Täällä palstoilla näemmä aika-ajoin käydään keskustelua elatusmaksuista ja niiden suuruudesta/pienuudesta, äidit valittaa että saavat sitä liian vähän ja miehet että joutuvat maksamaan liikaa.
Olen itse eronnut pari vuotta sitten ja maksan elatusmaksuja kahdesta lapsesta ex-vaimolleni. Mulla ei tulot kovin kummoiset ole, mutta mielelläni kannan oman korteni kekoon lapsieni hyväksi, sillä itsehän heidät aikoinaan olen tänne maailmaan siittänyt.
Nyt viime aikoina olen alkanut miettiä myöskin omaa tulevaisuuttani ja mahdollista uuden perheen perustamista. Eli käytännössähän se tarkoittaa sitä, että minun pitäisi siis elättää tavallaan kahta perhettä, sekä entistä että nykyistä. Ex-vaimoni asuu tällä hetkellä avoliitossa toisen miehen kanssa ja he tulevat hyvin toimeen, reissaavat ja nauttivat elämästä. Itselläni elämä on suht koht mallillaan, rahat riittävät laskuihin ja ruokaan, mutta ei niillä juhlimaan pysty.
Entäs sitten siinä vaiheessa kun on aika perustaa uusi perhe. Maksan elatusmaksuja entiselle vaimolle, ja uusikin perhe haluaisi saada kaikenlaista kivaa ja hauskaa, mutta mistäs rahat siihen? En uskalla sitoutua kehenkään, koska tiedän että jossain vaiheessa tulee esille asia lasten tekemisestä ja perheestä. Tuntuu, että ainoa mahdollisuus siihen on, että etsin jonkun yksinhuoltajaäidin, jonka saamat elatusmaksut kompensoivat itse maksamani.
Tällä kirjoituksella haluan kertoa sitä, että yksinhuoltajaäidin on huomattavasti helpompaa aloittaa uuden suhteen rakentaminen kuin elatusvelvollisen isän. Kommentteja?
Olen itse eronnut pari vuotta sitten ja maksan elatusmaksuja kahdesta lapsesta ex-vaimolleni. Mulla ei tulot kovin kummoiset ole, mutta mielelläni kannan oman korteni kekoon lapsieni hyväksi, sillä itsehän heidät aikoinaan olen tänne maailmaan siittänyt.
Nyt viime aikoina olen alkanut miettiä myöskin omaa tulevaisuuttani ja mahdollista uuden perheen perustamista. Eli käytännössähän se tarkoittaa sitä, että minun pitäisi siis elättää tavallaan kahta perhettä, sekä entistä että nykyistä. Ex-vaimoni asuu tällä hetkellä avoliitossa toisen miehen kanssa ja he tulevat hyvin toimeen, reissaavat ja nauttivat elämästä. Itselläni elämä on suht koht mallillaan, rahat riittävät laskuihin ja ruokaan, mutta ei niillä juhlimaan pysty.
Entäs sitten siinä vaiheessa kun on aika perustaa uusi perhe. Maksan elatusmaksuja entiselle vaimolle, ja uusikin perhe haluaisi saada kaikenlaista kivaa ja hauskaa, mutta mistäs rahat siihen? En uskalla sitoutua kehenkään, koska tiedän että jossain vaiheessa tulee esille asia lasten tekemisestä ja perheestä. Tuntuu, että ainoa mahdollisuus siihen on, että etsin jonkun yksinhuoltajaäidin, jonka saamat elatusmaksut kompensoivat itse maksamani.
Tällä kirjoituksella haluan kertoa sitä, että yksinhuoltajaäidin on huomattavasti helpompaa aloittaa uuden suhteen rakentaminen kuin elatusvelvollisen isän. Kommentteja?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Vai on YH:n helpompi aloittaa uusi elämä!
