänsä, kun noissa normaaleissa maantienopeuksissa liikutaan.
Tuo siis aivan käytännön kokemuksilla normaaleilla maantienopeuksilla suhtkoht keskivertoautolla, ja pätee varmasti hyvin suureen osaan suomen autokantaa. Ei tietenkään kairaketun kohdalla ja ajokilla, mutta muilla. Ja sitten voi taas alkaa tuttuun tapaan saivartelemaan juuri noita, että jospa sitten lasketaan taas vähän nopeutta ja siinä alkaakin kulutus lisääntymään ja liikennevaloissakin on nopeus nolla mutta kulutus ei jne.
Sitten tuolla aivan tämän asian avauksessa oli kysymys:
"Mikähän näitä nykyajan liikennesuunnittelijoita estää toteuttamasta turvallista ja sujuvaa liikennettä Suomessa". Samalla tavalla voisi kysyä, että mikähän näissä suomalaisissa autoilijoissa estää toteuttamasta turvallista ja sujuvaa liikennettä Suomessa. Suuri osa asioista olisi kuitenkin siinä oman ratin ja penkin välissä tehtävissä, mutta kuitenkin sieltä aina osoitellaan jonnekin muualle, liikennesuunnittelijoihin, viranomaisiin jne, mutta itse ei voi tehdä mitään saman asian eteen. Ja sitten kun muualla jotain asioille tehdään, niin sitten alkaa marmatus että miksi noin on tehty.

Kairakettu kirjoitti:

Enkä ole nopeuttani pudottanut, joten keinosi vaikuttaa aika hataralta. Hengestään pääsi eräs taksikuski ehdittyään ajaa 200 m päätietä talviliukkaalla uudella Avensiksella. Hirvivasa hyppäsi yllättäen eteen ja oikeastaan vain hipaisi autoa. Ei lauenneet tyynytkään.

"Jopa omassa kukkarossa esim. polttoaineen kulutuksen vähenemisenä näkyisi."

Kerro heti missä vaiheessa nopeuden alentaminen autollani vähentää polttoaineen kulutusta? Tiedätkö minkä nopeuden alittaessa kulutus lisääntyykin?

Kukkarossa alentunut kulutus nopeutta pudottamalla sensijaan ei näkyisi ollenkaan varojen lisääntymisellä, vaan kävisi päinvastoin. Polttoaineen kulutus on kuitenkin aika merkityksetöntä, 100 000 km/v bensalla. Dieselillä voisi jotain säästöä tullakin, mutta sillä ei ole minulle mitään väliä, poltan bensaa jatkossakin.

Lue lisää

Tässä energiansäästökirjoitus:
http://www.energianet.fi/?page=energiansaasto&osa=3

kettusella kirjoitti:

Mahtava logiikka. En ole hirveen törmännyt enkä ole nopeuttani pudottanut, joten sen perusteella voidaan päätellä että ajonopeuden lasku on hatara konsti... Suurin osa suomalaisista ei ole hirveen törmännyt, eikä myöskään nopeuttaan pudottanut, mutta ne jotka on törmänneet, tietävät kyllä miksi on huomattavasti mukavampaa tehdä se pienemmällä nopeudella. Siis ne, joilla vielä henki kulkee kohtaamisen jälkeen.
Miksi sitten ylipäätään noista hirviaidoistakaan huolehtimaan, eihän asia koske suurinta osaa tiellä liikkujista laisinkaan. Vaikka aitoja ei olisi ollenkaan, niin vain hyvin pieni osa autoilijoista törmäisi hirveen, joten turhaanhan niitä oikeastaan tehdäänkään.
Mutta jos ihan tosiasioitakin puhutaan: Henkilöautolla ajetuista hirvikolareista, joissa kuolonuhreja, 75 %:ssa nopeus on ollut vähintään 100 km/h. Ajonopeuden laskeminen lisää mahdollisuuksia välttää uhkaava törmäys tai törmätä turvallisemmin. Valitettavan kylmä tosiasia, joka ei tietenkään päde kairaketun osalla, hänellähän se ajonopeuden laskeminen perinteisesti vain huonontaa turvallisuutta. Mutta muihin tiellä kulkijoihin pätee.

