Sain tänään lähetteen laparoskopiaan. Kaikki oireet viittaa endometrioosiin, löytyi 3x4 cm kokoinen kystakin vasemmasta munasarjasta. Lasta ollaan toivottu kovasti. Heti kun pillerit jätti pois, reilu vuosi sitten, alkoi kovat kuukautiskivut. Mutta kun ei heti tajunnut hakeutua hoitoon. Leikkausjono on useiden kuukausien mittainen. Tässä sitä nyt jonotellaan. Masentaa :(
Endometrioosi
mieli maassa
4508
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
hidastaa kyllä ehkä. Sisarellani on paha endo ja 1,5 v lapsi ja toista odottaa. Minullakin on endo ja 4 kk lapsi minullakin vaikka olen 42 v.
Heti leikkauksen jälkeen sitten vain yrittämään. Toivottavasti onnistuen!
tuliko ne ilman hoitoja/ lääkkeitäkään?
Mitä lääkettä voisin pyytää gyneltä, kun epäilen lievää endoa? Kun ei meinaa päästä tähystykseenkä vain omien epäilyjen vuoks! :/
Auttaakohan lääkkeet paremmin jollei ole niin pahana vielä? Syödäänkö niitä silloin tällöin kuureina, vaiko jatkuvasti jos tuntuu auttavan oireisiin?
Tilanne on muutenkin hankala kun raskaaksyrittäminen (jota kesti 1,5v) on nyt laitettu jäihin määräämättömän pituseks ajaks. Mies sai töitä kauempaa ja asumuserossa on tarkotus miettiä suhdetta uudestaan...paska tilanne. :(
Sain lähes saman "diagnoosin" n. viikko sitten. Olen sen jälkeen ollut todella mieli maassa. Mieheltä samalla reissulla analysoitiin sperma ja sekään ei vaikuttanut kovin hyvältä. Tämän lisäksi en taida ovuloida ollenkaan..
Sain myös lähetteen laparoskopiaan (olimme yksityisellä lapsettomuusklinikalla, mutta lähete on julkiselle puolelle välimatkan vuoksi). Olen harkinnut meneväni yksityiselle laparoskopiaan. Vähän epäilyttää nuo julkisen puolen hoidot... Toivon todella, että voisin endosta huolimatta tulla raskaaksi!!
Tsemppiä sulle! Eiköhän me joskus olla vielä pallovatsaisia... ;)
Tosin sillä erolla, että olin leikkauksessa jo viitisen kuukautta sitten. Ja vieläkään en ole tullut raskaaksi.
Tausta on sellainen, että esikoinen syntyi suht normaalin yritysajan jälkeen ihan luomusti. Synnytyksen jälkeen en syönyt enää pillereitä ja ilmeisesti tässä välissä endo pääsi riehaantumaan. Sitten kun kakkosta todella alettiin yrittämään (puolitoista vuotta sitten) raskaus ei ottanutkaan alkaakseen. Takana on yksi keskenmeno alkuvuodesta, jonka yhteydessä minulla diagnosoitiin endometrioosi. En todellakaan teinnyt sairastavani sitä vaikka kovista kivuista olenkin aina kärsinyt. Aluksi popsin tautiin lääkärin määräämiä e-pillereitä pari kuukautta putkeen, mutta se ei auttanut.
Laparoskopiassa kasvaimia sitten poistettiin molemmista munasarjoista. Mutta vielä tähän mennessä tähystyksestäkään ei ole ollut mitään hyötyä, ei kipujen eikä raskautumisen suhteen.
Nyt edessä on muut lapsettomuushoidot, siemennesteen tutkiminen jne. Masentava ajatus, mutta toive toisesta lapsesta on niin suuri, että eiköhän kuitenkin yritetä hoitoja. En kuitenkaan todellakaan tiedä mitä odottaa, enkä myöskään uskalla olla kovin toiveikas. Silloinhan vaan putoaa korkeammalta...