En voi ymmärtää, miksi kaupunkilaiset ovat järjettömän kateellisia viljelijöille heidän saamistaan tuista. Suomalaisen viljelijän keskituntiansio on 3,4 euroa tunti, tukien kanssa. Jos jollakin palkansaajalla olisi tuollainen tuntipalkka, olisiko hän tyytyväinen?
Viljelijä on periaatteessa yrittäjä, mutta mielestäni yrittäjäksi voidaan kutsua vain jos palvelun/tuotteen tuottaja saa määrätä itse palvelunsa/tuotteensa hinnan. Näin ei ole viljelijän tapauksessa. Viljan hinta määräytyy hyvin pitkälle politikoinnin pohjalta ja viljelillä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa asiaan.
Viljan alhaisen hinnan seurauksena viljely ei ole kannattavaa Suomessa ilman tukia. Viljan myynnistä saaduilla tuloilla saadaan juuri ja juuri katettua viljelyn aiheuttamat menot. Eli ilman tukia suomalaisen viljelijän tulot olisivat nolla.
Voitte ymmärtää, että jos joitain tukia ollaan viemässä pois viljelijöiltä, niin he eivät ole tyytyväisiä. Tukien vähennys on suoraan pois tuosta 3,4 euron tuntipalkasta. Ja kuitenkin suomalaisessa yhteiskunnassa on trendinä palkkojen nousu, ei lasku. Miksi pitäisi hyväksyä tosiasia, että yhdellä alalla palkat laskevat ja muilla nousevat?
Viljelijä on periaatteessa yrittäjä, mutta mielestäni yrittäjäksi voidaan kutsua vain jos palvelun/tuotteen tuottaja saa määrätä itse palvelunsa/tuotteensa hinnan. Näin ei ole viljelijän tapauksessa. Viljan hinta määräytyy hyvin pitkälle politikoinnin pohjalta ja viljelillä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa asiaan.
Viljan alhaisen hinnan seurauksena viljely ei ole kannattavaa Suomessa ilman tukia. Viljan myynnistä saaduilla tuloilla saadaan juuri ja juuri katettua viljelyn aiheuttamat menot. Eli ilman tukia suomalaisen viljelijän tulot olisivat nolla.
Voitte ymmärtää, että jos joitain tukia ollaan viemässä pois viljelijöiltä, niin he eivät ole tyytyväisiä. Tukien vähennys on suoraan pois tuosta 3,4 euron tuntipalkasta. Ja kuitenkin suomalaisessa yhteiskunnassa on trendinä palkkojen nousu, ei lasku. Miksi pitäisi hyväksyä tosiasia, että yhdellä alalla palkat laskevat ja muilla nousevat?
Vastaukset 31
Vanhimmat
Ei oo tyytyväisii. Ja se on sitte paha juttu.
tuollaisiin tuntipalkkoihin voi päästä oikeasti korkeintaan maitotiloilla, siellä on työtä kellon ympäri (mikäli isännän ja emännän kaupassa käynnit sun muut normaalit arkirutiinit lasketaan mukaan). Lihantuottajien ja varsinkin viljanviljelijöitten tuntipalkka on ihan jotain muuta, FAKTA
palkkansa tekemästään työmäärästä vai alkaako palkka juosta kun tyrkkää kortin kelloon.
saa tietenkin palkkansa 8h päivä, siis keskimäärin ja siihen kuuluu tietenkin lakisääteiset tauot. Mutta huom! paperimies käy myös kaupassa, siivoaa, pesee pyykkiä (tai vaimo?), vie lapsia hoitoon jnen jne. Kyllä sen paperimiehen/naisen päivä täyttyy kiireestä siinä missä muittenkin. Paperimiehen keskituntiansioon ei onneksi lasketa mukaan näitä kotitöitä niinkuin viljelijällä!
viljelijälläkään koska hänhän on työpaikallaan 24t. vuorokaudessa. Tosin hän saa palkkansa vain siitä miitä viivan alapuolelle senjälkeen kun siitä muut on korjanneet omansa pois. Joten kysymys on lähinnä akateeminen
Joskus tuntuu sille että vähiten tekevät työtä ne jotka valittelevat palkkaansa. Todella töitä tekevillä ei ole aikaa valitella?
