kelluminen?

Moi!

Pakko sanoa, että en nyt ihan tarkkaan tiedä, mitä tuolla viestillä hait. Tiedän kyllä, että kalalla ei ole jalkoja :) . Ja hengitystekniikankin olen älynnyt ainakin siinä määrin, että en vedä "ilmaa" sisään veden alla :) .

Kyllähän minä nyt pinnalla pysyn, jos heiluttelen niitä jalkoja. Ilmeisesti on siis niin, että toiset ihmiset (esim hyvin lihaksikkaat) eivät kellu heiluttelematta itseään, kun taas toiset (lihavat) kelluvat. Tämä käsittääkseni perustuu fysiikkaan, koska lihas on vettä tiheämpää ja läski taas ei. Tästä johtuu myös naisten parempi kelluvuus (naisilla keskimäärin enemmän rasvaa kuin miehillä).

Ehkä joku osaa kertoa tästä tarkemmin.

kela kirjoitti:

Moi!

Pakko sanoa, että en nyt ihan tarkkaan tiedä, mitä tuolla viestillä hait. Tiedän kyllä, että kalalla ei ole jalkoja :) . Ja hengitystekniikankin olen älynnyt ainakin siinä määrin, että en vedä "ilmaa" sisään veden alla :) .

Kyllähän minä nyt pinnalla pysyn, jos heiluttelen niitä jalkoja. Ilmeisesti on siis niin, että toiset ihmiset (esim hyvin lihaksikkaat) eivät kellu heiluttelematta itseään, kun taas toiset (lihavat) kelluvat. Tämä käsittääkseni perustuu fysiikkaan, koska lihas on vettä tiheämpää ja läski taas ei. Tästä johtuu myös naisten parempi kelluvuus (naisilla keskimäärin enemmän rasvaa kuin miehillä).

Ehkä joku osaa kertoa tästä tarkemmin.

Lue lisää

Etkö ymmärtänyt, että sinun pitäisi ostaa hengitysputki eli snorkeli? Sillä kellut ja voit hengittää normaalisti. Jos vajoat pohjaan senkin kanssa, sitten sinun pitää käyttää enemmän voimaa kellumisen.

>>Pakko sanoa, että en nyt ihan tarkkaan tiedä, mitä tuolla viestillä hait. Tiedän kyllä, että kalalla ei ole jalkoja :) .

Sinun ei pidä polkea vettä alaspäin. Se on raskasta. Heilauta jalkaa. Se on kevyempää.

>> Ja hengitystekniikankin olen älynnyt ainakin siinä määrin, että en vedä "ilmaa" sisään veden alla :) .

Hengitystekniikka on tärkeää, koska ei se aivan helppoa ole. Jos se olisi, et olisi täällä kyselemässä. Hengitys vedessä on helppoa, kun sen osaa, mutta se on erilaista kuin kuivalla maalla.

Odottele nyt sitten parempia ohjeita.

os.. kirjoitti:

Etkö ymmärtänyt, että sinun pitäisi ostaa hengitysputki eli snorkeli? Sillä kellut ja voit hengittää normaalisti. Jos vajoat pohjaan senkin kanssa, sitten sinun pitää käyttää enemmän voimaa kellumisen.

>>Pakko sanoa, että en nyt ihan tarkkaan tiedä, mitä tuolla viestillä hait. Tiedän kyllä, että kalalla ei ole jalkoja :) .

Sinun ei pidä polkea vettä alaspäin. Se on raskasta. Heilauta jalkaa. Se on kevyempää.

>> Ja hengitystekniikankin olen älynnyt ainakin siinä määrin, että en vedä "ilmaa" sisään veden alla :) .

Hengitystekniikka on tärkeää, koska ei se aivan helppoa ole. Jos se olisi, et olisi täällä kyselemässä. Hengitys vedessä on helppoa, kun sen osaa, mutta se on erilaista kuin kuivalla maalla.

Odottele nyt sitten parempia ohjeita.

Lue lisää

Joo. Ei ollut tarkotus aiheuttaa mielipahaa, ja kiitollinen olen ihan kaikkien vinkeistä.

Siis itse tarkoitin alkuperäisellä viestillä, että pitäisikö ensin opetella kellumaan esim. meritähtikelluntaa (ilman jalkojen tai muiden ruumiinosien heiluttelua), ennen kuin alkaa opetella krooliuintia. Käsittääkseni tuossa kellunnassa on kyse nimenomaan rentoutumisesta vedessä, ei voimankäytöstä. Ja btw. tänään tosiaan kelluin siinä muna-asennossa, kun vedin keuhkot aivan täyteen ilmaa.

Hengitystekniikankin tärkeyden tiedän (muuten en kyselisi), enkä sitä hallitse, koska happi loppuu niin nopeasti. Senkin treenamiseen olisi hyvä saada vinkkiä.

kela kirjoitti:

Joo. Ei ollut tarkotus aiheuttaa mielipahaa, ja kiitollinen olen ihan kaikkien vinkeistä.

Siis itse tarkoitin alkuperäisellä viestillä, että pitäisikö ensin opetella kellumaan esim. meritähtikelluntaa (ilman jalkojen tai muiden ruumiinosien heiluttelua), ennen kuin alkaa opetella krooliuintia. Käsittääkseni tuossa kellunnassa on kyse nimenomaan rentoutumisesta vedessä, ei voimankäytöstä. Ja btw. tänään tosiaan kelluin siinä muna-asennossa, kun vedin keuhkot aivan täyteen ilmaa.

Hengitystekniikankin tärkeyden tiedän (muuten en kyselisi), enkä sitä hallitse, koska happi loppuu niin nopeasti. Senkin treenamiseen olisi hyvä saada vinkkiä.

