Pähkäilen n. 200 m2 kellarillisen kivitalon runkovaihtoehtoja.
Kahin runkkopontti eristys puhtaaksi muurattu tiili tuntuu aika hyvältä vaihtoehdolta.
Toisena vaihtoehtona on lammin betoniharkko rappaus.
Laadullisesti tuo kahi-vaihtoehto on lienee parempi, mutta taitaa tulla kahi-talolle enemmän hintaa?
Onko kukaan laskennut näiden vaihtoehtojen kustannuseroja?
Laatuun on varmaan vaikeampi ottaa kantaa muuten kuin mutu-pohjalta. Itse mutuilen laatua sen pohjalta, että kahi-rakenteesta (tai vastaavasta) on ainakin näyttöä pitemmältä aikaväliltä.
Lammia puoltaa se, että kellariosuus ja maanpäällinen osuus voidaan tehdä samasta harkosta.
Kahi-vaihtoehdossa pitäisi kait käyttää kellariosuuteen jotain muuta harkko kuin runkoponttia?
Kahin runkkopontti eristys puhtaaksi muurattu tiili tuntuu aika hyvältä vaihtoehdolta.
Toisena vaihtoehtona on lammin betoniharkko rappaus.
Laadullisesti tuo kahi-vaihtoehto on lienee parempi, mutta taitaa tulla kahi-talolle enemmän hintaa?
Onko kukaan laskennut näiden vaihtoehtojen kustannuseroja?
Laatuun on varmaan vaikeampi ottaa kantaa muuten kuin mutu-pohjalta. Itse mutuilen laatua sen pohjalta, että kahi-rakenteesta (tai vastaavasta) on ainakin näyttöä pitemmältä aikaväliltä.
Lammia puoltaa se, että kellariosuus ja maanpäällinen osuus voidaan tehdä samasta harkosta.
Kahi-vaihtoehdossa pitäisi kait käyttää kellariosuuteen jotain muuta harkko kuin runkoponttia?
Vastaukset 13
Vanhimmat
http://www.eliittitalo.fi/eliitti/etusivu.html
Juuri tämän hitaammiin ei voisi harkkotalo valmistua:-)
Ensiksi tehdään harkoista kantava (?) ohut seinä, sisäpuolelle eristys ja ulkopuolelle vuorilaudoitus. Hohhoijaa.
"Laadullisesti tuo kahi-vaihtoehto on lienee parempi, mutta taitaa tulla kahi-talolle enemmän hintaa?"
Mikään harkko ei ole laadullisesti juuri toista parempi, varsinkaan jos et mitenkään perustele.
Rakennusmääräykset pitävät huolen siitä, että kaikissa suomeen tehdyissä uusissa ok-taloissa voi laadukkaasti asua.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=198063&lan=fi
Laatu on suhteellista ja lähes jokainen on varmaan sitä mieltä että määräyksistä huolimatta voi rakentaa helposti sutta
tehdä seinän sisäpuolelle, kun ulkoapäinhän se pakkanen ja helle uhkaavat.
Eriste harkon ulkopintaan ja kuori siihen päälle on parempi tapa tehdä ulkoseinä.
Saat kaikki kivitalon edut ja voit ulkopinnan joko rapata, laudoittaa tai muurata.
Eipä talon teko taida olla nopeuslaji, tavallisen omakotitalon yksi kerros nousee harkoista hartiapankillakin viikossa. Jos viikon tuhraat välipohjassa, saat kolmikerroksisen talon kantavan rungon kasaa pidennetyn kesäloman aikana.
Sitten voit jo sanoa, hohhoijaa.
Oletit että maxit kahi-talo olisi kalliimpi. Minä epäilen että se on halvempi. Itse olen tehnyt vertailua wienerbergerin runkoponttitiilen osalta joka kahin-kaltainen tuote. Siinä materiaalikustannukset selvästi harkkotaloja halvemmat ja tuskin kahi talo työtunteja ainakaan valuharkkotaloa enempää. Tiilet melko halpoja ja myös laasti. eristeet maksavat eristevalinnasta riippuen 10-30e/neliö. Tiiliverhous teetettynä taas on samaa hintaluokkaa kuin rappaus. Tiiliverhous on myös aina parempi kuin rappaus. Ja tämäkin pitää aina uudestaan täällä perustella
- tiiliverhous pidempiaikaisempi
-tiiliverhous suojaa paremmin rakennetta kuin rappaus
-Kesällä estää seinän lämpenemistä koska tuuletusrako. Talvella taas todettu lisäävän eristävyyttä vaikka u-arvolaskelmissa ei voikkaan tätä huomioida
tiiliverhous on oikein toteutettuna myös kosteusteknisesti idioottivarma. Rappauksessa vaatimus on että on tarpeeksi vesihöyryn läpäisevä
Kannattaisi tutustua EPS-muottivaluharkko systemiin kuulema hyvä vaihoehto.
malander.fi
eliittitalo.fi
thermokub.fi
taloon piti tehdä kahteen kertaan ammattimiesten rappaus, kun ei oikein ekalla kerralla paikoin pysynyt alustassa kiinni:-)
Valutukien puumäärällä olisi rakentanut yhden puutalon:-)
EPS-harkko talo on aidosti styroksitalo ennen valua, sipouskovaiselle vinkiksi:-)
Vähän ruista ranteeseen, niin kyllä Lammiharkkoakin nostelee:-)
;o)
saisi betonielementillä. Kyllähän noita betonielementtitaloja tehdään paljon, tiedä sitten onko kuinka laadukkaita?
niin kyllä muu perhe saattaa haluta, että betonielementit päällystetään jollakin aineella, vaikka tasoitteella. Rungossa voit voittaa muutaman viikon, mutta loppupeleissä ei ole paljon eroja. vielä jos joudut piikkaamaan elementteihin raksalla muutaman roilon, on tase vahvasti harkkotalon puolella.
Ehdottomasti kallistuisin Kahi- rungon puolelle. Etuina valuharkkoon ovat esim.mittatarkkuus,nopeus, valmiit ikkuna- ja oviaukkojen ylityspalkit, harkon pystyroilot tekniikalle, kuivumisaika. Kahin muuraus tapahtuu ohutsaumatekniikalla joten valutuentoja ei tarvita. Ohutsaumalaastin tuoma kosteus rakenteisiin on minimaallinen. Kaikissa valuharkkotuotteissa taas jokaisen valetun kuution mukana lasketaan seinän sisään n. 250 litraa vettä !! Lisäksi vielä esikastelu puutarhaletkulla ennen valua!
Perustukset Kahi-taloon tehdään Leca-harkosta.
Hinnallisesti uskon että Kahi tule halvemmaksi. Täytyy tutkia kun aloitan omaa Kahi-projektia...
tunge piippuun, rapautuvat mokomat, kun eivät ole poltettua tiiltä.
Kallistu mihin kallistut, mutta ekakertalaiselle parempi ratkaisu runkoon on harkko. Koot 150-500mm paksuina. Kovat väli-ja yläpohjat joko liittolevystä, onteloista tai vaikka siporexista. Piippu muurattuna poltetuista tiilistä lisäksi tasaamaan lämmönvaihteluita. ja hyvä tulee.
niin tekisin kyllä enemmin savitiilestä kuin kahitiilestä.