Toisaalta voihan sitä "palkkaa" mitata muillakin elintason mittareilla, kuten esim miten asuu, miten liikkuu, paljonko matkustelee, harrastaa!
Yksi "raflaava"/"provosoiva" esimerkki voisi olla vaikka natsisiwan kassan ja viljelijän vertailu. Noh tämä Lidl:n kassa saa palkkaa noin 7 euroa tunti, elikkä tienaa kaksi kertaa enemmän kuin avaajan ilmoittama viljelijä! No asuuko tämä kassaneiti avarammin, matkusteleeko enemmän, ajeleeko uudemmala autolla.......jne jne kuin viljelijä, ainakin pitäisi noin loogisesti ajateltuna, eikö niin?
siwan myyjää verrata myös siihen sellun pilaajaan. On vaikea verrata viljelijän työmääriin koska ne ovat niin paljon tilakohtaisia niinkuin on tulotkin.
verrata näitä keskenään, mutta kyse olikin keskimääräisestä palkasta minkä ketjunavaaja ilmoitti viljelijälle. Toisin sanoen lidl:n työntekijä tienaa kaksi kertaa enemmän kuin viljelijät keskimäärin?Sellun pilaaja tienaakin sitten jopa kuusinkertaisesti keskimääräiseen viljelijään verrattuna!
noh tämähän oli vaan esimerkki, todellisuudessa viljelijä tekee 16 tuntista päivää ja pääsee kuin pääseekin samoihin ansioihin kuin kassaneiti, hehheh. Näin ollen viljelijä pääse lähes samaan elintasoon kuin hän?
Karjatalouden työmääriä jolloin tuo laskelmasi onkin jo aika lähellä. Otetaampa tuohon tiken tietoja hieman:Maanviljelijät, metsätyöntekijät yht miehet naiset 1 741 1 787 1 684
Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät 1 954 2 210 1 873
Siis kuukausipalkkoja. Kuten näkee niin aika lähelle pääsee
joissakin ammateissa. Minäkin joskus joudun odottamaan siementäjää, eläinlääkäriä tms en voi oikein lähteä kovin pitkälle,esim pellolle kyntämään,joten voi sitä odottaessa vaikka siivota tai tehdä ruokaa. Maatilantyöt on tehtävä kuitenkin kuten myös kotityöt. Lapsetkin pitäisi jossain välissä hoitaa.
ja maajussina nuo kaikki kuuluu muuhun kuin työaikaan pellolla.
Hieman realisimia sinne viiran ääreen.
kaikki niinkuin palkansaajilla - kalliiksi tulisi. Ylityökorvauksilla elisin jo hienosti. Myös joulu ja muiden juhlapyhien moninkertaisilla korotuksilla.
Tuossa on tietenkin totta toinen puoli ...
Mutta tosiasia on, että viljelijän palkka on ihan hyvä palkka, kun se lasketaan niinkuin ansiot lasketaan muillakin aloilla.
Eli tulot jaetaan tehdyllä työtunneilla, viljelijä laskee ansionsa suhteessa vuositunteihin.
Tosiasiahan on, ettei esim. viljanviljelyssä ole paljonkaan töitä talvella, työt tehdään kahden kuukauden aikana syksyllä ja keväällä, joten ansiotkin täytyy laskea näille kuukausille.
Silloin tuntipalkaksi tulee ihan asiallinen tulo.
Maitotaloudessa asia on ihan toinen, siellä tehdään jokapäivä töitä varsin vaatimatonta tuloa vastaan ja kaikenlisäksi useimmilla tiloilla töissä on kaksi henkilöä.