Lue lisää

Mielestäni olen sanonut selvästi mitä voisit kokeilla. Oletko nainen vai mies?

kela kirjoitti:

Joo. Ei ollut tarkotus aiheuttaa mielipahaa, ja kiitollinen olen ihan kaikkien vinkeistä.

Siis itse tarkoitin alkuperäisellä viestillä, että pitäisikö ensin opetella kellumaan esim. meritähtikelluntaa (ilman jalkojen tai muiden ruumiinosien heiluttelua), ennen kuin alkaa opetella krooliuintia. Käsittääkseni tuossa kellunnassa on kyse nimenomaan rentoutumisesta vedessä, ei voimankäytöstä. Ja btw. tänään tosiaan kelluin siinä muna-asennossa, kun vedin keuhkot aivan täyteen ilmaa.

Hengitystekniikankin tärkeyden tiedän (muuten en kyselisi), enkä sitä hallitse, koska happi loppuu niin nopeasti. Senkin treenamiseen olisi hyvä saada vinkkiä.

Lue lisää

Kyllä kellumisessa nimenomaan rentous ja kropan hallinta vedessä a ja o.

Rentona ja kädet rauhassa levälleen ja jalat rentoina.

Enemmän vaikuttaa, että alakroppasi jännittää jolloin mainitsemasi ilmiö hyvin yleinen eli jalat kuin uppotukit.

lifeguard72 kirjoitti:

Kyllä kellumisessa nimenomaan rentous ja kropan hallinta vedessä a ja o.

Rentona ja kädet rauhassa levälleen ja jalat rentoina.

Enemmän vaikuttaa, että alakroppasi jännittää jolloin mainitsemasi ilmiö hyvin yleinen eli jalat kuin uppotukit.

Lue lisää

Minä kellun pystyasennossa. Avauksen tekijä kelluu muna-asenossa ja meritähtiasennossa, mutta ei kerro, missä asennossa hän haluaisi kellua.
Pystyasennossa kelluminen on tietysti hauskinta. Siinä voi tehdä millaista liikuntaa tahansa.

os.. kirjoitti:

Minä kellun pystyasennossa. Avauksen tekijä kelluu muna-asenossa ja meritähtiasennossa, mutta ei kerro, missä asennossa hän haluaisi kellua.
Pystyasennossa kelluminen on tietysti hauskinta. Siinä voi tehdä millaista liikuntaa tahansa.

Lue lisää

että.

Pystyasennossa myös mukava kellua.

Vesi elementtinä hieno asia ja rentous ja kropan hallinta, hengitystekniikka perusasioita.

Aloittajan kohdalla epäilen, että jännittää alakroppaansa ja jalat jännittyneenä ja samalla persuskin ns valahtaa alapäin etc.

onko kysymys uimisesta, kellumisesta selällään, vai kellumisesta pystyasennossa. Avauksen tekijä käyttää sanoja kananmunakellunta ja meritähtikellunta, jotka tarkoittavat varmaan paikallaan kellumista. Jos kertoisit mistä tässä on kysymys, niin olisi helpompi vastata.

.... kirjoitti:

onko kysymys uimisesta, kellumisesta selällään, vai kellumisesta pystyasennossa. Avauksen tekijä käyttää sanoja kananmunakellunta ja meritähtikellunta, jotka tarkoittavat varmaan paikallaan kellumista. Jos kertoisit mistä tässä on kysymys, niin olisi helpompi vastata.

Lue lisää

Niin siis kyse on pohjimmiltaan siitä, että krooliuinnissa jalat väsyy nopeasti. Tähän mietin syitä. Ajattelin, että voisko johtua siitä, että koska en osaa kellua esim. meritähtikelluntaa paikallaan, niin sen takia kroolissakin väsyy jalat, kun joutuu tavallaan potkimaan pitääkseen ne pinnalla.

Tämä siis oli se ongelma, jota mietin.

kela kirjoitti:

Niin siis kyse on pohjimmiltaan siitä, että krooliuinnissa jalat väsyy nopeasti. Tähän mietin syitä. Ajattelin, että voisko johtua siitä, että koska en osaa kellua esim. meritähtikelluntaa paikallaan, niin sen takia kroolissakin väsyy jalat, kun joutuu tavallaan potkimaan pitääkseen ne pinnalla.

Tämä siis oli se ongelma, jota mietin.

Lue lisää

ei ole kysymys kellumisesta. Sinä uit. Ehkä voisit kysäistä uimaopettajilta tai hallin valvojilta, näyttääkö tyylissäsi olevan jotain korjaamista.

.... kirjoitti:

ei ole kysymys kellumisesta. Sinä uit. Ehkä voisit kysäistä uimaopettajilta tai hallin valvojilta, näyttääkö tyylissäsi olevan jotain korjaamista.

Ok. Mutta ajattelin, että jos se kellumistaito auttaa myös tuossa uidessa, nimenomaan siinä rentoudessa. Tekniikkani näyttää hyvältä.

Jos ei vesikansalaiselle käynyt vielä selväksi, niin kellun siinä kananmuna-asennossa, kun vedän keuhkot täyteen ilmaa, mutta en selällään, meritähtiasennnossa.

Tehkäämme tästä se johtopäätös, että en kellu selälläni, koska jalkojeni tiheys on suurempi kuin veden.

kela kirjoitti:

Jos ei vesikansalaiselle käynyt vielä selväksi, niin kellun siinä kananmuna-asennossa, kun vedän keuhkot täyteen ilmaa, mutta en selällään, meritähtiasennnossa.

Tehkäämme tästä se johtopäätös, että en kellu selälläni, koska jalkojeni tiheys on suurempi kuin veden.

Lue lisää

älä anna periksi.

Kellumisessa kaiken a ja o on rentous ja hengitystekniikka.

