Suomen uusi kielilaki ei täytä demokratian tunnusmerkkejä
- Toimikunta, joka sen valmisteli oli raskaasti yksipuolinen. Noin 70 prosenttia kyseisestä toimikunnasta oli joko ruotsinkielisiä tai tunnustuksellisia pakollisen ruotsin kannattajia.
- Päinvastoin kuin oli sovittu, ei lain kustannuksia koskaan laskettu.
- Laki asettaa epätasa-arvoiseen asemaan ja rajoittaa viiden miljoonan suomalaisen jokapäiväistä elämää. Mutta kansalaisille ei asiasta tiedotettu, jotta demokratiaan kuuluvan kansalaiskeskustelun kautta heillä olisi ollut mahdollisuus vaikuttaa sen sisältöön.
*VALTAMEDIA, eli lyhyt selvitys tietovajeen synnystä*
1. YLE, Yleisradio, TV1, TV2 ja FST
2. Sanoma OY, mm. Helsingin Sanomat, Iltasanomat, TV4 ym.
3. Alma Median, mm. MTV3, Aamulehti, Iltalehti ym.
*YLE* n linjana on ollut vuoteen 2003 asti täydellinen vaikeneminen kielilaista, josta ei ole ollut sekuntiakaan poliittisissa- tai ajankohtais-ohjelmissa. Ensimmäisen kerran vuodesta 1999 valmisteilla olleesta laista oli uutisissa 26.1.2003. Ylen ohjelmatoiminnan säännöstön ensimmäinen kohta:
1) _tukea toimivaa kansanvaltaa tarjoamalla yhteiskunnallisista kysymyksistä monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja..._
http://www.yle.fi/yleista/pelis_ots.shtml
*Sanoma OY* n tiedotusvälineissä on kielilaista julkaistu muutama pikkujuttu viime syksynä ja alkuvuodesta 2003 linjalla ”laki on säilyttävä eikä laajenna kielellisiä oikeuksia” tai vain ruotsinkielisen osapuolen näkemyksiä valaisten, Henrik Laxin laaja haastattelu 14.12.2002. Mielipideosastolla ei ole julkaistu kielilakia koskevia kirjoituksia. TV4:n ohjelmistoon, uutisiin tai muihin vastaaviin, laista tiedottaminen ei ole kuulunut.
http://www.sanomawsoy.fi/
*Alma Media* sta omistaa ruotsalainen lehtikustantamo Bonnier 33% ja seuraavaksi suurin osakas on Sampo 5% osuudella. Luvut paljastavat mistä suunnasta määräykset tulevat. MTV3 ei ole edes uutisissaan käsitellyt kielilakia.
http://www.almamedia.fi/fin/etusivu
Kielilain hallitukselta tullut esitys oli 146 liuskan mittainen. Yksistään jo lain pituuden ja monimutkaisuuden vuoksi, olisi tiedotusvälineiden tehtävä ja velvollisuus ollut selventää laki lukijoilleen eri näkökulmista ja eri asiantuntijoita käyttäen. Laista olisi pitänyt välttämättä aikaansaada kansalaiskeskustelu, jolloin sen vaikutukset olisivat selvinneet hyvissä ajoin kaikille, vrt. hedelmöityshoitolaki.
Ellei valtaosa tiedostusvälistä olisi nukkunut demokratian ja sananvapauden vartiopaikoillaan, olisi suurelta osin voitu välttää se eripura, huhujen ja vääristyneiden tietojen ilmapiiri, joka tälläkin palstalla on selvästi luettavissa.
Nimimerkki Postimies 6.2.2003
_______________________________________________________
Uusi kielilaki hyväksyttiin eduskunnassa 11.2.2003 äänin 179 – 3.
