Onko tälläinen harkko tarpeeksi paksu "320 mm:n kevytsorauretaaniharkko pinnoitettuna 3-kerros rappauksella", harkitsemme tälläisen talon ostoa.
Seinän paksuus
Taloa ostamassa
172471
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Tuollainen seinä ei kestä kk-tulitusta kovin pitkään ja järeämmällä kalustolla menee läpi kuin paperista. Kevyemmät käsiaseet se kyllä pysäyttää. Heikoin kohta on kyllä ikkunat. Selvitä niiden luodinpitävyys.
Vai mihin sitä paksuutta tarvitset?
ainakin lämmöneristyksen kannalta.
u-arvo ja vertaa esim lammiin, jos on pienempi niin parempi, 0.19 W/m2K.
http://www.lamminbetoni.fi/attachments/tuoteselosteet/ll400.pdf
...sanoi vanha kansa ja tarkoitti, että vastaus voi riippua tarkastelun näkökulmasta.
Se talo lienee rakennettu rakennusluvan mukaan ja käyttöönottokatselmuskin on tehty (kannattaa tarkastaa) - jolloin sitä voisi pitää viranomaisten näkökumasta riittävänä.
Voimassa olevan normistonkin mukaan 300 mm:n uretaanieristysharkko saumavilloin täyttää vaatimukset ja ohuempikin saadaan normin kompensaatioperiaatteilla riittämään minimeihin verrattuna.
Myöskään energiansäästöinvestointina paksummat harkot eivät ole tarpeen.
Sitten on tietysti näitä "energiansäästöuskovaisia" joille ei piisaa kerrassaan mikään.
Äänin 3-1 julistan 320 mm uretaanieristysharkon "ihan riittäväksi".
evlut uskovaisia, että kun näkyville heitetään u-arvo, niin ainoa ajatus mikä päähän tulee on:
"Sitten on tietysti näitä "energiansäästöuskovaisia" joille ei piisaa kerrassaan mikään.
"
(Based on your timing.)
Vahingossa tuli rakennettua matalaenergiatalo, kun oikein ajattelin, että Lammiharkkotalo on helppo rakentaa itse. Kuin Legotaloa olisi pystyttänyt.
...ketä evlut-höpinöilläsi tarkoitat, mutta tosiasia on se, ettei ulkoseinärakenteen lämmöneristävyyteen tehdyt investoinnit ole nykyhinnoilla erityisen kannattavia - eikä investointilaskenta ole uskon asia vaan mieluumminkin luonnontieteitä.
paksut investoinnit valuvat hukkaan, jos kevyt yläpohja vuotaa kuin seula jo uutena, entä 10-50 vuoden kuluttua.
Suoraan mainosmateriaalista. nim. puuyläpohjalla n50
merkitystä,
katso, että lupa-asiat ovat kunnossa ja talo on hyväksytty käyttöön. Toki kannattaa katsoa talon ulkopinnat tarkasti, onko halkeamia vajumaa osoittamassa tms.
Pyydä saada nähdä muutamalta edellisvuodelta sähkön ja kaukolämmön (vast.) kulutustiedot.
Kunnollinen kivitalo on halpa asua. Esimerkiksi tekemäni 229 asuntoneliön harkkotalo vuodelta 1981 vie kaukolämpöä 21-23 megawattituntia vuodessa, hintaan noin 1000eur. Talossa on LTO. Meitä asuu talossa 4-5hlöä ja koira ja paljon toimintaa. Enpä viitsi kertoa, mistä harkosta talo on tehty.
Sähkölämmitteistä taloa en itse ostaisi, kun lämmityskulut semmoisessa taitavat nousta geometrisessa sarjassa eikä asialle ole juuri mitään tehtävissä. Etsi sellainen talo, jossa on nestekiertoinen lämmönjako.
Seinänpaksuudet ja U-arvot eivät kerro oikeastaan mitään vaan se, miten huolellisesti ja tiiviisti talo on rakennettu.
mutta kiitos mielipiteestä seinän paksuutta koskien. Minusta 320 paksu harkko kuulosti ohuelta, tuli mieleen että tässä kohtaa oli säästetty eristyksen kustannuksella.
Edellä tulikin jo asiallisia vastauksia ja samoilla linjoilla itsekin olen. Tietämättä sen tarkemmin tuon mainitsemasi harkon ominaisuuksista, niin uskoisin, että sen eristyskyky ei mainittavasti poikkea "tavallisesta" 380mm lekasoraeristeharkosta. Ja kun suhteuttaa seinien eristyskyvyn merkityksen talon kokonaiseristyskykyyn, niin ei tuon harkon paksuuden kannata vaikuttaa ostopäätökseen. Ja joka tapauksessa tuossakin talossa varmasti tulevat esille "kivitalon" hyvät puolet: lämmön varastointi- ja tasaamiskyky. Jos talo muuten on mieluinen sekä tilaratkaisuiltaan ja sijainniltaan sopiva, niin siitä vaan kauppoja hieromaan.
...laitan seuraavan laskelman:
UEH-290 => u-arvo 0,25 W/m2K
MEH-380 => u-arvo 0,17 W/m2K
Lämpöastevuorokausia pikkasen reilut 6000 (Sisä-Suomi)
Tavanomainen ulkoseinäpinta-ala 200 m2
(0,25-0,17) W/m2K * 6000 Kd/v * 200 m2 * 24 h/d / 1000 W/kW = 2.300 kWh/v syntyy erotusta ja "viimeisen" kilowattitunnin hinta eli rajakustannus on ainakin Jyväskyläläisessä kaukolampötaloudessa aika lailla 4 snt/kWh = 90 € vuodessa lämmityskustannuksissa eroa kaikkein lämpöpiheimmän ja kaikkein hatarimman HB-kiven välillä - siihen väliin sitten mahtuu monenlaisia kiviä - ja "säästöjä".