Vie oman aikansa mutta sitkeä harjoittelu tuo tulosta.

lifeguard72 kirjoitti:

älä anna periksi.

Kellumisessa kaiken a ja o on rentous ja hengitystekniikka.

Vie oman aikansa mutta sitkeä harjoittelu tuo tulosta.

...mutta sitä en ymmärrä, miten tuo hengitystekniikka vaikuttaa jalkojen kellumiseen.

kela kirjoitti:

...mutta sitä en ymmärrä, miten tuo hengitystekniikka vaikuttaa jalkojen kellumiseen.

Vaikuttaa kaikkeen.

Rentous ja rauhallinen hengitys.

Kun seuraavan kerran uit niin kokeile kellumista kesken kaiken ja jatka sitten uimista.

kela kirjoitti:

Jos ei vesikansalaiselle käynyt vielä selväksi, niin kellun siinä kananmuna-asennossa, kun vedän keuhkot täyteen ilmaa, mutta en selällään, meritähtiasennnossa.

Tehkäämme tästä se johtopäätös, että en kellu selälläni, koska jalkojeni tiheys on suurempi kuin veden.

Lue lisää

Et kai tosissaan voi kuvitella, ettet lihaksiesi takia pysty kellumaan selälläsi? Miten luulet, että huippu-uimarit, joilla varmaan on selvästi lihaksekkaampi ja vähärasvaisempi keho kuin sinulla ylipäänsä pysyvät pinnalla?

Vika on tekniikassasi. Hanki joku asiantunteva opastamaan sinua altaassa.

altaanhalkoja kirjoitti:

Et kai tosissaan voi kuvitella, ettet lihaksiesi takia pysty kellumaan selälläsi? Miten luulet, että huippu-uimarit, joilla varmaan on selvästi lihaksekkaampi ja vähärasvaisempi keho kuin sinulla ylipäänsä pysyvät pinnalla?

Vika on tekniikassasi. Hanki joku asiantunteva opastamaan sinua altaassa.

Lue lisää

En ole kuvitellut sinällään mitään vaan olen täälläkin asiaa kysellyt ihan tietämättömyyttäni. Joku täälläkin sanoi, että toiset ei vaan kellu, joku taas sanoo että kaikki kelluu. Pitää vaan siis harjoitella oikeaa tekniikkaa ja rentoutta, niin eiköhän tässä vielä kelluta joku päivä.

Ja sen verran vielä, että jalat on kyllä itselläni selvästi lihaksekkaammat (pikaluistelutaustasta johtuen) kuin huippu-uimareilla eikä rasvaakaan juuri ole.

kela kirjoitti:

En ole kuvitellut sinällään mitään vaan olen täälläkin asiaa kysellyt ihan tietämättömyyttäni. Joku täälläkin sanoi, että toiset ei vaan kellu, joku taas sanoo että kaikki kelluu. Pitää vaan siis harjoitella oikeaa tekniikkaa ja rentoutta, niin eiköhän tässä vielä kelluta joku päivä.

Ja sen verran vielä, että jalat on kyllä itselläni selvästi lihaksekkaammat (pikaluistelutaustasta johtuen) kuin huippu-uimareilla eikä rasvaakaan juuri ole.

Lue lisää

vain hyvin vähän voimaa. Se voi olla satoja grammoja tai puoli kiloa. Lihaksillasi voit helposti kehittää monien kilojen voiman. Siksi kellumisella ei ole paljon merkitystä aktiivisessa uinnissa. Näin luulen, en ole mittaillut.

altaanhalkoja kirjoitti:

Et kai tosissaan voi kuvitella, ettet lihaksiesi takia pysty kellumaan selälläsi? Miten luulet, että huippu-uimarit, joilla varmaan on selvästi lihaksekkaampi ja vähärasvaisempi keho kuin sinulla ylipäänsä pysyvät pinnalla?

Vika on tekniikassasi. Hanki joku asiantunteva opastamaan sinua altaassa.

Lue lisää

Ei huippu-uimarit pysy pinnalla siksi että ne kelluisivat. Ne pysyvät pinnalla siksi koska vauhti nostaa aallonharjalle. Heillä on myös se etu 'pikaluistelijaan' verrattuna, että lihasmassa on painottunut yläkroppaan eikä alas. Tämä helpottaa nopean uintiasennon löytämistä. Ei tarvii käyttää jalkoja kelluttamiseen, vaan voima suuntautuu eteenpäin.

Kyllä sen uimahallissa amatööreistä huomaa, että läskeiltä ja naisilta se uiminen onnistuu helpommin kelluvuuden vuoksi. Helposti menee sammakkoa kaula pitkänä. Raskastekoisen ja uppojalkaisen miehen uinnista ei tule mitään, ennenkuin opettelee painamaan päänsä veteen ja hengittämään vesirajasta. Pitää opetella tekniikkaa pystyäkseen nauttimaan uinnista. Räpiköinti ja kurottelu ei kannata, vaikka joiltain onnekkailta kellujilta se helposti onnistuukin.

uppojalka kirjoitti:

Ei huippu-uimarit pysy pinnalla siksi että ne kelluisivat. Ne pysyvät pinnalla siksi koska vauhti nostaa aallonharjalle. Heillä on myös se etu 'pikaluistelijaan' verrattuna, että lihasmassa on painottunut yläkroppaan eikä alas. Tämä helpottaa nopean uintiasennon löytämistä. Ei tarvii käyttää jalkoja kelluttamiseen, vaan voima suuntautuu eteenpäin.