Siellä kohtuullinen ansio perustuu siihen, että töitä tehdään joka päivä ympäri vuoden.
helppo esimerkki "normi" duunari 8h töitä 10 egee tunti=80 päivä. entäs 10h päivä ?? 8h sillä kympillä sitten 50% kaksi tuntia. vuodessa kuukausi kesä lomaa vikko talvilomaa pekkaset sairas päivät... maajussi tekee 7 päivää viikossa sillä samalla 10 egee tunti 14 tunnin päiviä. ei saa kesälomaa ei talvilomaa ei pekkasia eikä saa sairastaa... kaikki te kateelliset kaupunkilaiset ei muuta kun pankkiin hakemaan velkaa puoli milliä niin saat ostaa peltoo ja sen neliveto raktorin ja ruveta nostamaan tukia. pohjanmaalla on monta tilaa myynnissä. ei sen jälkeen tarvia kadehtia ketään
Eihän tässä mistään kadehtimisesta ole kysymys ...
Vilja kasvaa kesällä ja sellaista lajia ei ole keksittykkään, joka työllistäisi miehen edes kuudeksi kuukaudeksi.
Mutta jos tulot jaetaan koko vuoden tunneilla, niin alashan se tuntipalkka painuu.
Itse olen seurannut näitä maitotilallisia, ne tekee töitä joka päivä, kesällä ja talvella, kaksi ihmistä tilalla, todella vaatimattomin ansioin.
Ei nämä ole mitenkään verrannollisia ...
Miksi höpöttää turhaa, viljatilalla pääsee kohtuu vähällä työllä varsin mukaviin ansioihin, vaikkei vuosiansiot ehkä nouse lopulta kovinkaan ylös, muttei siinä ole töitäkään samallalailla.
"Vilja kasvaa kesällä ja sellaista lajia ei ole keksittykkään, joka työllistäisi miehen edes kuudeksi kuukaudeksi.
Mutta jos tulot jaetaan koko vuoden tunneilla, niin alashan se tuntipalkka painuu. Miksi höpöttää turhaa, viljatilalla pääsee kohtuu vähällä työllä varsin mukaviin ansioihin, vaikkei vuosiansiot ehkä nouse lopulta kovinkaan ylös, muttei siinä ole töitäkään samallalailla."
Vaikka moni niin luulee, ei viljatilalla ne työt lopu siihen kylvämiseen ja korjaamiseen. Kyllä viljatilalla riittää töitä jokapäiväksi ympäri vuoden. Talvella huolletaan ja korjataan koneet, että keväällä kun on kiire ja kaikki pitää toimia, ne myös toimivat. Jos koneet menevät rikki kevättöiden aikaan, ei töistä tule mitään.
Peltojen parantaminen, ojittaminen, teiden hoito ja monet muut työt pitävät myös viljelijää työllistettynä. Ja nämä työt ovat välttämättömiä viljelylle mutta niistä vaan ei saa palkkaa. Palkka saadaan kerran vuodessa ja sillä on pärjättävä koko vuosi. Ja näistä kaikista oheistöistä rahaa ei tule, kaikki tulee viljasta ja näistä ihan oikeasti välttämättömistä tuista.
Kyllä, kyllä, mutta tuskin niitä peltoja, ojia tai teitä nyt tarvii joka vuosi uudestaan tehdä ...
Samajuttu se on maitotiloillakin, talvella ne täytyy koneet huoltaa ja korjata, mutta myös lehmät hoitaa.
Tuota palkanmaksulogiikkasi en ymmärrä ollenkaan, näinhän se on kaikilla yrittäjillä, ei rahtimiehellekkään ( autoilija ) kukaan siitä maksa, että se korjaa tai huoltaa kuorka-autoon.
Vai maksaisitko sinä siitä apulannan tuojalle extraa, että se siinä välillä käy omaa autoaan huoltamassa, kun se sulle roudaa niitä apulantoja ...
Tai maksaisitko sinä eism. siitä ravintolassa erikseen, että kokki pesee astiansa välillä.
"Kyllä, kyllä, mutta tuskin niitä peltoja, ojia tai teitä nyt tarvii joka vuosi uudestaan tehdä ..."