Polttoaineenkulutuksen pienenemisen huomaa hyvin helposti, kun siirrytään kesärajoituksista talvinopeuksiin. Itselläni on nyt neljäs ns. ylemmän keskiluokan auto menossa, kun tuolla työmatkallani n. 100 km päivässä on ollut noita talvirajoituksia. Koska ajot sinänsä eivät miksikään muutu, ainut asia on nopeuden pienentyminen tuon n. 20 km/h (käytännössä n.115 km/h => 95 km/h) niin aina ja kaikissa on polttoaineen kulutus laskenut talvinopeuksien tullen luokkaa 0.5 l/100 km. Ja seassa on kuitenkin paljon sitä ajoa, johon ei tuo talvirjoitus mitenkään vaikuta. No, ei se tee bensan nykyhinnoilla esim. 50 000 km vuodessa laskien kuin jotain 350 euroa säästöä. Sitä en taas tiedä, miten tuo vaatimaton säästö näkyisi kukkarossa jopa varojen vähentymisenä, niin kuin tuossa kairaketun jutussa asia ilmennettiin, melenkiintoinen ajatusmalli. Mutta samalla tavalla se polttoainenkulutus käyttäytyy, olipa syy nopeuden laskemiseen mikä hyvänsä, kun noissa normaaleissa maantienopeuksissa liikutaan.
Tuo siis aivan käytännön kokemuksilla normaaleilla maantienopeuksilla suhtkoht keskivertoautolla, ja pätee varmasti hyvin suureen osaan suomen autokantaa. Ei tietenkään kairaketun kohdalla ja ajokilla, mutta muilla. Ja sitten voi taas alkaa tuttuun tapaan saivartelemaan juuri noita, että jospa sitten lasketaan taas vähän nopeutta ja siinä alkaakin kulutus lisääntymään ja liikennevaloissakin on nopeus nolla mutta kulutus ei jne.
Sitten tuolla aivan tämän asian avauksessa oli kysymys:
"Mikähän näitä nykyajan liikennesuunnittelijoita estää toteuttamasta turvallista ja sujuvaa liikennettä Suomessa". Samalla tavalla voisi kysyä, että mikähän näissä suomalaisissa autoilijoissa estää toteuttamasta turvallista ja sujuvaa liikennettä Suomessa. Suuri osa asioista olisi kuitenkin siinä oman ratin ja penkin välissä tehtävissä, mutta kuitenkin sieltä aina osoitellaan jonnekin muualle, liikennesuunnittelijoihin, viranomaisiin jne, mutta itse ei voi tehdä mitään saman asian eteen. Ja sitten kun muualla jotain asioille tehdään, niin sitten alkaa marmatus että miksi noin on tehty.

Lue lisää

Tiet pitää rakentaa turvallisesti liikuttavaan kuntoon, jotain vikaahan niissä suomalaisissa hirviaidoissa on, jos ne eivät toimi läheskään niin hyvin kuin ruotsalaiset.

On hölmöä laittaa alhaisin rajoituksin kaikki autoilijat varomaan jotain mitä ei ole. Hirvien varomisessa kuulostaisi olevan jotain samaa kuin noissa liittymien alhaisissa rajoituksissa, joissa tuhansien pitäisi pudottaa hetkeksi nopeutta vain sen vuoksi, että sieltä sivutieltä ehkä joskus joku saattaa tullakin.

Jos noudattaisin nollatoleranssilla 80:n talvirajoitusta, niin se pudottaisi autoni automaattivaihteiston pykälää pienemmälle. Siitä seuraisi moottorin käyntinopeuden kohoaminen ja 12 kpl mäntiä imisi kiivaampaan tahtiin ilmaa sisäänsä ja samalla ruiskutettua polttoainettakin (100 000 km/v, joten jokunen kilometri kertyy talvirajoitusten aikanakin).

Kairakettu kirjoitti:

Tiet pitää rakentaa turvallisesti liikuttavaan kuntoon, jotain vikaahan niissä suomalaisissa hirviaidoissa on, jos ne eivät toimi läheskään niin hyvin kuin ruotsalaiset.

On hölmöä laittaa alhaisin rajoituksin kaikki autoilijat varomaan jotain mitä ei ole. Hirvien varomisessa kuulostaisi olevan jotain samaa kuin noissa liittymien alhaisissa rajoituksissa, joissa tuhansien pitäisi pudottaa hetkeksi nopeutta vain sen vuoksi, että sieltä sivutieltä ehkä joskus joku saattaa tullakin.

Jos noudattaisin nollatoleranssilla 80:n talvirajoitusta, niin se pudottaisi autoni automaattivaihteiston pykälää pienemmälle. Siitä seuraisi moottorin käyntinopeuden kohoaminen ja 12 kpl mäntiä imisi kiivaampaan tahtiin ilmaa sisäänsä ja samalla ruiskutettua polttoainettakin (100 000 km/v, joten jokunen kilometri kertyy talvirajoitusten aikanakin).