Kyllä sen uimahallissa amatööreistä huomaa, että läskeiltä ja naisilta se uiminen onnistuu helpommin kelluvuuden vuoksi. Helposti menee sammakkoa kaula pitkänä. Raskastekoisen ja uppojalkaisen miehen uinnista ei tule mitään, ennenkuin opettelee painamaan päänsä veteen ja hengittämään vesirajasta. Pitää opetella tekniikkaa pystyäkseen nauttimaan uinnista. Räpiköinti ja kurottelu ei kannata, vaikka joiltain onnekkailta kellujilta se helposti onnistuukin.

Lue lisää

En usko, että lihaksikas ja läski ovat suuresti erilaisia. Useimmilla ihmisillä kelluminen lienee sellaista, että osa päälakea jää veden pinnan yläpuolelle ja muu osa veden pinnan alapuolelle pystyasennossa kelluen. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista säilyttää vakaana, vaan kelluja pomppii ylös-alas liikkeessä. Tätä liikettä voi vielä tehostaa käsiä ja jalkoja heiluttelemalla. Kysymys ei siis ole ollenkaan läskistä tai lihaksista, vaan hengityksen ajoituksesta ylös-alas liikkeen rytmiin. Aloittelevat tai muuten huonot uimarit haluavat pitää aina pään ylhäällä vedestä. Se tulee raskaaksi, koska luonnonlakien mukaan uppoaminen on välttämätöntä. Hengitys on kevyttä, kun tahdistaa sen ylös-alas liikkeeseen vedessä.

Eskoo kirjoitti:

En usko, että lihaksikas ja läski ovat suuresti erilaisia. Useimmilla ihmisillä kelluminen lienee sellaista, että osa päälakea jää veden pinnan yläpuolelle ja muu osa veden pinnan alapuolelle pystyasennossa kelluen. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista säilyttää vakaana, vaan kelluja pomppii ylös-alas liikkeessä. Tätä liikettä voi vielä tehostaa käsiä ja jalkoja heiluttelemalla. Kysymys ei siis ole ollenkaan läskistä tai lihaksista, vaan hengityksen ajoituksesta ylös-alas liikkeen rytmiin. Aloittelevat tai muuten huonot uimarit haluavat pitää aina pään ylhäällä vedestä. Se tulee raskaaksi, koska luonnonlakien mukaan uppoaminen on välttämätöntä. Hengitys on kevyttä, kun tahdistaa sen ylös-alas liikkeeseen vedessä.

Lue lisää

Huippu-uimarihan ei liiku paljoakaan ylös-alas -suunnassa muuta kuin rintauinnissa, jossa ikään kuin hypätään eteenpäin. Hengitys krooliuinnissa tapahtuu aivan veden rajasta. Perhosuinnissa on tietysti vartalon aaltoliike. Hengityksen tahdistus aallokon kanssa on tietysti olennaista avovesiuinnissa. Lihaskudos on noin 6% painavampaa kuin vesi, ja rasvakudos on noin 10% kevyempää kuin vesi, joten henkilöt, joilla on hyvin korkea rasvaprosentti, kelluvat hieman helpommin. Vyötärön pelastusrengas ei tietysti ole mikään oikea pelastusrengas, vaan kunto ja loppujen lopuksi uimataito ratkaisee uintinopeuden. Huomattavin ero on miesten ja naisten välillä. Miehillä rasva kertyy pääasiassa vyötärönympärykseen, siinä missä naisilla rasva jakaantuu tasaisemmin, eli toisin sanoen, naisten jalat kelluvat helpommin.

Eskoo kirjoitti:

En usko, että lihaksikas ja läski ovat suuresti erilaisia. Useimmilla ihmisillä kelluminen lienee sellaista, että osa päälakea jää veden pinnan yläpuolelle ja muu osa veden pinnan alapuolelle pystyasennossa kelluen. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista säilyttää vakaana, vaan kelluja pomppii ylös-alas liikkeessä. Tätä liikettä voi vielä tehostaa käsiä ja jalkoja heiluttelemalla. Kysymys ei siis ole ollenkaan läskistä tai lihaksista, vaan hengityksen ajoituksesta ylös-alas liikkeen rytmiin. Aloittelevat tai muuten huonot uimarit haluavat pitää aina pään ylhäällä vedestä. Se tulee raskaaksi, koska luonnonlakien mukaan uppoaminen on välttämätöntä. Hengitys on kevyttä, kun tahdistaa sen ylös-alas liikkeeseen vedessä.

Lue lisää

Ei se ole uskon asia Eskoo. Nuo kuvaamasi hassut ohjeet ehkä toimivat kellujalle, mutta eivät taatusti uppoavalle. Katsoskun uloshengitettyäni ei enää olekaan mitään voimaa joka nostaisi uudelleen pintaan. Odottamalla uutta nousua vajoaa pohjaan. Pinnalle on tultava omin voimin, ja tämä on joidenkin kelluvien mielestä räpiköintiä.

Naisen rasvakertymistä voisin huomauttaa, että naisilla on rinnat, jotka auttavat pitämään päätä pinnalla.

uppojalka kirjoitti:

Ei se ole uskon asia Eskoo. Nuo kuvaamasi hassut ohjeet ehkä toimivat kellujalle, mutta eivät taatusti uppoavalle. Katsoskun uloshengitettyäni ei enää olekaan mitään voimaa joka nostaisi uudelleen pintaan. Odottamalla uutta nousua vajoaa pohjaan. Pinnalle on tultava omin voimin, ja tämä on joidenkin kelluvien mielestä räpiköintiä.

Naisen rasvakertymistä voisin huomauttaa, että naisilla on rinnat, jotka auttavat pitämään päätä pinnalla.