Ei tietenkään tarvi tehdä uudestaan. Mutta esimerkiksi ojilla on sellainen paha tapa, että ne kasvavat umpeen noin kymmenessä vuodessa. Joka vuosi ei kaikkia ojia kerkeä aukaisemaan, ehkä juuri sen kymmenes osan. Eli kymmenessä vuodessa kun on saanut aukaistua kaikki ojat, ensimmäiseksi aukaistu vaatiikin jo uudelleen aukaisua. Joten joka vuosi riittää ojien aukasemista. Tässä nyt vaan esimerkki miten tilan työt kertyvät. Sekä tietenkin teitä täytyy kunnostaa, että niillä pystyy ylipäänsä ajamaan. Hiekkatiet kun eivät kestä tasaisina kuten päällystetyt.
Ja palkanmaksu poikkeaa tavallisesta yrittäjästä huimasti. Viljeljä saa palkan kerran vuodessa, kun tulee myyntituotot ja tuet. Menoja on kuitenkin ympäri vuoden. Vertaamasi rahtimies saa jokaisesta kuormasta maksun.
työteho olla vähän samalla tasolla kuin
kaupungien ja tielaitoksen työntekijöillä!
Väitän että laiskempikin isäntä hoitaa puimurin
ja traktorien huollot viikossa,tai huoltomies
tulee ja tekee ne. Ei silti en karehdi, ei se
mitään kullan vuolentaa ole mutta ei ole töitäkään
kun suorakylvökone on keksitty ja Eu on rakentanut
uuden kuivurin.
sinulla niitä ojia oikein on?
Ovatko kaikki peltosi sarkaojissa?
Lapiollako niitä kaivelet?
Kaivinkone kaivaa kilometrin päivässä!
Myy joka kuukausi kuorma sitä viljaa niin saat
12 tiliä vuodessa.
Unohdit mainita joka talviset taistelut lumen
kanssa kun sinne kuivurille pitää tietä aurata.
Elämä on yhtä taistelua!
Aivan, mutta tuskin ne viljatililan ojat nyt sen nopeammin kasvaa umpeen, maitotilaan verrattuna ...
Rekkamies vertailu osoittaa mielestäni vain sen, ettei yrittäjälle muillakaan aloilla kukaan siitä mitään maksa, että se pitää koneensa ja laitteensa kunnossa, palkka eli maksu tulee vain myynnistä eli siitä työstä tai palvelusta, joka on myytävissä jollekkin.
Ennenvanhaan myös rakenustoiminta toimi näin, palkka tuli kun rakennus oli valmis ja joku tuli ja osti sen.
Nykyään valtaosa taloista on myytynä, ennekuin niitä aletaan edes rakentamaan ja maksutkin tulee sitä mukaa kun rakennus edistyy, erillisten maksupostien mukaan.
Mikään ei estä viljelijöitä tekemästä samanlaisia sopimuksia omien ostajiensa kanssa ja tämä on itseasiassa kansainvälinen käytäntö, esim. suuret Hollantilaiset yhtiöt ovat osatneet jo nyt esim. 2008 kesän tomaattisadot Espanjassa, loppuhinta tilitetään sittenb kun nähdään se, kuinka paljon niitä tomaatteja oikein on tullut.
Satoja on itseasiassa ostettu muualla maailmassa jo useita vuosia eteenpäin.
Siinä vain on sellainen huono juttu, että kun myyt nyt ja näillä hinnoilla, niin silloin otat riskin siitä, että jos hinnat nousee, niin sinä saat vain sen mitä olet nyt sopinut ...
Toisaalta on ostajallakin riski, hintojen laskusta.
on aikaa kaikenpäivää notkua jossain suomi 24sella ku pitäis olla 16h vuorokaudessa työn parissa muistakaa ottaa pois ne tunnit keskiansiota laskiessa ????? kysyn vaan
muitakin liikkeellä eikai vaan olla työpaikalla oltu 24:ään naputtamassa. Äkkiä palkanlaskijalle lappua, että vähentää sen palkasta.
Päivät kuluu jollain naamakirjaa kyylätessä sekä tissikuvia kuolatessa.Nyt pomot joku toppi koneen käytölle.
ammatti raskas onkin niin jotkut selviävät hengissä eläkkeelle. Silloinhan voi ottaa hieman helpommin ja viihdyttää itseään kinailemalla täällä hengaavien typerysten kanssa.
