Vastustuskykyä imetyksestä?

Rintamaito parantaa vastustuskykyä.
Asiaa on tutkittu ihan lääketieteellisesti.
---------

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=sae48000#s4


Paitsi ravinnonlähde, rintamaito on myös merkittävä immunologisen suojan antaja ensimmäisten elinkuukausien aikana, jolloin suolen limakalvo on hyvin läpäisevä. Rintamaidon heraproteiineissa on infektioilta suojaavia valkuaisaineita. Tällaisia ovat mm immunoglobuliinit, laktoferriini ja lysotsyymi. Osa immunoglobuliineista on muodostunut rinnassa äidillä itsellään olevia bakteereja vastaan. Rintamaitoa saava lapsi saa siis erityisen hyvän suojan juuri niitä bakteereja vastaan, joita hänen lähipiirissään esiintyy. Ripulitauteja esiintyy rintamaitoa saaneilla lapsilla vähemmän kuin muilla. Keliakian vähenemisen viime vuosien aikana on arveltu liittyvän rintaruokinnan pitkittymiseen ja viljatuotteiden antamisen myöhäisempään aloitukseen.

-------------

http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;11404;10024;10156;10165;10211

Rintamaito yksinään riittää normaalioloissa vauvan ravinnoksi. Rintamaito sisältää runsaasti proteiineja, vitamiineja ja vasta-aineita ja siinä on myös suolentoimintaa edistäviä aineksia. Äidinmaidon ravintoaine-, suola ja vitamiinikoostumus, valkuaisaine ja energiamäärät ovat vauvalle juuri oikeat, vain D-vitamiini puuttuu. Äidin ravitsemustila vaikuttaa rintamaidon koostumukseen. Rintamaidon rasvahappokoostumuksella on keskeinen merkitys imetyksen tarjoamaan immunologiseen suojaan. Äitien ravitsemuserot auttavatkin ymmärtämään, miksi rintaruokinnan suoja esimerkiksi allergiaa vastaan vaihtelee. Äidinmaidon vasta-aineet suojelevat vauvaa esim. virustartunnoilta. Äidin sairastama flunssa ei siirry vauvaan, jota imetetään.

------------

http://www.imetystukilista.net/faq/edut.php

IMETYKSEN EDUT

Imetyksellä on selkeät ravitsemukselliset edut verrattuna korvikkeisiin. Imetyksellä on monia muitakin etuja sekä lapselle että äidille.

Äidinmaidon sisältämät immunologiset tekijät tukevat lapsen immuunijärjestelmän kehitystä, sekä auttavat sairastunutta lasta toipumaan taudistaan. Äidinmaito myös ennaltaehkäisee joitakin sairauksia. Sairas lapsi syö ja juo usein huonosti, mutta viihtyy paljon rinnalla. Hän saa maidosta vasta-aineiden lisäksi monipuolisen ravinnon. Näin imetetyn vauvan/lapsen kanssa ei joudu niin helposti hankaliin toimenpiteisiin (pakkojuotto, pahimmassa tapauksessa nenä-mahaletku) nestehukan torjumiseksi vaikeankaan sairauden aikana. Äidinmaito on esim. vatsataudissa olevalle lapselle parasta lääkettä.

moikka kyllä parantaa vastustuskykyä!
meillä on saanut vauveli pelkkää äidinmaitoa ja vastustuskyvyn paranemisen on huomannut käytännössä jo 2 kertaa.
kesällä, kun vauva oli n. 2kk isosisko sai pahemmanlaatuisen mahataudin, sitten sen sai myös isi ja minä, eli äiti, myös. mutta vauva ei saanut, vaikka minä imetin häntä koko ajan.
isosisko oli niin huonossa kunnossa, että oli todella lähellä, ettei joutunut tiputukseen. jos olisi pienelle tullut tuo tauti, niin olisi voinut olla kohtalokas.
nyt oli sitten mennä viikolla mukava flunssa. isosisko ja isi sai taas ihanan kuumeräkätaudin, mutta vauva pääsi pälkähästä ihan vain, kun pesimme kaikkien käsiä ahkerasti.
eli kyllä parantaa!

Kuten tuossa edellä on todettu, rintamaidon koostumusta ja vaikutuksia on tutkittu paljon ja kaikkien tutkimusten tulokset ovat samansuuntaiset. Näin siitä huolimatta, että jokaisella on lähipiirissään terveitä pullolapsia ja sairaita imetettyjä. Kenenkään henkilökohtaiset kokemukset suuntaan tai toiseen eivät vielä todista mitään yleisemmistä lainalaisuuksista.

On hienoa, että vauvasi edelleen viihtyy rinnalla ja on ahkera tissittelijä. Jos näin on, maitomäärän lisääminen on halutessasi periaatteessa yksinkertaista ja olisi ainakin teoriassa ihan mahdollista siirtyä vielä vaikka täysimetykseenkin. Se vaatii vaan sitä imettämistä. Tuo jatkuva imettäminen on kuitenkin vain lyhyt välivaihe elämässä.

vasta-aineita vauva saa niin kauan kuin imetys jatkuu. edelliset kirjoittajat taisivat laittaa linkkejä.
meillä esikoinen sairastui nuha-kuumeeseen ensikerran vasta 1-vuotiaana vaikka itse ja mieheni olimme flunssassa parin kuukauden välein vauvan ensimmäisen vuoden ajan. minä ja mieheni olimme oksennustaudissa kun vauva oli 4kk ikäinen. vauvamme ei sairastunut vaikka tauti tarttui isovanhempiinkin ja oli todella raju.
toinen poikamme ei myöskään sairastellut ensimmäisenä vuotena.
sen jälkeen kummaallakaan ei ole ollut kuin nuha-kuumeita ja niitäkin vain puolen vuoden välein.

tietenkin sairastumisherkkyyteen vaikuttaa monet asiat, mutta uskon että imetys auttaa. on varmasti lapsen kannalta parempi imettää kuin olla imettämättä jos itse jaksat.

vauvoilla on välillä myös tiheän imemisen kausia. on tavallista, että välillä vauvan pitää imeä rintaa tiheästi lisätäkseen maidon määrää.
voit luottaa siihen, että mitä enemmän vauva rinta imee sitä enemmän maitoa tulee.

kun annat äidinmaidonkorviketta niin olisiko helpompaa korvata maitovaje kiinteällä ruualla sitten kun vauva voi syödä soseita.
sillä voisi saada pullorumpaan helpotusta. korvike voisi myöhemmin jäädä kokonaan pois ja olisi vain äidinmaito ja soseet.

Imetin 9kk. VAuvani oli kipeä n. kuukauden välein 1,5 vuotiaaksi asti, räkätauti kesti aina kaksi viikkoa. Ei siis ainakaan rintamaito siinä vaiheessa lisännyt vastustuskykyä. Lapsi ollut koko ajan kotihoidossa, en tupakoi. 1 vuotiaana korvatulehdus.

Vasta 1,5 vuoden jälkeen alkoi sairastaa harvemmin ja nyt reilu kaksi vuotiaana pysynyt hyvin terveenä. Viimeksi tauti puoli vuotta sitten.