Lue lisää

Mitähän muuta kuin kairaketun mutua on tarjolla tuohon suomalaisten hirviaitojen toimimattomuuteen muihin verrattuna?
Hän sanoo suuressa viisaudessaan: On hölmöä laittaa alhaisin rajoituksin kaikki autoilijat varomaan jotain mitä ei ole.
No kun niitä hirviä ei kerran ole, niin eipä niitä tarvitse sitten varoakkaan, eikä rakennella mitään aitojakaan... Mitäpä tästä suota enää kirjoittelemaan. Mutta kun niitä hirvikolareita kerran sattuu, niin ehkäpä niitä kuitenkin jokunen hirvikin on?

Mutta sitten hiukan asiaakin:
"Suhteutettuna Ruotsin asukasmäärään hirvieläinten aiheuttamia onnettomuuksia sattuu länsinaapurissa huomattavasti vähemmän kuin Suomessa. Tämä johtuu mm. Ruotsin hirviaitojen suurista määristä, ajotavoista ja ennen kaikkea maan tiukemmista nopeusrajoituksista."
"Ylivoimaisesti tappavin yksittäinen syy hirvikolareihin on liian suuri ajonopeus. Joka kolmannessa tapauksessa nopeusrajoitusta on rikottu selvästi. Kolmessa neljästä kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa kuljettaja on ajanut vähintään 100 kilometrin tuntinopeudella"
"Paras keino saada hirvet pysymään pois maanteiltä ovat olleet hirviaidat. Näitä aidattuja tieosuuksia on maanteillämme 500 kilometriä. Aitojen on laskettu vähentävän onnettomuuksia 15 - 80 prosentilla verrattuna aitaamattomiin tieosuuksiin. Parhaimmillaan ne ovat maaseudulla moottori- ja moottoriliikenneteillä, joissa aita voidaan rakentaa pitkältä matkaa yhtenäiseksi. Moottoriteiden ulkopuolisilla sekaliikenneteillä ei aitaaminen kannata, sillä aitaan jäisi lukuisten liittymien vuoksi paljon aukkoja.
Hirviaidatkaan eivät ole lopullinen ratkaisu. Eläin oppii nopeasti kiertämään ne. Täysikasvuinen hirvi voi rikkoa sen tai jopa hypätä 2,3 metriä korkean aidan yli."

Eli paitsi aidoilla, sillä omalla toiminnalla ja nopeudella on edelleenkin merkitystä hirvikolarien suhteenkin. Siis tavalliselle tiellä kulkijalle, ei tietenkään koske kairakettua. Häntä vartenhan muiden on tehtävä toimenpiteet, ja hän yrittää vain löytää virheitä muiden tekemästä.

Polttoaineen kulutuksesta olikin jo aiemmassa tekstissä valmiiksi sanottu, ettei koske kairakettua ja hänen ajokkiaan, vaan suurinta osaa suomen autokantaa. Ja tulihan sitä odotettua saivartelua tavalliseen tyyliin, jos noudattaisin nollatoleranssilla jne...

tarvetta tajuta kirjoitti:

Mitähän muuta kuin kairaketun mutua on tarjolla tuohon suomalaisten hirviaitojen toimimattomuuteen muihin verrattuna?
Hän sanoo suuressa viisaudessaan: On hölmöä laittaa alhaisin rajoituksin kaikki autoilijat varomaan jotain mitä ei ole.
No kun niitä hirviä ei kerran ole, niin eipä niitä tarvitse sitten varoakkaan, eikä rakennella mitään aitojakaan... Mitäpä tästä suota enää kirjoittelemaan. Mutta kun niitä hirvikolareita kerran sattuu, niin ehkäpä niitä kuitenkin jokunen hirvikin on?

Mutta sitten hiukan asiaakin:
"Suhteutettuna Ruotsin asukasmäärään hirvieläinten aiheuttamia onnettomuuksia sattuu länsinaapurissa huomattavasti vähemmän kuin Suomessa. Tämä johtuu mm. Ruotsin hirviaitojen suurista määristä, ajotavoista ja ennen kaikkea maan tiukemmista nopeusrajoituksista."
"Ylivoimaisesti tappavin yksittäinen syy hirvikolareihin on liian suuri ajonopeus. Joka kolmannessa tapauksessa nopeusrajoitusta on rikottu selvästi. Kolmessa neljästä kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa kuljettaja on ajanut vähintään 100 kilometrin tuntinopeudella"
"Paras keino saada hirvet pysymään pois maanteiltä ovat olleet hirviaidat. Näitä aidattuja tieosuuksia on maanteillämme 500 kilometriä. Aitojen on laskettu vähentävän onnettomuuksia 15 - 80 prosentilla verrattuna aitaamattomiin tieosuuksiin. Parhaimmillaan ne ovat maaseudulla moottori- ja moottoriliikenneteillä, joissa aita voidaan rakentaa pitkältä matkaa yhtenäiseksi. Moottoriteiden ulkopuolisilla sekaliikenneteillä ei aitaaminen kannata, sillä aitaan jäisi lukuisten liittymien vuoksi paljon aukkoja.
Hirviaidatkaan eivät ole lopullinen ratkaisu. Eläin oppii nopeasti kiertämään ne. Täysikasvuinen hirvi voi rikkoa sen tai jopa hypätä 2,3 metriä korkean aidan yli."