Niin kyllähän suomalainen maanviljelijä voisi itse määrätä tuotteensa hinnan,mutta tietysti ilman tukia.
Suomalaiset kuluttajat toivottavasti jatkossakin saavat sen sijaan ostaa tuoteensa sieltä mistä halvimmalla saa.
Suomalainen maanvijelijä voisi jo 13:sta EU vuoden jäljkeen sisäistää mitä on yhteismarkkinaalue ja globalisatio.
Suomalalaisen duunarin työ pitää olla kannattavaaa ilman tukia tai se loppuu.
Mikä tekee maataloudesta sen erikoisempaa,jos työ ei kannata lappu luukulle.Ei tarvita veronmaksajien kansallista tukea.
////En voi ymmärtää, miksi kaupunkilaiset ovat järjettömän kateellisia viljelijöille heidän saamistaan tuista. Suomalaisen viljelijän keskituntiansio on 3,4 euroa tunti, tukien kanssa. Jos jollakin palkansaajalla olisi tuollainen tuntipalkka, olisiko hän tyytyväinen?////
Niin, totuushan on se että esim broiskufarmarit nauttivat tällä hetkellä valtavista tuista.
Tämänkin esimerkin tapauksessa tuntipalkka on tuolla 200 euron paremmalla puolella. Ja talo on viimeisen päälle varustettu myös irtaimiston osalta. Ei se olisi mahdollista 4 euron tuntihinnalla.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000030303840
persoonassa. Vai teetkö kolmea hommaa. Vuorotellen sikamies, viljanviljelijä ja joskus kasvattelet nautojakin. Yhteistä kuitenkin kateus jontikalla ajavia kohtaan.
Vuonna 2003 suorat maataloustuet olivat 1740 miljoonaa euroa, joista 1185 miljoonaa tuli EU:n kautta. Vuonna 2004 tuki oli 17 miljoonaa euroa vähemmän EU:n pelätyn maatalousuudistuksen vuoksi. Tilojen määrä oli 75 000.
Kenties vieläkin suurempaa tukea annetaan keinotekoisen korkean ruoan hinnan kautta. Tämä on saatu aikaan hintasääntelyllä, tulleilla, tuontikiintiöillä ja muilla rajoituksilla, jolla on estetty halvan ruoan tuonti Suomeen. Esimerkiksi Virossa ruoan hinta nousi rajusti, kun se EU-jäsenyyden myötä joutui 1.5.2004 ottamaan EU:n ”rajasuojan” ja maataloussääntelyn käyttöön.
Päälle tulevat vielä maataloussääntelyn sisältämät piilotuet, esimerkiksi veronmaksajien kustantamat maatalouslomittajat ja kuljetustuet. Muut yrittäjät joutuvat itse kustantamaan lomansa, ja saman tekee työntekijä työllään – eihän hän voi ilman irtisanotuksi joutumista vaatia työnantajalta enempää palkkaa kuin minkä arvosta hän tekee työtään, joten lomaedut pienentävät palkkaa (tai johtavat työttömyyteen, jos vaaditaan enemmän kuin tuotetaan).
Lisäksi keskustajohtoinen hallitus poisti lannoitteiden haittaverot. Maatalous on tärkeimpiä vesistöjemme pilaajia, eikä maksa minkäänlaista korvausta meille muille aiheuttamistaan vahingoista. Päinvastoin, se saa "ympäristötukea", ettei aiheuttaisi vieläkin enemmän vahinkoa. Tosin samanlainen haittaveroalennus on annettu osalle muistakin pahimmin saastuttavista teollisuudenaloista. Tällaiset alennukset ovat täysin verrannollisia esim. telakkatukiin: niitä annetaan muka siksi, että muutkin maat antavat; käytännössä lähinnä siksi, että ay- ja teollisuuslobbyt pitävät poliitikkoja otteissaan. Viiden miljardin euron suuruusluokkaan kuitenkin päädytään jo vaikkei haittaveroalennuksia huomioitaisi. Luvussa ei myöskään ole niitä miljoonia, jotka nettomaksamme mm. Ranskan maanviljelijöille.
