Haluaisin mielipiteitä, millainen on hyvä äitipuoli? Me ollaan molemmat eronneita ja nyt löytäneet uuden rakkauden. Miehellä on lapsia ja oon ryhtymässä teini-ikäisten äitipuoleksi. Tilanne on nyt ok kaikille, mutta vinkkejä kaipaisin silti.
Mun oma äiti oli tosi tiukka ja isä herttainen, ne erosivat, ku olin ihan pieni. Isäpuoli oli reilu ja otti mut poikien rinnalle tyttärekseen. Äitipuolta mulla ei ole ollut.
En missään nimessä halua viedä äidinpaikkaa, mutta isän uusi puoliso olen. Millainen äitipuoli on hyvä, millainen on hyvä puoliso isälle?
Mun oma äiti oli tosi tiukka ja isä herttainen, ne erosivat, ku olin ihan pieni. Isäpuoli oli reilu ja otti mut poikien rinnalle tyttärekseen. Äitipuolta mulla ei ole ollut.
En missään nimessä halua viedä äidinpaikkaa, mutta isän uusi puoliso olen. Millainen äitipuoli on hyvä, millainen on hyvä puoliso isälle?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Omat vanhemmat ovat olleet eron partaalla viimeiset 10 vuotta ja vaikka sormuksia eivät enää pidäkään, yhä ovat naimisissa. Minulla ei siis ole näkemyksiä kokemusten kautta, mutta uskallan väittää, että ajatusmallisi on oikea. Lapselle on ensisijaisen tärkeää, että et omi äidin paikkaa. Vaikka biologinen vanhempi olisi kuinka surkea kasvattaja ja kyttäävä kalkkis, ei voi hilkulla hänen paikkansa omimista antaa anteeksi.
Älä myöskään yritä olla täydellinen.
Sinulla on kuitenkin oikeus rakentaa uusia sääntöjä ja minä ulkopuolisena jopa kehtaan pitää sinua velvollisena olemaan hyvä huoltaja. Moni tulisi surulliseksi, kun rakkaasta ystävästä ym. nyt äitipuolen myötä kieroutui hellitty kakara, joka kuvittelee, että saaansa käyttäytyä, miten huvittaa.
Pidä mielessä ja opi elämään sen kanssa, että vain harvat lapset hyväksyvät vanhemman uuden puolison vuodessa tai parissa. Lapsi voi syyttää sinua naurettavista syistä.
Kerrot, että sinulla oli hieno isäpuoli. Ota hänestä nyt mallia ja pidä häntä esimerkkinäsi.
Sitä minä varmaan vielä vähemmän voin tietää, millainen on hyvä puoliso isälle. Mutta kunhan et paljoa nalkuta, et heti alkuun kysele liikaa edellisestä puolisosta, olet kärsivällinen ja rakastava, etteköhän te kaikki tule kokemaan hyviä hetkiä.
sinulle.
Juu, ei äidiksi äidin paikalle, ei myöskään kaveriksi äitiä vastaan! Mun mielestä lapsilla ja nuorilla voi hyvin olla useampia luottoaikuisia huolehtimassa heidän hyvinvoinnistaan.
Parisuhdekuviot olemme käyneet keskenämme läpi. Niillä ei tarvitse lasten päitä sekoittaa. Me ollaan nyt yhdessä ja meidän suunnitelmat on kaikkien tiedossa. Hissuksiin totutellaan tähän uuteen elämään.
Kyllä mä niistä lapsista paljon välitän, vaikken vielä niin hyvin tunnekaan. Mua ei pelota yhteenotot eikä marmatukset. Otan yleensä aika rauhallisesti.
siinä on osattava antaa aikaa kaikille tottua. Ja kuitenkin muistettava se, että on erilaista tulla "äitipuoleksi" teini-ikäiselle, joka ehkä jo pian lentämässä pois kodista, kuin esim. olla kuvioissa taaperoikäisestä asti. Tarkoitan siis, että suhde ei välttämättä kehity kovin tiiviksi, mutta se on ymmärrettävää. Suhtautua ystävällisesti, ei mielistellen ja katsoa ekaksi miten se arki kehittyy. Noi olisi mun neuvot.
eli itse olen kyllä rajoja mieheni kanssa pitänyt lapsille yksi hankalahko mutta ihan mukava (tarttee rajoja).
mutta ollut myös reilu että olen antanut rahaa ja lahjoja ihan kuten omalleni varmaan tulen antamaan:) (kunhan tuosta kasvaa). sitten olen ulkona ollut heidän kanssa ja tehnyt muutenkin jotakin yhteisiä juttuja:)
MUTTA TÄRKEIN ON!! että ottaa heidän omina itseinä yksilöinä ja kohtelee melkein kun omaa (vaikka se tuottaisi välillä vaikeuksia kun ei biologista sidettä ole). eli ei ajattele lapsia sinun ja minun lapsina vaan yhteisinä sellasina:)
lue uusioperhe palstaa.. jossa on nyt aika paljon kaikenlaista "sähläystä"..