Hei!
Haluaisin kysellä muilta humanisteilta kokemuksia... Eli opiskelen historiaa ja olen suorittanut jo ennen yliopistoon pääsyä abron avoimen kautta. Tunnen itseni nyt yliopistossa väliinputoajaksi ja välillä hyvinkin yksinäiseksi. Käyn samoilla luennoilla (silloin harvon kun niitä on) vanhempien opiskelijoiden kanssa, mutta heihin on vaikea tutustua, koska heillä kaikilla on jo omat "jenginsä". Olen vähän ujo ja käyn harvoin viihteellä, joten en ole sanut kuin yhden kaverin uudessa kaupungissa. En halua ahdistaa liian usein tätä kaveria, koska hänellä on paljon muutakin ja pelkään, että hän kyllästyy minuun. Olen hankkinut yhden uuden harrastuksen, mutta sielläkään ei oikein tutustu ihmisiin. Asun poikaystäväni kanssa, joka on aina menossa ja hänellä on paljon ystäviä, joten oma tilanne ei ainakaan helpota, kun vertaan häneen. Ilman häntä en puhuisi varmaan kenellekään elävälle ihmiselle päiväkausiin! Käyn saunailloissa ym. mutta huomaan kyllä, etten kuulu saman vuosikurssin joukkoon.
Onko kenelläkään samanlaisia kokemuksia? Yksinäisyys on minusta kammottava tunne! Tällaistako tämä humanistin arki nyt on, yksin tietokoneella kirjoittamista ja lukemista ja lukemista... Luentoja hyvin harvoin ja tenttejä tenttien perään?
opiskelu on
5
1122
Vastaukset
- ...
Hei.
Entäpäs sivuaineet ja niiden puitteissa muihin opiskelijoihin tutustuminen? Tai erilaiset yliopistossa toimivat harrastekerhot, niin ja tietenkin ainejärjestötoiminta tai ylioppilaskuntatoiminta. Sieltä varmasti löytyy ystäviä - älä rajoitu vain oman pääaineen kuvioihin.
Itse opiskelen toista yliopistotutkintoa ja pääsin sisään yliopistoon vapaamuotoisella hakemuksella muutama vuosi sitten. Silloin en osallistunut fuksitouhuihin lainkaan enkä myöskään ole käynyt luennoilla kuin vasta nyt tämän syksyn aikana - sivuaineen luennoilla nimittäin. Kyllä siellä on tutustunut pikkuisen ihmisiin ja voisi jopa ehkä ystäviäkin saada. Minulla ongelma on se, että vaikka ihmiset ottavatkin minuun "kontaktia", niin itse en hirveästi avaudu tai se kestää hyvinkin pitkään minulla että varsinaisesti "ystävystyisin". Hyvän päivän tuttuja siis riittää, mutta ei juuri ystäviä. - ex-erakko
Mulla oli vastaava tilanne (eri ala) puolen vuoden ajan, mutta sinkulle yksinäisyys pamahtaa vielä rajumpana :/ Joskus oikein laskin, että olen viikon aikana puhunut alle 20 sanaa, kaikki tyyliin "kiitos" kaupan kassalla. Alkoi oikein pelottaa.
Sittemmin olen aktivoitunut määrätietoisesti, ja huomasin että tutustuminen on jännä laji. Sitä voi periaatteessa tehdä luennoilla, harrastuksissa, opiskelijajärjestöissä ja bileissä. Mutta jos samoja typpejä näkee vain yhdessä näistä eikä muita yhdistäviä tekijöitä ole, tutustuminen on jotenkin nihkeää ja teennäistä. Tarvitaan useampi yhdistävä tekijä, jotta hommasta tulee luontevaa.
On ne tututkin ajan myötä löytynyt, ja tähän mennessä tuttavapiirini on (seurustelukumppanin puutetta lukuunottamatta) kutakuinkin sen laajuinen mikä sopii omaan ajankäyttööni ja mihin olen tyytyväinen. Hiljaa hyvä tulee, jos ei itsekseen niin sitten tarvitaan enemmän omaa vaivannäköä.