5 000 000 000,00 euroa tukia vuodessa
Kokonaisuudessaan maataloustuki on Suomessa 5 miljardin euron suuruusluokkaa. Sääntelyn monimutkaisuuden vuoksi vain MTK:ssa on riittävää asiantuntemusta poimia oikea luku (joka voi olla parikin miljardia suurempi tai pienempi), eikä sen tietoihin tietenkään voi luottaa. 90-luvun alussa tehdyn professoritason tutkimuksen mukaan tuolloin tuki oli n. 30 miljardia markkaa, eli saman verran kuin nykyään, vaikka maanviljelijöiden määrä on vähentynyt rajusti – tuki viljelijää kohden on siis paljon entistä suurempi, nykyään jo noin 60 - 70000 euroa tilaa kohden. Tietysti suuri osa summasta häviää systeemin rattaisiin saapumatta viljelijöille.
Nelihenkisen perheen ruokapöydässä maatalouslobby syö 4000 eurolla vuodessa. Monella perheellä olisi tälle rahalle paljon tärkeämpääkin käyttöä. Kaikkein suurimman laskun tuista kuitenkin maksavat maailman köyhät, joista suurin osa on kehitysmaiden maanviljelijöitä.
Äsken eduskunnassa riidelty köyhyyspaketti oli n. 90 miljoonaa euroa, joten niitä saisi viitisenkymmentä maataloustukirahoilla. Lapsilisät voisi korottaa 5000 euroon vuodessa. Rahasta vain pieni osa olisi pois maanviljelijöiltä, loppu hukkuu matkan varrelle.
Tukien poistaminen on paras keinomme auttaa kehitysmaita
Maailmanpankin laskelmien mukaan tavaroiden ja palvelujen kaupan täysi vapauttaminen tuottaisi teollisuusmaille 600 miljardin ja kehitysmaille 1300 miljardin euron vuosihyödyt. Kehitysapu on 50 miljardin luokkaa. Siksikin YK:n pääsihteeri Kofi Annan on kerta toisensa jälkeen sanonut, että kauppa on tärkeämpää kuin apu.
Maataloustuotteiden kauppa on kaikkein säännellyimmästä päästä. Lisäksi maailman köyhistä suurin osa on kehitysmaiden maanviljelijöitä, joten maatalouden tullimuurien ja tukien poisto olisi merkittävin toimi, jonka voimme tehdä kehitysmaiden hyväksi. Laskelmissa tosin ovat mukana kehitysmaiden omien tullien poistamisesta koituvat hyödyt.
Esimerkiksi lähinnä kehitysmaissa kasvavan sokerinruo’on tuotanto on puolet tehokkaampaa kuin täällä pohjoisessa tapahtuva sokerijuurikkaiden viljely, joka kannattaa lähinnä vain tukien ansiosta (aivan kuten banaaninviljelykin kannattaisi Suomessa, jos luonnonolosuhteista aiheutuvat haitat korvattaisiin).
Silti koko MTK:n ja Keskustan arsenaali on käytetty näiden itsekkäiden tukien ”puolustamiseksi”, ja sitä yritetään markkinoida ”Suomen puolustamiseksi”, vaikka kyse on paitsi maailman ihmisten myös suomalaisten enemmistön sortamisesta. Esimerkiksi maatalousministeri Juha Korkeaojan mukaan maatalouden vientitukien poistaminen kokonaan edes eräiltä kehitysmaille tärkeiltä tuotteilta on ihan mahdotonta.
Ajan mittaan vapaakaupan hyödyt kehitysmaille kasvaisivat, kun se kannustaisi keskittymään siihen, missä maalla on suhteellinen etu, ja nopeuttaisi teknologian ja osaamisen virtaa. Silti vieläkin parempi tulos saataisiin, jos osa teollisuusmaiden tukiaisista säästyvistä varoista kanavoitaisiin budjettitukena kehitysmaille, niin että ne voisivat parantaa mm. koulutustaan ja terveydenhoitoaan. Tuki tietysti pitäisi rajoittaa niihin maihin, jotka vastineeksi auttaisivat itse itseään, ts. joiden hallitukset suostuvat vastineeksi uudistamaan hallintoaan kohti kansaansa nöyrästi palvelevaa liberaalia demokratiaa. Jäisiväthän kieltäytyjillekin sentään vapaakaupan hyödyt.