Kuuleppa nyt, yh hoitaa lapsen, arjen jne...Vastuussa siis lapsesta ja sen tulevaisuudesta. Oma aika on välillä kortilla, rahasta tekee tiukkaa jne... Luuletko et täs tilanteessa paljon miestä etitään ja jnee... lapsen etuhan ensisijainen... En ymmärrä mitä ruusuilla tanssimista sinä luulet YH:n elämän olevan!
Jos lapsesi olet hankkinut kuuluu sinun kortesi kekoon kantaa, vaikka uuden perheen perustat VAI LAKKAAVATKO EDELISEN LIITON LAPSET OLEMASTA SINULLE YHTÄ TÄRKEITÄ KU UUDEN LIITON?? Pidätkö vanhan liiton lapsia vähempiarvoisina???
Ei sinun elatusvelvollisuus poistu vaikka uuden perheen hankitkin!! Sen edestään löytää minkä taakse jättää... et voi koskaan aloittaa elämää ihan ni ku sul ei olisi aiemmin ollu elämää...Ei se niin vain pyyhkiydy pois
No kieltämättä kärjistin hivenen asiaa... Tiedän toki, ettei yh:n elämä ole ruusuilla tanssimista, tuskinpa kenenkään elämä on sellaista. Tunnen monta yh-äitiä jotka ovat tyytyväisiä elämäänsä ja tilanteeseensa, ja monta jotka taas tuntuvat vaan surkuttelevan omaa asemaansa ja mitenkä kaikki on niin vaikeaa, kukaan ei ymmärrä, raha ei riitä jne. Omasta asenteesta on kiinni millaisia asioita arvostaa, ja mitä elämältään haluaa.
En todellakaan aio luikerrella pois elatusmaksuista, vaan aion maksaa ne tulevaisuudessakin kuten tähänkin asti. Lapset on kuitenkin kaikkein tärkein asia, mutta joskus vaan tuntuu siltä, että elatusmaksut eivät mene sinne minne ne on tarkoitettu. Nytkin exäni vei lapset pariksi viikkoa maalle kun ei kuulemma ole rahaa ostaa heille ruokaa, mutta samaan aikaan on kuitenkin varaa lähteä uuden miesystävän kanssa matkoille... Eli mietityttää meneekö elatusmaksut lasten vai äidin hyvinvointiin...
En todellakaan halua pyyhkiä menneisyyttä pois, päinvastoin olen oppinut siitä todella paljon. Tulen aina olemaan lapsieni isä, ja haluan osallistua heidän kasvatukseen ja elämään mahdollisimman paljon. Valitettavasti exäni ei kuitenkaan siihen anna kovinkaan paljon mahdollisuutta, poikia en saa nähdä kuin sovittuina tapaamisviikonloppuina tai silloin kun hän tarvitsee lastenvahtia omien menojensa takia. Joskus tuntuu että olen poikien isä vain elatusmaksujen eräpäivänä...
.. se uusi mies ei osallistu laste(si) menoihin ja kuluihin ollenkaan, entäs jos exälläsi ei todellakaan ole rahaa, entäs jos kaikki ne matkat se uusi mies kustantaa vaimolleen, ostelee kaikkea vaimolle, mutta ei vaimon = sinun lapsillisesi? Jos siinä uusperheessä on kulut ja menot jaettu niin, että äiti kustantaa ja huolehtii kaikki lapsistaan aiheutuvat menoerät ja mies vastaa vain omista ja vaimon menoista? SEllaistakin kun on olemassa.
Tekstisi alkoi kovin hienosti ja kivasti mutta "tulihan se sieltä", se, että sinä tässä elättelet ex-vaimoasi, joka elää leveämmin kuin sinä ja reissaa jne.
On tainnut mennä puurot ja vellit sekaisin miehellä.
Et elätä exääsi. Elätät lapsiasi. Miksi se on niin helkutin vaikea käsittää?
Lasten elatus on biologisten vanhempien vastuu ja velvollisuus. Sinä ole lastesi biol. isä, ja sinä hoidat osuutesi.