Nakittautuminen jonkin itselle mieluisan järjestön vastuulliseksi toimijaksi on yllättävän tehokas tapa tutustua ihmisiin. Hintana joutuu maksamaan jonkin verran aikaa ja vaivaa, mutta kun viettää aikaa ihmisten kanssa niin sehän on tutustumista parhaimmillaan. Toimijana saa ujokin luontevan syyn tulla tapahtumiin joihin ei muuten menisi, ja kanssatoimijoihin tulee tutustuttua varsin hyvin jos toimenkuva on yhtään sosiaalinen.- minkä
ikänen olet?
- täällä:/
opiskelen ensimmäistä vuotta humanistisessa tiedekunnassa ja kovin yksinäistä on ollut:( en vaan osaa luennoilla tutustua uusiin ihmisiin ja pienryhmistäkään en ole löytänyt kavereita. olen jopa alkanut miettimään pääaineen vaihtoa tämän takia.. monilla vaan on jo omat jenginsä eikä niihin uusia tyyppejä kaivata..
- sfdsf
Älkää nyt hyvät ihmiset pääainetta opiskelijakavereiden takia vaihtako, itseänne vartenhan siellä opiskelette.
Ymmärrän, että väliinputoavalla ujolla ihmisellä on vaikeaa, mutta niin se olisi muissakin pääaineissa. Millään muulla ei tilanteesta eroon pääse kuin omalla aktiivisuudella. Ainejärjestöt, osakunnat, yms. muu aktiivinen toiminta yliopistoissa. Ja rohkeasti vain kysymään, jos kuulet jonkun "hyvän päivän tutun" juttelevan jostain aktiviteetista, bileistä yms, että olsikohan mahdollista päästä mukaan. Vedä vaikka pikkasen vitsiä että "alkaa pikkuhiljaa tulemaan mökkihöperöksi omassa kämpässä, kun nuo aktiviteetit on päässyt putoamaan nollaan" tms. Kyllä sen ilmeistä ja vastaustyylistä huomaa oletko tervetullut vai et, ja sitten joko mennä tai jättää menemättä. Tyrkyttämiseltä voi alussa tuntua, mutta se oma aktiivisuus on ihan oikeasti se ainoa parannuskeino. :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Persuja ei aluevaltuustoissa näy
Ei tunnu persuja paljon paikalliset asiat kiinnostavan, vaan ainoastaan ulkomaalaiset, joku Israel ja Trumpin fanitus.633776Päivän Riikka: Uudenkaupungin autotehdas hiljeni
Näin ne 100 000 uutta pysyvää ei-tempputyötä yksityiselle sektorille tämän hallituksen ansiosta syntyy. Työntekijöille j883159Riikka vie Suomen kohta ykköseksi työttömyyskisassa
Espanja: 10,5 % Suomi: 10,3 % Ruotsi: 9,3 % Kisa on tiukkaa, mutta Riikalla hyvä draivi päällä. Vasemmistolaisen päämin892401Mikä ihme teitä savolaisia tuossa
p*rs*reiässä niin kiinnostelee? Että siitä pitää päntönnään huutaa.141630Laita tunniste josta kaivattusi tietää sun kirjoittavan täällä
Joku yksilöity yhteinen juttu joka on sun ja kaivattusi välillä. Tuntomerkkinä esim. punainen pipopää, tonttu-ukko tai m701398- 981270
Varusmiehen kuolema
Ei ollut vahinko, ei aiheuttanut vaaraa muille, eikä ollut rikos, mitä jää jäljelle? Oliko kyseessä oman käden kautta lä401182- 501011
Kumpaan rahat, mummojen vaippoihin vai Nalle WahIroosille?
JOS siis sinä saisit päättää?11011Huippu, kaupunki ostaa hotellin
Hyvä juttu meillä on oma hotelli iloitsi Pirtihirmukin. Nyt vaan rekryt päälle ja uusi henkilökunta. Tarvitaan tekijöitä561010