Suomen tasavallan presidentti Tarja Halonen vahvisti lain allekirjoi-
tuksellaan Ruotsin kansallispäivänä 6.6.2003
_______________________________________________________
Kielilakikomitean kokoonpano
Puheenjohtaja
Hallberg, Pekka, presidentti, korkein hallinto-oikeus
Jäsenet
Aula, Maria Kaisa, kansanedustaja, Keskustan eduskuntaryhmä
Eriksson, Lars D., professori, Helsingin yliopisto
Krohn, Irina, kansanedustaja, teatteriohjaaja ja -kirjoittaja
Lax, Henrik, kansanedustaja, Suomenruotsalaiset kansankäräjät
Lehtimäki, Jouni, kansanedustaja, Kokoomuksen eduskuntaryhmä
Liljeström, Marita, hallintoneuvos, korkein hallinto-oikeus
Mickwitz, Erik, kuluttaja-asiamies
Niemivuo, Matti, lainsäädäntöjohtaja, oikeusministeriö
Nuolijärvi, Pirkko, professori, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen johtaja
Rahkonen, Susanna, kansanedustaja, Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä
Sarjala, Jukka, pääjohtaja, opetushallitus
Pysyvät asiantuntijat
Granfelt, Nanny, laamanni, Raaseporin käräjäoikeus
Reuter, Mikael, osastonjohtaja, Kotimaisten kielten tutkimuslaitos/ruotsinkielinen osasto
Tyynilä, Markku, toimistopäällikkö, oikeusministeriö
Wikberg, Kristina, johtaja, Suomen Kuntaliitto'
Sihteerit
Palmgren, Sten, erityisasiantuntija, oikeusministeriö
Aarnio, Eero J., lainsäädäntöneuvos, oikeusministeriö
Tallroth, Paulina, lainsäädäntösihteeri, oikeusministeriö
http://www.om.fi/4265.htm
- Toimikunta, joka sen valmisteli oli raskaasti yksipuolinen. Noin 70 prosenttia kyseisestä toimikunnasta oli joko ruotsinkielisiä tai tunnustuksellisia pakollisen ruotsin kannattajia.
- Päinvastoin kuin oli sovittu, ei lain kustannuksia koskaan laskettu.
- Laki asettaa epätasa-arvoiseen asemaan ja rajoittaa viiden miljoonan suomalaisen jokapäiväistä elämää. Mutta kansalaisille ei asiasta tiedotettu, jotta demokratiaan kuuluvan kansalaiskeskustelun kautta heillä olisi ollut mahdollisuus vaikuttaa sen sisältöön.
*VALTAMEDIA, eli lyhyt selvitys tietovajeen synnystä*
1. YLE, Yleisradio, TV1, TV2 ja FST
2. Sanoma OY, mm. Helsingin Sanomat, Iltasanomat, TV4 ym.
3. Alma Median, mm. MTV3, Aamulehti, Iltalehti ym.
*YLE* n linjana on ollut vuoteen 2003 asti täydellinen vaikeneminen kielilaista, josta ei ole ollut sekuntiakaan poliittisissa- tai ajankohtais-ohjelmissa. Ensimmäisen kerran vuodesta 1999 valmisteilla olleesta laista oli uutisissa 26.1.2003. Ylen ohjelmatoiminnan säännöstön ensimmäinen kohta:
1) _tukea toimivaa kansanvaltaa tarjoamalla yhteiskunnallisista kysymyksistä monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja..._
http://www.yle.fi/yleista/pelis_ots.shtml
*Sanoma OY* n tiedotusvälineissä on kielilaista julkaistu muutama pikkujuttu viime syksynä ja alkuvuodesta 2003 linjalla ”laki on säilyttävä eikä laajenna kielellisiä oikeuksia” tai vain ruotsinkielisen osapuolen näkemyksiä valaisten, Henrik Laxin laaja haastattelu 14.12.2002. Mielipideosastolla ei ole julkaistu kielilakia koskevia kirjoituksia. TV4:n ohjelmistoon, uutisiin tai muihin vastaaviin, laista tiedottaminen ei ole kuulunut.
http://www.sanomawsoy.fi/
*Alma Media* sta omistaa ruotsalainen lehtikustantamo Bonnier 33% ja seuraavaksi suurin osakas on Sampo 5% osuudella. Luvut paljastavat mistä suunnasta määräykset tulevat. MTV3 ei ole edes uutisissaan käsitellyt kielilakia.