Mainittakoon vielä, että edelläolevan esimerkin MEH-380 kivet maksaisivat vähintään 1.800 euroa enemmän kuin nuo UEH-290 kivet => sijoitetun pääoman tuotto olis 50 vuoden pitoajalla 4,4 % 25 vuoden pitoajalla 1,8 %.
Isoista asioista ei ole kysymys - ei säästön tai investoinnin osalta. On myös ilmeistä, että energian suhteellinen hinta on nousussa eli kannattavuus paranemassa, mutta näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa tuo ei ole se kaikkein tärkein asia taloa suunniteltaessa.
Niin ja sit tulee se kasvihuoneilmiö, joka romahduttaa nuo lämpöastevuorokaudet ja koko investoinnin vähänkin kannattavuuden :-I
"kilowattitunnin hinta eli rajakustannus on ainakin Jyväskyläläisessä kaukolampötaloudessa aika lailla 4 snt/kWh = 90 € vuodessa" joo, ja yösähköllä 110 egee verollisena kuluttajahintana.
"sijoitetun pääoman tuotto olis 50 vuoden pitoajalla 4,4 % 25 vuoden pitoajalla 1,8 %.
...energian suhteellinen hinta on nousussa eli kannattavuus paranemassa... "
Mikä riittää muuttamaan tilanteen 25 vuoden ajalle, suomen kuluttajahinnathan on selvästi halvempia kuin muualla EU:ssa, joten hinnan nousua markkinavoimien vaikutuksesta ei mikään estä.
Jos teet laskelman uudestaan EU:n keskihinnoilla, huomaisit, että takaisinmaksu aika olisi selvästi alle 25v jo nykyisilläkin hintatasolla.
"Niin ja sit tulee se kasvihuoneilmiö, joka romahduttaa nuo lämpöastevuorokaudet ja koko investoinnin vähänkin kannattavuuden :-I"
Joo, mutta sitä joudut odottamaan kauemmin kuin 25 vuotta, johon mennessä tuo investointi on jo maksettu.
Lämpöpumpun takaisinmaksuajan kanssa tuo johtopäätöksesi voi olla jo oikeakin, kun kyse uudesta rakennuksesta, jossa pääomaa voi käyttää eristeisiinkin lämpöpumpun sijasta.
sitä etua, että matalaenergia talossa tehontarvekin on alhaisempi, joten lämmönjakojärjestelmältä ei vaadita yhtä paljon samaan viihtyvyyteen pääsemiseksi. esim ikkunoiden alle ei tarvita pattereita, jopa pelkän tuloilman lämmitys saattaa riittää ainoaksi lämmönsiirroksi, ja siinä kyllä tulee säästöjä rakennuskuluihin jo tuntuvasti !
Lto ja ilmanvaihtohan on käytännössä jo muutenkin joten lisäkuluja lämmönsiirrosta ei ole lainkaan.
pane hyvä ihminen kuitenkin lattianrakoon lattialämmitysputket, jos patterit jättäisitkin pois. Voi niissä kierrättää nestettä pakkasella, vaikkei lämmitys olisikaan täysillä. Mutta missäs kierrätät, jos putkia ei ole. Lattialämmitystalossa voi yleisesti pitää pienempää peruslämpöä kuin muissa, koska lämmön tunne säteilee jalkoihin. Ilman kierrätystä lisäämällä saat vetoisuuden tunnetta aikaiseksi ja tarvitset useamman lämpöasteen lisää.
Noista lämpöpumpuista ei ole kokemusta pitkältä ajalta, kuten esim. öljylämmityksestä.
Voivat mennä uusiksi alta aikayksikön.
Öljylämmitys on hyvää kamaa, esimerkkitapaus tehty 1978, viime vuonna vaihdoin viimeksi 1990 uusitun öljypolttimen (650eur) ja tänä vuonna kiertovesipumpun (250eur), joista kummastakin lohkesi työn osuudesta kotitalousvähennystä.
Öljyä kuluu reilun 100m2 talossa alle kolme mottia vuodessa, nykyhinta noin 1500eur.
Kun on kyseessä vanha kiinteistö, kymppitonnin lämmitysrempalla kulutus voisi pienentyä muutaman satasen vuodessa, mutta se pääoma katoaisi.
täällä kylmässä pohjolassa on alhaisempi kuin monessa vähemmän kylmässä euromaassa? Olisikohan paljousalennuksella mitään tekemistä asian kanssa?
vaikutusta, kun ne verottomien hintojen erot on kuitenkin suht pienet. Verojen erot ovat vaan aika isoja. Ja historiallisesta hinnasta ei paljon kannattaisi päätellä, kun eurooppa yhdentyy lisää ja siirtokaapeleita tulee lisää, niin verottomat hinnat yhdentyy väkisinkin muun EU:n tasolle. Ei niitä enää saa halvemmaksi rakentamalla tänne uutta tuotantokapasiteettia. Toimitusvarmuus on sitten ihan eri asia. Koska uus kapasiteetin rahoittavat bisnesmiehet eikä yhteiskunta, on selvää, että niille haetaan kunnon tuottoa, eikä vähempään tyydytä. Seurauksena hinnat jatkaa nousuaan...