Eli paitsi aidoilla, sillä omalla toiminnalla ja nopeudella on edelleenkin merkitystä hirvikolarien suhteenkin. Siis tavalliselle tiellä kulkijalle, ei tietenkään koske kairakettua. Häntä vartenhan muiden on tehtävä toimenpiteet, ja hän yrittää vain löytää virheitä muiden tekemästä.

Polttoaineen kulutuksesta olikin jo aiemmassa tekstissä valmiiksi sanottu, ettei koske kairakettua ja hänen ajokkiaan, vaan suurinta osaa suomen autokantaa. Ja tulihan sitä odotettua saivartelua tavalliseen tyyliin, jos noudattaisin nollatoleranssilla jne...

Lue lisää

Kyllä se on ollut kenen tahansa luettavissa, että hirviaidat Suomessa eivät olekaan toimineet toivotulla tavalla. Jotain vikaahan niissä silloin on ruotsalaisiin verrattuna.

"Hän sanoo suuressa viisaudessaan: On hölmöä laittaa alhaisin rajoituksin kaikki autoilijat varomaan jotain mitä ei ole.
No kun niitä hirviä ei kerran ole, niin..."

Arvasin kyllä, että et tajua tuota ja puutut siihen. Siis kyllähän niitä hirviä on, en ole väittänytkään, etteikö olisi. Eivät ne jokaisen auton eteen sieltä metsistä kuitenkaan kompuroi. Siksi on typerää laittaa kaikki varomaan, pitäisi tehdä toimiva hirviaita ja hirvillekin oma reitti, jotta kenenkään ei tarvitsisi niitä turhaan varoa.

"Suhteutettuna Ruotsin asukasmäärään hirvieläinten aiheuttamia onnettomuuksia sattuu länsinaapurissa huomattavasti vähemmän kuin Suomessa. Tämä johtuu mm. Ruotsin hirviaitojen suurista määristä, ajotavoista ja ennen kaikkea maan tiukemmista nopeusrajoituksista."

Mistähän olet tuon lainannut? Tuossa on totta se, että onnettomuuksia sattuu vähemmän ja aitoja on enemmän, muu on sitten mutua, tai puppua. Eipä Ruotsissa ole tiukemmat nopeusrajoituksetkaan, missä Suomessa saat talvella ajaa 110 km/h? Et edes moottoritiellä ja Ruotsissa saa ajaa tavallisella kaksikaistaisellakin. Ruotsissa on myös näkyvyys aivan toista luokkaa kuin Suomen teillä ja leveiden pientareiden jälkeenkään metsä ei ala heti ojan toiselta puolelta, eli puustoa on raivattu näkyvyyden parantamiseksi. Ei muuten tarvita sitten juuri sulkuviivojakaan, toisin kuin Suomessa.

http://www1.karjalainen.fi/Karjalainen/Mielipiteet/on_aika_myöntää_että_tiemme_ovat_kuolemanvaarallisia_3551015.html

"Kun ajaa viikon Ruotsin pääteillä, on paluu Suomeen karmea. Jokainen vastaantulija tuntuu potentiaaliselta päälleajajalta, ja tien reunakin tuntuu koko ajan olevan uhkaavan lähellä."

Tuohon vielä lisäisin, että sieltä Suomen tien reunalta hirvellä on lyhyt matka auton eteen. Hirvihän usein pysähtyy aukealle paikalle tullessaan, se aukea paikka on Suomessa metsän jälkeen keskellä tietä, Ruotsissa jo tien reunalla.

Kairakettu kirjoitti:

Kyllä se on ollut kenen tahansa luettavissa, että hirviaidat Suomessa eivät olekaan toimineet toivotulla tavalla. Jotain vikaahan niissä silloin on ruotsalaisiin verrattuna.

"Hän sanoo suuressa viisaudessaan: On hölmöä laittaa alhaisin rajoituksin kaikki autoilijat varomaan jotain mitä ei ole.
No kun niitä hirviä ei kerran ole, niin..."

