Ei ole tarkotus valittaa kunhan vaan kerron miltä tuntuu :)
Mul ei ole ku yks kaveri tääl koti paikkakunnal, seurustelenkin :)
Koulussa on kavereita, niillä vaa nii paljon tekemistä vapaa-ajalla ni niitä näkee vaan koulussa.
Ihmetyttää sitten vaan koska minua on kuvailtu et mun seuras viihtyy ja oon mielenkiintosta seuraa... Ja tää on sit tilanne; yks kaveri koulusta kaverit ja poikaystäväni.
Baariin en ole vielä eksyny vaikka ikä kohta vuoden sen sallinu, mut kohtapa sinneki menossa.
Ja sinneki ois kiva jonkun kans mennä mutta ku eipä tääl ketään ole joka lähtis. Täl yhel kaverillani ei ole kiinnostusta pahemmin siihen vaikka joskus vähän juo, mutta ei ole humalassa, aivan kuten minä :) Mua ei kiinnosta olla kännissä :)
Teininä en koskaan lähteny viikonloppuna keskustaan ryyppäämään toisin kuin jotkut ikäiseni. Jäin mieluummin aina kotiin, ja siitä päätöksestä olen ylpeä! :)
Tosin nythän se kyllä vaikuttaa ku joskus vois lähtee vaikka sinne baariin ni eipä ole ketään joka lähtis. Poikaystävä kyl mutta ku ei asu samal paikkakunnal ni eipä se aina voi lähtee.
Muutenkin vois olla enempi kavereita mut tässä ollaan.
Mul ei ole ku yks kaveri tääl koti paikkakunnal, seurustelenkin :)
Koulussa on kavereita, niillä vaa nii paljon tekemistä vapaa-ajalla ni niitä näkee vaan koulussa.
Ihmetyttää sitten vaan koska minua on kuvailtu et mun seuras viihtyy ja oon mielenkiintosta seuraa... Ja tää on sit tilanne; yks kaveri koulusta kaverit ja poikaystäväni.
Baariin en ole vielä eksyny vaikka ikä kohta vuoden sen sallinu, mut kohtapa sinneki menossa.
Ja sinneki ois kiva jonkun kans mennä mutta ku eipä tääl ketään ole joka lähtis. Täl yhel kaverillani ei ole kiinnostusta pahemmin siihen vaikka joskus vähän juo, mutta ei ole humalassa, aivan kuten minä :) Mua ei kiinnosta olla kännissä :)
Teininä en koskaan lähteny viikonloppuna keskustaan ryyppäämään toisin kuin jotkut ikäiseni. Jäin mieluummin aina kotiin, ja siitä päätöksestä olen ylpeä! :)
Tosin nythän se kyllä vaikuttaa ku joskus vois lähtee vaikka sinne baariin ni eipä ole ketään joka lähtis. Poikaystävä kyl mutta ku ei asu samal paikkakunnal ni eipä se aina voi lähtee.
Muutenkin vois olla enempi kavereita mut tässä ollaan.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Oon tosi sosiaalinen ni ne kaverit ois mukavia mut niinku jo sanoin, täs ollaan..
Missäs päin asustelet? Täällä on vähän samanlainen tilanne..
Joo, vähän yksinäistä täälläkin päin. Tosin sillä pienellä erolla, että mulla ei ole yhtäkään kaveria. Ei myöskään tyttöystävää. Eikä itseasiassa enää edes koulua.. saatikka sitten mitään työpaikkaa.
Baarissakin tulee aina yksin käytyä. Ja kun ei baariin huvita mennä, niin "joutuu" juomaan yksin neljän seinän sisällä.
Viikon kohokohta on se, kun saa viikonloppuna edes vähän rentoutua. Arjet menee lähennä pohdiskellessa elämän tarkoitusta.
En mäkään halua valittaa. Ajattelinpa tähän laittaa omia tuntemuksiani.. kun ei viitsi uutta aihetta tehdä. :)
mullakin just tollasia tunteita! Koulussa on jokunen kamu, mutta eipä sitten vapaa-ajalla joten viikonloput ja lomat pitää yleensä yksin viettää mikä on suoraan sanottuna per***stä!! Kohta varmaan räjähdän, sillä en kestä enää...
Itse olen arkipäivätkin täysin yksin ja välillä on ollut jaksoja jolloin en moneen viikkoon sanonut sanaakaan ellei tervehtimistä kaupankassalla lasketa. Tai sitä et joskus tulee tokaistua ääneen itsekseen jotain. Joskus nuorempana pelkäsin, että ääneni jotenkin surkastuu vähäisestä käytöstä ja en tiedä johtuuko siitä mutta nykyään puheeni helposti takkuaa. Sellaista ongelmaa ei 10 vuotta sitten ollut ja tälläinen ei helpota sitä suun avaamista.
Ymmärrän että jos on vähänkin tottunut niiden kaverien seuraan niin yksikin päivä ilman niitä voi tuntua kamalan yksinäiseltä. Itse kun olen tottunut kaverien olemattomuuten niin voi mennä kuukaudenkin etten jaksa murehtia koko asiaa mutta välillä (useammin) on niitä aikoja jolloin se on vaikeampaa. Ylitsepääsemätöntä joka myös hävettää. Se häpeäminen on todellinen ongelma koska se vie viimeisetkin mahdollisuudet uusien tuttavien hankinnasta. Pelkää toisen ihmisen reaktiota jos kertoo olevansa yksinäinen. Se on varmasti perua pilkkaavista lauseista, esimerkiksi "haha tolla ei varmasti ole kavereita" yms.
Mäkin oon tavallaan tosi yksinäinen. Mulla on monta kaveria, mutta tosi usein tuntuu ettei niillä ole aikaa nähdä mua.
Poikaystävä löytyy ja vietän todella paljon aikaa sen kanssa, mutta haluaisin myös viettää aikaani kavereiden kanssa. Poikaystävä haluaa nähdä miltei joka päivä, joten mun pitää ikään kuin laatia itselleni aikataulut kenen kanssa olen milloinkin. Mutta kavereille ei aina sovi ja sitten menee taas monta päivää ennen kuin voisin nähdä.
Ihanteellisinta olisi se että kaverit asuis tässä lähellä, jolloin vois nähdä vaikka joka päivä ja hengailla :) mutta miltei jokainen asuu n. 10 km päässä, vaikka itse asunkin melkein keskustassa.
Eniten kaipaan sellaista luotettavaa parasta kaveria, jolle voi kertoa huoletta surut ja murheet. Kaikki nykyiset kaverini ovat suurimmaksi osin sellaisia "hyvän päivän tuttuja".
Miksei enää osaa tehdä kavereita niin kuin lapsena? :c
Inhottaa kun tänäänkin tehtiin oharit.
Joo vittu mä oon niin kyllästynyt tähän. Tänään taas oharit.
Musta ei vissiin oikein pidetä :c
en kyl tajuu miks. mitä oon muka tehny väärin?
Inhottaa ku sanotaan et "joojoo soitan sul koht" ja sit ei soitetakkaan. SIt ku soitan takas ni ei vastata tai sit keksitään huonoja tekosyitä.