Lue lisää

On mahdotonta tuntea sinun tilannettasi, kun siitä on vain sinun oma kuvauksesi.
Sinullakin on kuitenkin keuhkot. Se kannattava ilma on keuhkoissa. Jokaisen elävän olennot keuhkot pitää olla riittävän suuret kehon tarpeita vastaamaan. Jos keuhkosi olisivat hyvin pienet, et voisi elää muiden lailla. Siksi nämä "uppoan kuin kivi" tarinat eivät ole kovin uskottavia.
Netti vilisee trolleja, joilla ei ole muuta kiinnostusta, kuin toisten ihmisten kiusaaminen. Se täytyy ottaa huomioon.

juho.ratava kirjoitti:

Huippu-uimarihan ei liiku paljoakaan ylös-alas -suunnassa muuta kuin rintauinnissa, jossa ikään kuin hypätään eteenpäin. Hengitys krooliuinnissa tapahtuu aivan veden rajasta. Perhosuinnissa on tietysti vartalon aaltoliike. Hengityksen tahdistus aallokon kanssa on tietysti olennaista avovesiuinnissa. Lihaskudos on noin 6% painavampaa kuin vesi, ja rasvakudos on noin 10% kevyempää kuin vesi, joten henkilöt, joilla on hyvin korkea rasvaprosentti, kelluvat hieman helpommin. Vyötärön pelastusrengas ei tietysti ole mikään oikea pelastusrengas, vaan kunto ja loppujen lopuksi uimataito ratkaisee uintinopeuden. Huomattavin ero on miesten ja naisten välillä. Miehillä rasva kertyy pääasiassa vyötärönympärykseen, siinä missä naisilla rasva jakaantuu tasaisemmin, eli toisin sanoen, naisten jalat kelluvat helpommin.

Lue lisää

Tämän viestiketjun otsikko on kelluminen, joten kilpauinti tai uintikaan ei tähän kuulu. Kellumisessa on ihan tarpeeksi asiaa, että sitä voi käsitellä eri aiheena.
Syvässä vedessä, 4 metriä, voi tehdä vesivoimistelua ja etenkin musiikin tahdissa se tuntuu hyvältä. Ikävä vain, että kansan musiikkimaku on ihan piloilla. Ohjaajat tykkää soittaa korvia särkevää ja rämisevää musiikkia.
Joten sen huippu-uinnin voisi jo unohtaa. Ihmiset uivat vain siitä saadun hyvän tunteen vuoksi. Kovin vauhti ja hyvän liikkeen tunne eivät sovi ollenkaan yhteen.

Ylös-alas liikkeen tahdissa hengittäminen olisi useimmille ihmisille hyväksi, koska siinä saa levätä. Sellaiset kokemattomat uimarit, jotka väsähtävät kesken uinnin muutaman kymmenen metrin päässä rannasta, ovat ihan hengenvaarassa. Minä olen ollut tällaisessa tilanteessa. Minun piti auttaa nuorta poikaa lepäämään, kun hän valitti väsymystä. Levättyään paikallaan hän jaksoi sitten uida rantaan. Tarvitsee siis vaan maata vedessä ja hengittää harvakseen nostamalla päätä vedestä.

Sen verran vielä, että olen ollut erittäin ammattitaitoisessa uintikoulutuksessa useita kertoja. Kaikki ovat todenneet pitkin hampain ja kynsin saman asian. Minä en kellu. Minua on käytetty myös pelastusharjoituksissa uhrina ja hyvin harva kykenee minua pelastamaan, jos olen vain rentoja ja keuhkot täynnä. Vien pelastajankin pohjaan tahtomattani.

Ei millään pahalla, mutta eivät aikuiset ihmiset täällä olisi ihmettelemässä tätä asiaa, jos siihen olisi helppo ratkaisu. Vien upotessani mukana usean kilon nosteen verran kelluttavaa materiaalia mukanani. Edelleen - vaikka keuhkot ovat täynnä ja kroppa rentona. Tiedän kavereita, jotka eivät voi sukeltaa, koska kelluvuus on niin suuri. Minulla tilanne on päinvastainen, en voi kunnolla edetä pintaa pitkin, koska kelluvuus on negatiivinen. Siihen ei auta profeettojen saarna.

kehi vei sanat suustani. Käyn uimassa viisi kertaa viikossa ja noin se menee. Aivan kuin oma tarina.

On se mitattu, siis se tarvittava noste. Kaikki tuo on testattu. En kuitenkaan jaksa sitä koko maailmalle kuvilla todistella. Ei ole välinettä.

Hallitsen fysiikan. Veden aikaansaama noste ei kasva alaspäin mentäessä, koska vesi on kokoonpuristumatonta ja siksi sen tiheys ei muutu, kuin gravitaatiokentän aiheuttaman mitättömän muutoksen verran. Arkhimedeen lain mukaan noste on ihmisen syrjäyttämän vesimassa suuruinen. Kyse on siis siitä puristuuko ihminen ja ilma keuhkoissa. Ihminen puristuu mitättömän verran ja ilman kokoonpuristuminen keuhkoissa neljässä metrissä aiheuttaa noin 1,1 kg:n muutosken nosteessa. Ja se tärkeä kohta: noste heikkenee, koska ilma puristuu kokoon ja syrjäytetty vesimassa pienenee. Pysyn neljässä metrissä keuhkot täynnä tekemättä mitään. En ylpeile asialla, vaan minua ärsyttää se, että en kellu ja se, että asia laitetaan tekniikan piikkiin. Niillä, jotka väittävät sukeltamisen muuttuvan vaikeammaksi syvällä, on sukeltamisen pelko.

kehi kirjoitti:

On se mitattu, siis se tarvittava noste. Kaikki tuo on testattu. En kuitenkaan jaksa sitä koko maailmalle kuvilla todistella. Ei ole välinettä.