Arvasin kyllä, että et tajua tuota ja puutut siihen. Siis kyllähän niitä hirviä on, en ole väittänytkään, etteikö olisi. Eivät ne jokaisen auton eteen sieltä metsistä kuitenkaan kompuroi. Siksi on typerää laittaa kaikki varomaan, pitäisi tehdä toimiva hirviaita ja hirvillekin oma reitti, jotta kenenkään ei tarvitsisi niitä turhaan varoa.

"Suhteutettuna Ruotsin asukasmäärään hirvieläinten aiheuttamia onnettomuuksia sattuu länsinaapurissa huomattavasti vähemmän kuin Suomessa. Tämä johtuu mm. Ruotsin hirviaitojen suurista määristä, ajotavoista ja ennen kaikkea maan tiukemmista nopeusrajoituksista."

Mistähän olet tuon lainannut? Tuossa on totta se, että onnettomuuksia sattuu vähemmän ja aitoja on enemmän, muu on sitten mutua, tai puppua. Eipä Ruotsissa ole tiukemmat nopeusrajoituksetkaan, missä Suomessa saat talvella ajaa 110 km/h? Et edes moottoritiellä ja Ruotsissa saa ajaa tavallisella kaksikaistaisellakin. Ruotsissa on myös näkyvyys aivan toista luokkaa kuin Suomen teillä ja leveiden pientareiden jälkeenkään metsä ei ala heti ojan toiselta puolelta, eli puustoa on raivattu näkyvyyden parantamiseksi. Ei muuten tarvita sitten juuri sulkuviivojakaan, toisin kuin Suomessa.

http://www1.karjalainen.fi/Karjalainen/Mielipiteet/on_aika_myöntää_että_tiemme_ovat_kuolemanvaarallisia_3551015.html

"Kun ajaa viikon Ruotsin pääteillä, on paluu Suomeen karmea. Jokainen vastaantulija tuntuu potentiaaliselta päälleajajalta, ja tien reunakin tuntuu koko ajan olevan uhkaavan lähellä."

Tuohon vielä lisäisin, että sieltä Suomen tien reunalta hirvellä on lyhyt matka auton eteen. Hirvihän usein pysähtyy aukealle paikalle tullessaan, se aukea paikka on Suomessa metsän jälkeen keskellä tietä, Ruotsissa jo tien reunalla.

Lue lisää

-Niin, eli on luettavissa hänen mielipiteestään, että hirviaidat Suomessa eivät ole toimineet. Mikään muu ei sitten tuekkaan sitä.
-Päätä jo, onko niitä hirviä vai ei. Jos on, niin ne ovat riski jota voi ja pitää varoa. Hirviaitoja ei voida joka tien laitaan vetää eikä joka tielle tunneleita niitä varten. Ja jos sinusta hirvien varominen on turhaan, niin älä toki varo. Jokainen, joka on sen hirven konepellilleen saanut, tietää kyllä että varominen kannattaa...
-Ruotsin rajoitukset 50/70/90/110, Suomen yleiset 50/80/100/120. Synkintä aikaa hirvionnettomuuksien suhteen on loppukesän ja syksyn hämärillä, jolloin ei noilla talvinopeusrajoituksillakaan ole mitään tekemistä asiassa. Talvella hirvienkin liikennöinti on huomattavasti vähäisempää.
-Ajotavat ovat Ruotsissa erilaiset, eli liikennekulttuuri kaikenkaikkiaan on enemmän muita ja olosuhteita huomioon ottavaa (se tuntuu olevan vaikea eräälle käsittää..), lisäksi toleranssit rangaistavuudelle ovat pienempiä ja rangaistukset kovempia pienemmissä rikkeissä, joka osaltaan myös vaikuttaa.
-Ja edelleen, sitä tien laidassa tai keskellä tietä olevaa hirveä on helpompi väistää, jos myös ihan itse tekee jotain ennakoivaa siellä ratin ja penkin välissä sen mahdollistamiseksi (mikä myös on näköjään ylitsepääsemättömän vaikeaa), eikä aina lykkää kaikkea yhteiskunnan tehtäväksi.
Toki voi vaatia vaikka moottoritietä pienimpäänkin kylään, ja tieverkkoa parantaa. Ei ne Ruotsinkaan tiet lähellekkään kaikki ole niin mahtavan upeita kuin tuossa annetaan ymmärtää, paljon on samantasoisia kuin Suomessakin. Mutta on tässä yhteiskunnassa kummasti näköjään muitakin rahareikiä kuin tiet, ja osa jopa tarpeellisempiinkin kohteisiin.

