Perintökaaren 13 luvun 1 § mukaan Testamentti voidaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi mm. jos testamenttia ei ole tehty laissa säädetyssä muodossa (muotovirhe).
Jos testamentissa on selvä muotovirhe eli tässä tapauksessa testamentissa ei ole todistajia ollenkaan eikä kyseessä ole hätätilatestamentti, onko tuomioistuimen pakko julistaa testamentti moitteen johdosta pätetämmömäksi (moittijan oikeuden osalta) vai onko oikeudella jotakin harkintavaltaa asiaan. Lähinnä kysyn siksi kun tuossa pykälässä on sanottu että tuomioistuin voi julistaa testamentin pätemättömäksi eikä vaikkapa niin että tuomiostuimein pitää julistaa tuomio pätemättömäksi.
Jos testamentissa on selvä muotovirhe eli tässä tapauksessa testamentissa ei ole todistajia ollenkaan eikä kyseessä ole hätätilatestamentti, onko tuomioistuimen pakko julistaa testamentti moitteen johdosta pätetämmömäksi (moittijan oikeuden osalta) vai onko oikeudella jotakin harkintavaltaa asiaan. Lähinnä kysyn siksi kun tuossa pykälässä on sanottu että tuomioistuin voi julistaa testamentin pätemättömäksi eikä vaikkapa niin että tuomiostuimein pitää julistaa tuomio pätemättömäksi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jos testamenttiin lisätään tai muutetaan ilman todistajia.
Sittenhän siihen voisi kuka tahansa lisätä ja muutella mieleisekseen.
Onko testamentti sitten kokonaan pätemätön jos siihen on lisätty sitä en tiedä.
Jos ei testamentissa ole todistajia onko se edes testamentti.
Voihan se olla jonkun tekemä kirjoitelma kaiken varalta.
PK 13 LUKU
"Testamentin pätemättömyydestä
1 §
Testamentti voidaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi:
1) jos testamentin tekijä 9 luvun 1 §:n mukaan ei ollut kelpoinen määräämään jäämistöstään;
2) jos testamenttia ei ole tehty laissa säädetyssä muodossa;
3) jos testamentin tekemiseen on vaikuttanut mielisairaus, tylsämielisyys tai testamentin tekijän muu sieluntoiminnan häiriö; tai
4) jos testamentin tekijä on pakotettu tekemään testamentti tai hänet on siihen taivutettu käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään, tahdonheikkouttaan tai riippuvaista asemaansa taikka jos hänet on petollisesti vietelty tekemään testamentti tahi jos hän on muutoin sillä tavoin erehtynyt, että se on määräävästi vaikuttanut hänen tahtoonsa."
Professori Aulis Aarnio kirjoittaa teoksessaan Suomen jäämistöoikeus II aiheesta:
"Moitekanteen yleisluonteen ymmärtämiseksi PK 13:1:n sanamuoto on huomionarvoinen. Lainkohdassa ei säädetä, että testamentti on siinä olevan virheen vuoksi julistettava pätemättömäksi, vaan käytetään ilmaisua "voidaan julistaa". Säännös antaa siis ratkaisijalle tietoisesti ja avoimesti harkinnanvaraa." Tämän jälkeen Aarnio toteaa, että harkinnanvara koskee erityisesti tahtovirheitä, kuten sitä, onko lääketieteellisesti mielisairaaksi katsotulla henkilöllä kuitenkin testamentin tekohetkellä ollut riittävä kyky tahdonilmaisun antamiseen.
Kaikkea testamentin muodossa olevaa puutteellisuutta ei katsota ns. varsinaiseksi muotovirheeksi, jonka takia testamentti tulisi julistaa pätemättömäksi. Tällainen on esimerkiksi ohjeluontoinen kehotus "todistajat merkitkööt nimikirjoituksensa oheen ammattinsa ja asuinpaikkansa". Testamenttia ei julisteta pätemättömäksi, vaikka todistajien ammattia ja asuinpaikkaa ei siihen olisi merkitty.
Mutta jos puute koskee varsinaista muotomääräystä, kuten kysyjän tapauksessa todistajien puuttumista kokonaan, testamentti on moitekanteen johdosta julistettava pätemättömäksi; harkinnanvaraa ei ole.
>>onko tuomioistuimen pakko julistaa testamentti moitteen johdosta pätetämmömäksi (moittijan oikeuden osalta)