http://www.almamedia.fi/fin/etusivu
Kielilain hallitukselta tullut esitys oli 146 liuskan mittainen. Yksistään jo lain pituuden ja monimutkaisuuden vuoksi, olisi tiedotusvälineiden tehtävä ja velvollisuus ollut selventää laki lukijoilleen eri näkökulmista ja eri asiantuntijoita käyttäen. Laista olisi pitänyt välttämättä aikaansaada kansalaiskeskustelu, jolloin sen vaikutukset olisivat selvinneet hyvissä ajoin kaikille, vrt. hedelmöityshoitolaki.
Ellei valtaosa tiedostusvälistä olisi nukkunut demokratian ja sananvapauden vartiopaikoillaan, olisi suurelta osin voitu välttää se eripura, huhujen ja vääristyneiden tietojen ilmapiiri, joka tälläkin palstalla on selvästi luettavissa.
Nimimerkki Postimies 6.2.2003
_______________________________________________________
Uusi kielilaki hyväksyttiin eduskunnassa 11.2.2003 äänin 179 – 3.
Suomen tasavallan presidentti Tarja Halonen vahvisti lain allekirjoi-
tuksellaan Ruotsin kansallispäivänä 6.6.2003
_______________________________________________________
Kielilakikomitean kokoonpano
Puheenjohtaja
Hallberg, Pekka, presidentti, korkein hallinto-oikeus
Jäsenet
Aula, Maria Kaisa, kansanedustaja, Keskustan eduskuntaryhmä
Eriksson, Lars D., professori, Helsingin yliopisto
Krohn, Irina, kansanedustaja, teatteriohjaaja ja -kirjoittaja
Lax, Henrik, kansanedustaja, Suomenruotsalaiset kansankäräjät
Lehtimäki, Jouni, kansanedustaja, Kokoomuksen eduskuntaryhmä
Liljeström, Marita, hallintoneuvos, korkein hallinto-oikeus
Mickwitz, Erik, kuluttaja-asiamies
Niemivuo, Matti, lainsäädäntöjohtaja, oikeusministeriö
Nuolijärvi, Pirkko, professori, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen johtaja
Rahkonen, Susanna, kansanedustaja, Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä
Sarjala, Jukka, pääjohtaja, opetushallitus
Pysyvät asiantuntijat
Granfelt, Nanny, laamanni, Raaseporin käräjäoikeus
Reuter, Mikael, osastonjohtaja, Kotimaisten kielten tutkimuslaitos/ruotsinkielinen osasto
Tyynilä, Markku, toimistopäällikkö, oikeusministeriö
Wikberg, Kristina, johtaja, Suomen Kuntaliitto'
Sihteerit
Palmgren, Sten, erityisasiantuntija, oikeusministeriö
Aarnio, Eero J., lainsäädäntöneuvos, oikeusministeriö
Tallroth, Paulina, lainsäädäntösihteeri, oikeusministeriö
http://www.om.fi/4265.htm
Vastaukset 2
Vanhimmat
digiajan tultua TV ohjelmiin, niin eiköhän YLE:n suomenkanavilla pyöri FST mainoksia,että "TITTA OCKSÅ MEJ,LÄMNA INTE VÅRT" hakuisuudella..säälittävää!
Sasin tuomio,alimitoitettu,ettei maine tahriinnu liian kovalla tuomionimikkeellä. Häpeällistä!
Ruotsinkieltä osaavien erityisasema Suomessa, opintopaikkoihin pääsee helposti selkeästi huonommilla arvosanoilla,kuin suomenkielisiin opinahjoihin. Suosivaa ja mahdollistaa heikon tason täytettäviin työpaikkoihin,kun osattava ruotsinkieltä ja todisteena kielitodistus ruotsinkielestä. Sairasta touhua!
Kielenkäyttölisä, on aikoihin eletty,kun RKP sai tällaisenkin läpi. Kehtaavat vaatia kuntia täyttämään tällaisenkin lain, kunnallisveroja nostattava vaikutus!