svea-mamma kirjoitti:

-Niin, eli on luettavissa hänen mielipiteestään, että hirviaidat Suomessa eivät ole toimineet. Mikään muu ei sitten tuekkaan sitä.
-Päätä jo, onko niitä hirviä vai ei. Jos on, niin ne ovat riski jota voi ja pitää varoa. Hirviaitoja ei voida joka tien laitaan vetää eikä joka tielle tunneleita niitä varten. Ja jos sinusta hirvien varominen on turhaan, niin älä toki varo. Jokainen, joka on sen hirven konepellilleen saanut, tietää kyllä että varominen kannattaa...
-Ruotsin rajoitukset 50/70/90/110, Suomen yleiset 50/80/100/120. Synkintä aikaa hirvionnettomuuksien suhteen on loppukesän ja syksyn hämärillä, jolloin ei noilla talvinopeusrajoituksillakaan ole mitään tekemistä asiassa. Talvella hirvienkin liikennöinti on huomattavasti vähäisempää.
-Ajotavat ovat Ruotsissa erilaiset, eli liikennekulttuuri kaikenkaikkiaan on enemmän muita ja olosuhteita huomioon ottavaa (se tuntuu olevan vaikea eräälle käsittää..), lisäksi toleranssit rangaistavuudelle ovat pienempiä ja rangaistukset kovempia pienemmissä rikkeissä, joka osaltaan myös vaikuttaa.
-Ja edelleen, sitä tien laidassa tai keskellä tietä olevaa hirveä on helpompi väistää, jos myös ihan itse tekee jotain ennakoivaa siellä ratin ja penkin välissä sen mahdollistamiseksi (mikä myös on näköjään ylitsepääsemättömän vaikeaa), eikä aina lykkää kaikkea yhteiskunnan tehtäväksi.
Toki voi vaatia vaikka moottoritietä pienimpäänkin kylään, ja tieverkkoa parantaa. Ei ne Ruotsinkaan tiet lähellekkään kaikki ole niin mahtavan upeita kuin tuossa annetaan ymmärtää, paljon on samantasoisia kuin Suomessakin. Mutta on tässä yhteiskunnassa kummasti näköjään muitakin rahareikiä kuin tiet, ja osa jopa tarpeellisempiinkin kohteisiin.

Lue lisää

Tässä yksi aiheesta: http://lotta.yle.fi/rswebkla.nsf/sivut/uutiset-langaton?opendocument&pageid=ContentA6D94

Etsi itse lisää.

"-Päätä jo, onko niitä hirviä vai ei. Jos on, niin ne ovat riski jota voi ja pitää varoa. Hirviaitoja ei voida joka tien laitaan vetää eikä joka tielle tunneleita niitä varten."

Etkö taaskaan tajua mitään? Jos niitä hirviaitoja ei osata kunnollisiksi rakentaa, niin kannattaako niitä silloin rakentaa ollenkaan? Jos aidat kuitenkin toimivat ja estävät hirvikolareita, niin tarviiko siellä aidatulla alueella sitten hirviä varoa?

"-Ruotsin rajoitukset 50/70/90/110, Suomen yleiset 50/80/100/120."

Suomessa on suuremmat rajoitukset vain moottoriteillä ja niilläkin vain kesäisin.

"-Ajotavat ovat Ruotsissa erilaiset, eli liikennekulttuuri kaikenkaikkiaan on enemmän muita ja olosuhteita huomioon ottavaa"

Tuo on totta, en ole muuta väittänytkään. Toisaalta ylinopeudetkin ovat hyvissä olosuhteissa suuremmilla rajoitusalueilla aika kovia, mutta pienempiä rajoituksia noudatetaan aika hyvin. Johtunee siitä, että sitä valvontaakin on enemmän niillä alhaisemmilla rajoitusalueilla.

Kairakettu kirjoitti:

Tässä yksi aiheesta: http://lotta.yle.fi/rswebkla.nsf/sivut/uutiset-langaton?opendocument&pageid=ContentA6D94

Etsi itse lisää.

"-Päätä jo, onko niitä hirviä vai ei. Jos on, niin ne ovat riski jota voi ja pitää varoa. Hirviaitoja ei voida joka tien laitaan vetää eikä joka tielle tunneleita niitä varten."

Etkö taaskaan tajua mitään? Jos niitä hirviaitoja ei osata kunnollisiksi rakentaa, niin kannattaako niitä silloin rakentaa ollenkaan? Jos aidat kuitenkin toimivat ja estävät hirvikolareita, niin tarviiko siellä aidatulla alueella sitten hirviä varoa?