Haluammeko suomalaista ruokaa tai asutetun maaseudun?
Tulisi edullisemmaksi vaikka maksaa entisille maanviljelijöille perustuloa ja antaa heidän tehdä sitä työtä, mistä he parhaiten saisivat oikeita tuloja. Jotkut jopa jatkaisivat viljelyjä, sillä eräitä suomalaisia tuotteita kuluttajat oikeastikin pitävät hintansa arvoisia. Mitä tuotteita, missä määrin ja miten tuotettuna – sitä emme edes voi tietää ennen kuin maataloudessa siirrytään suunnitelmataloudesta markkinatalouteen.
Jos taas tarkoitus on pitää maaseutu asuttuna, tulisi paljon halvemmaksi tukea maaseutuasujia perustulolla. Silloin näkisimme, ketkä suostuisivat halvimmalla asumaan maaseudulla. Kenties jotkut etätyöntekijät, taiteilijat, tuotantotoiminnan harjoittajat, eläkeläiset tai kotiseudulleen halajavat. Vielä parempi olisi tukea kaikkia kansalaisia samanlaisella perustulolla mutta poistaa maaseudun(kin) työllisyyttä pilaavaa sääntelyä kuten työehtosopimusten yleissitovuus.
Huoltovarmuus ei riipu maataloustuista
Ruoan varmuusvarastot riittävät paljon pidemmälle kuin monen muun asian varmuusvarastot, esimerkiksi traktoreiden polttoaineen. Muutenkaan suurnälänhätiä ei ole ollut kuin omavaraisuuteen pyrkineissä maissa kuten Pohjois-Koreassa ja eräissä Afrikan maissa vielä viime vuosikymmeninä. Ulkomaankauppayhteydet ovat varmin turva nälkää vastaan niin teoriassa kuin käytännössäkin.
Miten viljelijät sitten pärjäävät?
On väitetty, että satovaihteluiden vuoksi maataloustuottajat tarvitsevat hintasääntelyä. Monen muun alan yritysympäristö on kuitenkin paljon epävarmempi, eikä sääntely ole siihenkään oikea ratkaisu vaan vakuutukset, säästöt, riskien hajauttaminen, riskejä vähentävä yhtiömuoto tms. – sitä ei muiden pidä yrittäjille sanella.
Laskutikkuteollisuudelle ei onneksi aikanaan annettu ylimääräisiä tukia markkinaosuustaisteluun taskulaskimia vastaan. Ei pidä antaa myöskään suomalaiselle maataloudelle markkinaosuustaisteluun kehitysmaiden köyhiä vastaan. Jos kuitenkin katsotaan, että maanviljelijät ovat maamme huono-osaisin kansanosa tai että heidän lobbyllään on niin paljon valtaa, ettei ilman suojelurahoja saada aikaan järkeviä päätöksiä, niin heille voitaisiin kohdistaa sosiaaliturvaa, esim. kymmenen vuoden ajan 10 000 euroa vuodessa tilaa kohden (tai vaikka moninkertainen summa). Tällöinkin säästettäisiin suurin osa tuista muttei vääristettäisi markkinoita, vaan viljelijät ottaisivat käyttöön oikeasti hyödyllisiä tuotantotapoja ja –artikkeleita tai sitten vaihtaisivat ammattia riippuen siitä, kumpi on järkevämpää.
Nyt tilanne on sama kuin Neuvostoliiton teollisuuskomplekseissa, joiden tuotannon arvo oli usein alhaisempi kuin tuotantopanosten arvo, suunnitelmataloudessa kun ei ole mahdollista tietää, mikä toiminta on järkevää.