Hallitsen fysiikan. Veden aikaansaama noste ei kasva alaspäin mentäessä, koska vesi on kokoonpuristumatonta ja siksi sen tiheys ei muutu, kuin gravitaatiokentän aiheuttaman mitättömän muutoksen verran. Arkhimedeen lain mukaan noste on ihmisen syrjäyttämän vesimassa suuruinen. Kyse on siis siitä puristuuko ihminen ja ilma keuhkoissa. Ihminen puristuu mitättömän verran ja ilman kokoonpuristuminen keuhkoissa neljässä metrissä aiheuttaa noin 1,1 kg:n muutosken nosteessa. Ja se tärkeä kohta: noste heikkenee, koska ilma puristuu kokoon ja syrjäytetty vesimassa pienenee. Pysyn neljässä metrissä keuhkot täynnä tekemättä mitään. En ylpeile asialla, vaan minua ärsyttää se, että en kellu ja se, että asia laitetaan tekniikan piikkiin. Niillä, jotka väittävät sukeltamisen muuttuvan vaikeammaksi syvällä, on sukeltamisen pelko.

Lue lisää

Sanot hallitsevasi fysiikan, mutta kuitenkin kirjoitat vääriä tietoja. Ei pitäisi johdattaa lukijoita harhaan.

"Hallitsen fysiikan. Veden aikaansaama noste ei kasva alaspäin mentäessä, koska vesi on kokoonpuristumatonta ja siksi sen tiheys ei muutu,"

Veden paine on suurempi syvemmällä vedessä. Sen tuntee jo selvästi 4 metrin syvyydessä. Se johtuu siitä, että kuutiodecimetri vettä painaa n.kilon. Syvemmällä näitä kuutiodecimetrejä on monta päällekkäin ja se tuntuu paineena. Paineella on suunta ja se on ylöspäin. Siksi vettä kevyemmät kappaleet nousevat nopeasti pintaan.
Tässä on paljon tietoa englanniksi. Yleensä en yritä hakua suomeksi, kun englanniksi löytyy enemmän tietoa.
Buoyancy

http://hyperphysics.phy-astr.gsu.edu/hbase/hph.html

http://hyperphysics.phy-astr.gsu.edu/hbase/pbuoy.html#buoy

Eskoo kirjoitti:

Sanot hallitsevasi fysiikan, mutta kuitenkin kirjoitat vääriä tietoja. Ei pitäisi johdattaa lukijoita harhaan.

"Hallitsen fysiikan. Veden aikaansaama noste ei kasva alaspäin mentäessä, koska vesi on kokoonpuristumatonta ja siksi sen tiheys ei muutu,"

Veden paine on suurempi syvemmällä vedessä. Sen tuntee jo selvästi 4 metrin syvyydessä. Se johtuu siitä, että kuutiodecimetri vettä painaa n.kilon. Syvemmällä näitä kuutiodecimetrejä on monta päällekkäin ja se tuntuu paineena. Paineella on suunta ja se on ylöspäin. Siksi vettä kevyemmät kappaleet nousevat nopeasti pintaan.
Tässä on paljon tietoa englanniksi. Yleensä en yritä hakua suomeksi, kun englanniksi löytyy enemmän tietoa.
Buoyancy

http://hyperphysics.phy-astr.gsu.edu/hbase/hph.html

http://hyperphysics.phy-astr.gsu.edu/hbase/pbuoy.html#buoy

Lue lisää

Hauskasti linkitetty sivu on kuin onkin oikeassa. Siellä mainitaan englanninkielisenä Arkkimedeen laki, joka kuuluu suomeksi kansantajuisesti "kappale kevenee vedessä syrjäyttämänsä veden massan verran", tai tieteellisemmin,
(kelluttava voima Fb) = (väliaineen tiheys rho)x(kappaleen tilavuus V)x(painovoimavakio g)

Koska vesi ei puristu kasaan, kelluttava voima voidaan matalassa vedessä kasaan puristumattomalle kappaleelle arvioida vakioksi. Mikäli kappale kelluu, t.s. kappaleeseen kohdistuva painovoima (G) on pienempi kuin kelluvuuden aikaansaama tukivoima (Fb), kappaleeseen kohdistuu ylöspäin nostava voima. Veden vastus (Fmyy) hidastaa kiihtymistä. Vastusvoiman suuruus on suoraan verrannollinen muotovakioon ja neliöllisesti verrannollinen kappaleen vauhtiin vedessä.

Newtonin lakien mukaisesti F = ma, eli kappaleeseen kohdistuvien voimien summa on yhtäsuuri kuin sen massa kertaa sen kiihtyvyys. Voidaan muodostaa yhtälö

Fb G Fmyy = m x a

Toisin sanoen, kappaleen kihtyvyys

a = (Fb G Fmyy)/m

Voidaan todeta, että kelluva, kokoonpuristumaton, veteen upotettu kappale kiihtyy ylöspäin, kunnes vastusvoiman Fmyy ja painovoiman G summa vastaa kelluttavaa voimaa. Koska nopeus on kiihtyvyys kertaa aika, niin syvemmällä ollut kappale ehtii kiihtyä suurempaan nopeuteen, mutta vastusvoima ei muutu.

Keuhkojen tilavuuden voidaan arvioida tosiaan pienentyvän syvemmälle mennessä. Hydrostaattinen paine on suoraan verrannollinen veden syvyyteen. Kokonaispaine on ilmanpaine hydrostaattinen paine, ja olettaen, että paine keuhkoissa on suoraan verrannollinen vallitsevaan kokonaispaineeseen, mikäli oletetaan ilman käyttäytyvän ideaalikaasun tavoin, voidaan keuhkojen tilavuus laskea

V = T/P (tilavuus lämpötila jaettuna paineella)

olettaen, että lämpötila pysyy vakiona (lämpötila mitataan Kelvineissä, joten kaasun lämmön muutos yksikön tai pari ei juurikaan vaikuta), tilavuuden muutos on siis kääntäen verrannollinen paineen muutokseen. Mikäli oletetaan, että ympäröivä keho ei vaikuta keuhkojen tilavuuteen, keuhkojen tilavuus kutistuu puolella joka kerta, kun paine kaksinkertaistuu (noin joka kymmenes alaspäin sukellettu metri).