"-Ruotsin rajoitukset 50/70/90/110, Suomen yleiset 50/80/100/120."

Suomessa on suuremmat rajoitukset vain moottoriteillä ja niilläkin vain kesäisin.

"-Ajotavat ovat Ruotsissa erilaiset, eli liikennekulttuuri kaikenkaikkiaan on enemmän muita ja olosuhteita huomioon ottavaa"

Tuo on totta, en ole muuta väittänytkään. Toisaalta ylinopeudetkin ovat hyvissä olosuhteissa suuremmilla rajoitusalueilla aika kovia, mutta pienempiä rajoituksia noudatetaan aika hyvin. Johtunee siitä, että sitä valvontaakin on enemmän niillä alhaisemmilla rajoitusalueilla.

Lue lisää

Niin, ja tuossakaan jutussa ei mitenkään ilmene, että olisivat väärin rakennettuja tai että ruotsalaiset hirviaidat olisivat millään lailla parempia tai tehokkaampia, niinkuin alunperin aloitit. Sen enempää kuin että Ruotsissa olisi niiden aitojen ansiosta niitä kolareita vähemmän kuin Suomessa. Muuten kuin että jos ne poistavat osankin kolareista, ja niitä on naapurimaassa enemmän tien varsilla, niin silloin ne toki estävät määrällisesti useamman kolarinkin. Eli olet niin häikäistynyt omasta kuningasajatuksestasi, että tajuntasi on näköjään sumentunut kaikelta tosiasialta.
Mutta edelleenkin:
Paras keino saada hirvet pysymään pois maanteiltä ovat olleet hirviaidat. Näitä aidattuja tieosuuksia on maanteillämme 500 kilometriä. Aitojen on laskettu vähentävän onnettomuuksia 15 - 80 prosentilla verrattuna aitaamattomiin tieosuuksiin. Parhaimmillaan ne ovat maaseudulla moottori- ja moottoriliikenneteillä, joissa aita voidaan rakentaa pitkältä matkaa yhtenäiseksi. Moottoriteiden ulkopuolisilla sekaliikenneteillä ei aitaaminen kannata, sillä aitaan jäisi lukuisten liittymien vuoksi paljon aukkoja.
Hirviaidatkaan eivät ole lopullinen ratkaisu. Eläin oppii nopeasti kiertämään ne. Täysikasvuinen hirvi voi rikkoa sen tai jopa hypätä 2,3 metriä korkean aidan yli.
Siis: Pitkän seurannan mukaan aidat vähentävät vahvasti hirvionnettomuuksia, mutta hirvet oppivat löytämään aidan heikot kohdat, ja onnettomuusmäärät nousevat vähitellen entiselle tasolle. Lisäksi koska aita ei ole koskaan aukoton, niin syytä varomiseen on sielläkin. Toki sinua varten pitäisi tehdä umpiputkia, ettei tarvitse itsensä ottaa minkäänlaista vastuuta mistään, vaan voi vyöryttää kaiken edelleen muiden tehtäväksi ja vastattavaksi.
Suomessa on suuremmat rajoitukset moottoriteillä, mutta kas kummaa hirvet kulkevat sinnekin, kolareita sattuu sielläkin ja vieläpä enemmän kesäaikaan kuin talvirajoitusten aikaan.
Voi toki edelleen haihatella siitä, miten yhteiskunnan pitäisi tehdä sitä ja tätä, mutta kun realistisesti ajatellen tietää, että tieverkko ei tule kuitenkaan kovin nopeasti tuosta paranemaan, niin edelleen se paras konsti on ottaa myös itse vastuuta asiasta, ja sopeuttaamaan ajotapansa vallitseviin olosuhteisiin.
Toki ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen, ja ruotsalainen aitakin näyttää paremmalta.

sinäkin kirjoitti:

Niin, ja tuossakaan jutussa ei mitenkään ilmene, että olisivat väärin rakennettuja tai että ruotsalaiset hirviaidat olisivat millään lailla parempia tai tehokkaampia, niinkuin alunperin aloitit. Sen enempää kuin että Ruotsissa olisi niiden aitojen ansiosta niitä kolareita vähemmän kuin Suomessa. Muuten kuin että jos ne poistavat osankin kolareista, ja niitä on naapurimaassa enemmän tien varsilla, niin silloin ne toki estävät määrällisesti useamman kolarinkin. Eli olet niin häikäistynyt omasta kuningasajatuksestasi, että tajuntasi on näköjään sumentunut kaikelta tosiasialta.
Mutta edelleenkin:
Paras keino saada hirvet pysymään pois maanteiltä ovat olleet hirviaidat. Näitä aidattuja tieosuuksia on maanteillämme 500 kilometriä. Aitojen on laskettu vähentävän onnettomuuksia 15 - 80 prosentilla verrattuna aitaamattomiin tieosuuksiin. Parhaimmillaan ne ovat maaseudulla moottori- ja moottoriliikenneteillä, joissa aita voidaan rakentaa pitkältä matkaa yhtenäiseksi. Moottoriteiden ulkopuolisilla sekaliikenneteillä ei aitaaminen kannata, sillä aitaan jäisi lukuisten liittymien vuoksi paljon aukkoja.
Hirviaidatkaan eivät ole lopullinen ratkaisu. Eläin oppii nopeasti kiertämään ne. Täysikasvuinen hirvi voi rikkoa sen tai jopa hypätä 2,3 metriä korkean aidan yli.
Siis: Pitkän seurannan mukaan aidat vähentävät vahvasti hirvionnettomuuksia, mutta hirvet oppivat löytämään aidan heikot kohdat, ja onnettomuusmäärät nousevat vähitellen entiselle tasolle. Lisäksi koska aita ei ole koskaan aukoton, niin syytä varomiseen on sielläkin. Toki sinua varten pitäisi tehdä umpiputkia, ettei tarvitse itsensä ottaa minkäänlaista vastuuta mistään, vaan voi vyöryttää kaiken edelleen muiden tehtäväksi ja vastattavaksi.
Suomessa on suuremmat rajoitukset moottoriteillä, mutta kas kummaa hirvet kulkevat sinnekin, kolareita sattuu sielläkin ja vieläpä enemmän kesäaikaan kuin talvirajoitusten aikaan.
Voi toki edelleen haihatella siitä, miten yhteiskunnan pitäisi tehdä sitä ja tätä, mutta kun realistisesti ajatellen tietää, että tieverkko ei tule kuitenkaan kovin nopeasti tuosta paranemaan, niin edelleen se paras konsti on ottaa myös itse vastuuta asiasta, ja sopeuttaamaan ajotapansa vallitseviin olosuhteisiin.
Toki ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen, ja ruotsalainen aitakin näyttää paremmalta.

Lue lisää

Eihän ne mahdolliset väärin rakentamiset missään ilmenekään. En ole väittänytkään, että sellaista tietoa olisi jostain löydettävissä. Taisi olla tiehallinnon sivuilla?, kun kerrottiin jostakin tieosuudesta, että hirvikolareita oli sattunut sama määrä aitojen rakentamisen jälkeen samalla osuudella. Samansuuntaista on ollut muillakin aidatuilla teillä, joten siksi niitä ei ilmeisesti juurikaan rakenneta. Jos Ruotsissa olisi kokemukset samanlaisia, niin ei niitä silloin olisi niin paljon rakennettu, eikä rakennettaisi lisää.

Jos siis aitojen tienpuolisella osalla on hirville piilopaikoiksi jätetty puita ja pensaita ja aidat ovat kaukana tien viereltä, niin helppoa pitäisi olla ymmärtää, että aitojen sisäpuolelle eksynyt hirvi yllättää helpommin autoilijan kuin sellaisella tiellä, jossa aidat ovat lähellä tien reunaa.

Eihän ne ruotsalaiset ole sellaisia harrastelijoita kuin suomalaiset. Eivät käy laskettelemassa, eikä tuolla Ruotsin teillä tule vastaan rullasuksihiihtäjiä, tai muita kuntoiluhulluja. Kesämökkeily ja mökkien vuokrailu on sekin enemmän suomalaisten kuin ruotsalaisten harrastelua. Suomalainenhan se lähtee kesämökille ahdistukseltaan rentoutumaan ja viinaa juomaan, samalla pitää kännipäissään päästä veneilemäänkin tunnetuin seurauksin.

Kairakettu kirjoitti:

Eihän ne ruotsalaiset ole sellaisia harrastelijoita kuin suomalaiset. Eivät käy laskettelemassa, eikä tuolla Ruotsin teillä tule vastaan rullasuksihiihtäjiä, tai muita kuntoiluhulluja. Kesämökkeily ja mökkien vuokrailu on sekin enemmän suomalaisten kuin ruotsalaisten harrastelua. Suomalainenhan se lähtee kesämökille ahdistukseltaan rentoutumaan ja viinaa juomaan, samalla pitää kännipäissään päästä veneilemäänkin tunnetuin seurauksin.

Lue lisää

Ei ihme etteivät sitten aja hirvikolareitakaan, kun eivät mitään tee ja missään liiku.