Suurimmat tuet salaa multimiljonääreille
MOT-ohjelma 14.11. kertoi, miten multimiljonääreinä tunnetut kartanonherrat kuten Ehrnroothit ja Björn Wahlroos kuittaavat veronmaksajien tukia. Ehrnroothien kartano saa pelkästään sokerijuurikkaan tukina 40 000 euroa 16 000 euron kuljetustuen, Wahlroos puolestaan mm. 35 000 euroa sokeritukina. Päälle tietysti tulevat valtavat hintasääntelytuet.
Lisäksi nämä veronmaksajien viljelijöille maksamat maataloustuet ovat salaisia toisin kuin muu yritystuki, vaikka jopa yksityisten toisilleen maksamat palkat ovat julkisia ja lehtien reposteltavina. Keskusta on estänyt julkisuusperiaatteen vaatimalla ”maksuksi” sitä, että sosiaaliturvatiedot julkistettaisiin. Jälkimmäiset kuitenkin kertovat ihmisen asemasta ja yksityisistä asioista paljon palkkatulojakin enemmän, maataloustuet palkkatuloja vähemmän, joten ”maksun” kohtuullisuus on epäselvää ja maataloustukien pitäisi olla julkisia vaikka verotustiedoista tehtäisiinkin salaisia
halusit itse tähän järjestelmään äänestämällä suomen eu-jäsenyysäänestyksessä "kyllä"
Paljon tekstiä ja ihan asiaakin, tärkein kaltaisiltasi aina vaan jostain syystä unohtuu.
Maataloustuet ovat maajussin tilillä vaan sen hetken, kun hän ei kiireiltään ehdi laskujaan maksamaan. Lopuista mitä käteen jää, maksavat verot siinä missä muutkin. Turhaa on nostella nokkaansa mukamas jotenkin ainoana veroa oikeasti maksavana.
Jos maajussit lasketaan veronmaksajista pois, niin silloin samalla periaatteella kaikki julkisen sektorin työntekijät ja niille alihankintaa tekevät yritykset eivät maksa veroja, koska saavat tulonsa veroina kerätyistä rahoista. Ja tuota joukkoa on nimittäin sitten paljon. Suurin osa työtä tekevästä väestöstä.
Toki maajussit mieluummin sen tulonsa tuotteitten hinnassa ottasivat, mutta kun systeemi on taivaasta annettu "köyhän kansan" ruokalaskun pienentämiseksi, sossujen ääntenenemmistöllä, niin minkäs teet. Jäsenmaksut EU:lle ei yhtään pienenisi, vaikka Suomesta ilmoitettais, että ei tarvitse meille päin sitä tukirahaa EU:sta lähettää. Nettomaksuosuus vaan kasvaisi huimasti.
Ja mitä tuohon kehitysmaiden ruuantuotantoon tulee, niin eiköhän anneta heidän ensin ruokkia oma nälkää näkevä kansansa. Eivät vielä edes siihen ole kaikki pystyneet. Ajatuskin entisaikojen kolonialismista kuvottaa.
Eiköhän reilun kaupan ideologian syntyminen pohjaa juuri suurten kauppaketjujen ja jalostamoiden kehitysmaissa harrastaman "hintojen kilpailutuksen" = köyhien kyykyttämisen vastustamiselle. Oikeasti lienee sekin "reilu kauppa" vaan imagomarkkinointia ja kilpailua samoista tuotteista. Todennäköisesti reilun kaupan banaanien mainostamiseen on palanut enemmän fyrkkaa kuin banaanin tuottajille on maksettu niistä banaaneista.
Ihmettelen kun sepustuksesi kirjoittaminen
vaatii koko päivän ,niin miksi et vaadi
että eu-sta tulee erota heti?.
Mitä kehitysmaiden maataloustuotteisiin
tulee, niin ilmastomuutoksen edetessä
ruokaa ei riitä siellä edes paikallisille.
Kuka se tästä vapaasta tuonnista tähän
unioniin hyötyisi?.Tuottajat kehitysmaissa
raataisivat orjina,hyödyn korjaisi
monikansalliset elintarvikejätit ja niiden
pohjattoman ahneet osakkeenomistajat.
Menenhän taas sinne sohvalle ,jos keksisit
vielä lisää naurettavuuksia.