Tyypillinen keuhkojen tilavuus on hieman alle kolme litraa, joten kelluttava voima pienenee vähän alle noin 15 Newtonia (vastaa 1,5 kiloa) paineen kaksinkertaistuessa. Täyteen vedettyjen isojen keuhkojen (6 litraa) aikaansaama voima pienenee noin 30 Newtonia (vastaa 3 kiloa). Uimahallisyvyyksissä (alle 5 m) kelluttava voima kuitenkin vähenee alle neljänneksen, eli tyypillisellä hengityksellä teoriassa alle kilon. Käytönnössä oletan, että ympäröivä keho vaikuttaa myös keuhkojen tilavuuteen sekä osa paineen kasvusta ainakin lyhyellä aikavälillä vaikuttaa keuhkojen sisältämän ilman lämpötilaan. Voitaneen siis todeta, että sukeltamisen vaikutus kelluvuuteen uimahallioloissa (vastaa muutamia satoja grammoja massaa) ei ole merkittävä tyypillisellä hengitystilavuudella. (Esimerkiksi vessareissu voi parantaa kelluttavuutta enemmän kuin sukeltaminen altaan pohjaan sitä heikentää.)

Kiitos ja anteeksi.

P.S. Suomessa desimetri kirjoitetaan kai nykyäänkin vielä desimetri?

juho.ratava kirjoitti:

Hauskasti linkitetty sivu on kuin onkin oikeassa. Siellä mainitaan englanninkielisenä Arkkimedeen laki, joka kuuluu suomeksi kansantajuisesti "kappale kevenee vedessä syrjäyttämänsä veden massan verran", tai tieteellisemmin,
(kelluttava voima Fb) = (väliaineen tiheys rho)x(kappaleen tilavuus V)x(painovoimavakio g)

Koska vesi ei puristu kasaan, kelluttava voima voidaan matalassa vedessä kasaan puristumattomalle kappaleelle arvioida vakioksi. Mikäli kappale kelluu, t.s. kappaleeseen kohdistuva painovoima (G) on pienempi kuin kelluvuuden aikaansaama tukivoima (Fb), kappaleeseen kohdistuu ylöspäin nostava voima. Veden vastus (Fmyy) hidastaa kiihtymistä. Vastusvoiman suuruus on suoraan verrannollinen muotovakioon ja neliöllisesti verrannollinen kappaleen vauhtiin vedessä.

Newtonin lakien mukaisesti F = ma, eli kappaleeseen kohdistuvien voimien summa on yhtäsuuri kuin sen massa kertaa sen kiihtyvyys. Voidaan muodostaa yhtälö

Fb G Fmyy = m x a

Toisin sanoen, kappaleen kihtyvyys

a = (Fb G Fmyy)/m

Voidaan todeta, että kelluva, kokoonpuristumaton, veteen upotettu kappale kiihtyy ylöspäin, kunnes vastusvoiman Fmyy ja painovoiman G summa vastaa kelluttavaa voimaa. Koska nopeus on kiihtyvyys kertaa aika, niin syvemmällä ollut kappale ehtii kiihtyä suurempaan nopeuteen, mutta vastusvoima ei muutu.

Keuhkojen tilavuuden voidaan arvioida tosiaan pienentyvän syvemmälle mennessä. Hydrostaattinen paine on suoraan verrannollinen veden syvyyteen. Kokonaispaine on ilmanpaine hydrostaattinen paine, ja olettaen, että paine keuhkoissa on suoraan verrannollinen vallitsevaan kokonaispaineeseen, mikäli oletetaan ilman käyttäytyvän ideaalikaasun tavoin, voidaan keuhkojen tilavuus laskea

V = T/P (tilavuus lämpötila jaettuna paineella)

olettaen, että lämpötila pysyy vakiona (lämpötila mitataan Kelvineissä, joten kaasun lämmön muutos yksikön tai pari ei juurikaan vaikuta), tilavuuden muutos on siis kääntäen verrannollinen paineen muutokseen. Mikäli oletetaan, että ympäröivä keho ei vaikuta keuhkojen tilavuuteen, keuhkojen tilavuus kutistuu puolella joka kerta, kun paine kaksinkertaistuu (noin joka kymmenes alaspäin sukellettu metri).

Tyypillinen keuhkojen tilavuus on hieman alle kolme litraa, joten kelluttava voima pienenee vähän alle noin 15 Newtonia (vastaa 1,5 kiloa) paineen kaksinkertaistuessa. Täyteen vedettyjen isojen keuhkojen (6 litraa) aikaansaama voima pienenee noin 30 Newtonia (vastaa 3 kiloa). Uimahallisyvyyksissä (alle 5 m) kelluttava voima kuitenkin vähenee alle neljänneksen, eli tyypillisellä hengityksellä teoriassa alle kilon. Käytönnössä oletan, että ympäröivä keho vaikuttaa myös keuhkojen tilavuuteen sekä osa paineen kasvusta ainakin lyhyellä aikavälillä vaikuttaa keuhkojen sisältämän ilman lämpötilaan. Voitaneen siis todeta, että sukeltamisen vaikutus kelluvuuteen uimahallioloissa (vastaa muutamia satoja grammoja massaa) ei ole merkittävä tyypillisellä hengitystilavuudella. (Esimerkiksi vessareissu voi parantaa kelluttavuutta enemmän kuin sukeltaminen altaan pohjaan sitä heikentää.)