Jos tuntuu, että maksu on kohtuuton, ei muuta kuin yhteys sossuun ja asiaa eteenpäin, että elatusmaksu alenisi.
Yh:n EI OLE helpompaa aloittaa uutta elämää ja uutta suhdetta! On tosi vähän kunnollisia miehiä, jotka jaksavat ottaa vastuun ja olla fiksuja, tasapuolisia aikuisia toisen lapsille. Mukana kun on kokonainen suku sekä lasten äidin että isän puolelta, joiden kanssa pitää tulla toimeen, tavata, luovia, olla siinä mukana ja kuitenkin taustalla, sillä eihän se uusioisä biologinen vanhempi ole, ei ole yhteystä menneisyyttä..
Sama se on sullakin sitten, kun uuden liiton perustat.
Uusi perhe ei vaikuta mitenkään edellisen liiton lasten elatuksiin ja jos tapaat yh:n, hänen lastensa elatus ei ole sinun harteilla, vaikka käytännössä hyvässä parisuhteessa kaikki vastaavat kaikesta...
Siksikö sinun pitäisi uusi suhde aloittaa ja nimenomaan yh, että yh elatusmaksuillaan kompensoisi sinun talouttasi??!! Kovin on köykäset perusteet. Ja kovin on vähän tajua sinulla rassukalla, miten paljon lapset kuluttaa, mitä kaikkea lapset tarvitsee, mitä heille on jo ihan pakko hankkia.. eipä ihme että vaimosi jätti sinut?
Kuulostat katkeralta.
Lueppa vastaukseni tuolta isienjutut palstalta.
Ei isälle sen paremmin kuin äidillekään jää kulujen jälkeen kummoisia summia säästöön.
Ainakaan, jos olemme duunareita ja asumme Suomen verotuksessa.
Äidillä(tässä tapauksesa)on vaikeuksia aloittaa uusi suhde,koska vapaa-aikaa sen hoivaamiseen ei ole ja harva mies haluaa kontolleen toisen tekosia.
Lyhyeen kokeiluun en halua kotiini ketään.Siitä kärsivät lapset.
Ymmärrän pointtisi rahasta,mutta en muusta.
valitettavasti. Siksi kannaisikin KAIKKIEN MIESTEN erittäin tarkasti miettiä sitoutumista. Varsinkin jos tyttöystävä on pelkästään vauvojen perään. Ja perhettä perustamassa.
Jos olisin mies käyttäisin vaikka maksullista naista "tarpeisiini", sillä se on varmasti halvempi tapa! Noin pitkällä tähtäimellä. Ne naiset eivät hommaa itseään raskaaksi väen vängällä, eivätkä ala vinkua naimisiin ja asunto-osaketta! He osaavat jopa ehkäistä, toisin kuin tavalliset naiset. Ovat kai sitten älykkäämpiä ja taitavampia, sillä kun tätäkin palstaa lukee, tulee väistämättä mieleen, että lapset tulevat VÄKISIN väärille vanhemmille. Sillä ajan kanssa JOKAINEN tuhoontuomittu suhde olisi selvinnyt katastrofiksi, mutta kun ei ole aikaa odottaa. Lapset tehdään liian nopeasti ja suhde jätetään oman onnen nojaan. Ja loppu onkin tiedossa...
En siis ole minä, sillä minun rahani eivät sinulle kuulu, muutenkin on tiukkaa.
Halusin vain kysäistä, että meinaatko, että tuleva kumppanisi on joku täysin elätettävä??
Miten niin et voi aloittaa uutta suhdetta? Eikö teitäkin sitten ole kaksi, molemmat omine rahoinenne niinkuin exälläsi omansa?
Otapa lapsoset puoleksi vuodeksi ja kokeile miten sen uuden suhteen luominen onkaan niin helppoa. (hoitopaikan ovella aamuseitsemältä tai iltaviideltä tai kotona sohvalla kun lapset nukkuu...)