Kiitos ja anteeksi.

P.S. Suomessa desimetri kirjoitetaan kai nykyäänkin vielä desimetri?

Lue lisää

"Koska nopeus on kiihtyvyys kertaa aika, niin syvemmällä ollut kappale ehtii kiihtyä suurempaan nopeuteen, mutta vastusvoima ei muutu."

Korjaus: Kelluttava voima ei muutu. Tuossa kävi kirjoitusvirhe.

Eskoo kirjoitti:

Sanot hallitsevasi fysiikan, mutta kuitenkin kirjoitat vääriä tietoja. Ei pitäisi johdattaa lukijoita harhaan.

"Hallitsen fysiikan. Veden aikaansaama noste ei kasva alaspäin mentäessä, koska vesi on kokoonpuristumatonta ja siksi sen tiheys ei muutu,"

Veden paine on suurempi syvemmällä vedessä. Sen tuntee jo selvästi 4 metrin syvyydessä. Se johtuu siitä, että kuutiodecimetri vettä painaa n.kilon. Syvemmällä näitä kuutiodecimetrejä on monta päällekkäin ja se tuntuu paineena. Paineella on suunta ja se on ylöspäin. Siksi vettä kevyemmät kappaleet nousevat nopeasti pintaan.
Tässä on paljon tietoa englanniksi. Yleensä en yritä hakua suomeksi, kun englanniksi löytyy enemmän tietoa.
Buoyancy

http://hyperphysics.phy-astr.gsu.edu/hbase/hph.html

http://hyperphysics.phy-astr.gsu.edu/hbase/pbuoy.html#buoy

Lue lisää

Kuten sanoin, hallitsen fysiikan perusteet. Paineella ei ole nosteen kanssa mitään tekemistä. Paine työntää sinua tismalleen yhtä suurella voimalla joka suuntaan vedessä. Vain nosteella on merkitystä. Noita asioita yhdistää vain se, että molemmat ilmiöt aiheuttaa sama tekijä eli maan vetovoima. Se aiheuttaa paineen ja myös nosteen, jolla se lajittelee aineet tiheyden mukaan. Tämä todistaa vain sen, että et ole niinkään sinut vesi-elementin kanssa kuin minä. Tiedän, miten paine vaikuttaa ja tunnen myös sen vedessä.

Olen asiasta erittäin pahoillani, mutta en kellu. Netti on täynnä opettajia, jotka neuvovat miten kellua: kuvittele itsesi lumpeenlehdeksi ym. Kokemattomilla tuollainen voisi auttaakin, mutta kun kyseessä on urheilun moniosaaja ja teknisen korkeakoulun suorittanut ja uintia harrastava sekä mm. vedessä pelastamiseen hyväksytysti koulutettu henkilö, on tekniikan neuvomien hyödytöntä. Ei se ole siitä kiinni.

kehi kirjoitti:

Kuten sanoin, hallitsen fysiikan perusteet. Paineella ei ole nosteen kanssa mitään tekemistä. Paine työntää sinua tismalleen yhtä suurella voimalla joka suuntaan vedessä. Vain nosteella on merkitystä. Noita asioita yhdistää vain se, että molemmat ilmiöt aiheuttaa sama tekijä eli maan vetovoima. Se aiheuttaa paineen ja myös nosteen, jolla se lajittelee aineet tiheyden mukaan. Tämä todistaa vain sen, että et ole niinkään sinut vesi-elementin kanssa kuin minä. Tiedän, miten paine vaikuttaa ja tunnen myös sen vedessä.

Olen asiasta erittäin pahoillani, mutta en kellu. Netti on täynnä opettajia, jotka neuvovat miten kellua: kuvittele itsesi lumpeenlehdeksi ym. Kokemattomilla tuollainen voisi auttaakin, mutta kun kyseessä on urheilun moniosaaja ja teknisen korkeakoulun suorittanut ja uintia harrastava sekä mm. vedessä pelastamiseen hyväksytysti koulutettu henkilö, on tekniikan neuvomien hyödytöntä. Ei se ole siitä kiinni.

Lue lisää

>>Paine työntää sinua tismalleen yhtä suurella voimalla joka suuntaan vedessä.

Tämä väitteesi ei pidä paikkaansa. Paineella on suunta ja se on suuremmasta paineesta pienemmän suuntaan. Se on aivan sama kuin ilmassa. Ilma liikkuu aina suuremmasta paineesta pienempään päin.
Vedessä vettä kevyemmät kappaleet nousevat vaudilla pintaan. Se johtuu siitä että paine on pienempi pinnalla.

Olen satavarmasti tutkinut asian osaltani vähintään yhtä kattavasti. Pitää harkita tuota aloitetta, että hankkisin jotain matskua, jolla todistaa asia... Yhdellä tutulla on vedenkestävä videokamera. Totta on sekin, että täällä netissä ei ole matskua aiheesta kunnolla, vaikka tämä on monen ongelma. Nämä ongelmaiset eivät yleensä ui ja välttävät koko aihetta uskoen, että uiminen on yksistään tekniikasta kiinni. Näinhän suuri enemmistö paasaa.

Asiahan on hyvin helppo tutkia omalla kohdallaan. Katsoo vaan monenko kilon kellukkeet/rautapainot saavat kellujan muuttumaan uppoajaksi tai uppoajan kellujaksi.

Kelluminen on helppoa, kun fysiikan lain vaatimat edellytykset täyttyvät. Joidenkin kohdalla ne ilmeisesti täyttyvät ilman apuvälineitä, omalla kohdallani näin ei ole. Iskoeuhkoisena pysyn kyllä pinnalla jos vedän keuhkot täyteen, mutta pyöräilyssä ja juoksussa kehittyneet lihaksikkaat jalat uppoavat.