Olen tuossa tarkkaillut työmatkoilla erästä rakennusvaiheessa olevaa elementtikerrostaloa ja rakentamisen edistymistä. Aika karulta ja yksinkertaiselta näyttää rakennus tällä hetkellä. Betonielementit on laitettu pystyy ja talo muistuttaa tulitikkurasioista kyhättyä pinoa, kun tulitikkurasioista on ensin poistettu "laatikko".
Ihmetyttää, että tuommoiselle muutamassa kuukaudessa kyhätylle rakennelmalla muodostuu monen miljoonan hinta. Lähemmäksi 30 asuntoa ja talon maksamiseen menee kymmeniltä perheiltä koko loppuikä.
Mutta sitten itse kysymykseen: onko betonielementtirakentaminen muuttunut tai kehittynyt jollakin merkittävällä tavalla sitten 60- tai 70-luvun, jolloin tuolla menetelmällä ryhdyttiin taloja rakentamaan? Maallikon silmissä menetelmä on täysin sama kun 70-luvulla.
Ihmetyttää, että tuommoiselle muutamassa kuukaudessa kyhätylle rakennelmalla muodostuu monen miljoonan hinta. Lähemmäksi 30 asuntoa ja talon maksamiseen menee kymmeniltä perheiltä koko loppuikä.
Mutta sitten itse kysymykseen: onko betonielementtirakentaminen muuttunut tai kehittynyt jollakin merkittävällä tavalla sitten 60- tai 70-luvun, jolloin tuolla menetelmällä ryhdyttiin taloja rakentamaan? Maallikon silmissä menetelmä on täysin sama kun 70-luvulla.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tämähän tässä onkin hauskaa. Täällä kämpän ostaneet tuularit jauhavat, miten kannattavaa on ostaa oma. Voi ollakin, mutta luulisi, että vähän katsoisi mihin rahansa laittaa.
Onhan niihin lisätty vällyjä väliin lämmön- ja ääneneristeeksija ja muuta pakollista kun viranomaiset ovat tehneet uusia normeja ja määräyksiä.
Kosmeettisia muutoksia on enemmmän, feikkitiiliverhoiluja, eri kokoisia ikkunoita ym. jippoja on väsätty viehättämään silmää ja tekemään "uuden" vaikutelman - ihan kuin autoissa joka vuosi tulee uusi facelift-malli vaikka tekniikka on samaa.
Mutta perustekniikka on sama, samat firmat tekevät ontelolaattoja edelleen kuin 70-luvullakin. Miksi mennä kehittämään jotain uutta ja innovatiivista kun vanhakin kama menee kaupaksi.
Jotain plussaa sentään: Neuvostoliiton romahdettua lakkasi kehnokuntoisen rakennusmateriaalin virtaaminen Suomeen. Mm. neukkukuparista valmistetut vesijohdot olivat ihan höttöä kamaa.
Miinusta on tullut itse rakentamisen laadusta, nykyään rakennusvirheitä tulee suhteellisesti enemmän. Kun yhä pienemmällä ja vähemmän koulutetulla porukalla (puolasta ym. tulleet pimeät raksamiehet) tehdään kovalla kiireellä (aika on rahaa, äkkiä tönöt pystyyn ja myyntiin) niin kyyllähän siinä aina välistä voi jäädä saumamassat tai eristeet pois ennenkuin seuraava palikka lasketaan paikalleen.
Jos 70-luvun elementtilaatikon laskennallinen elinikä on 40-50 vuotta niin nykyisillä 50-60 vuotta. Elementtilaatikkoa voi tekohengittää rempoilla vielä 20-30 vuotta mutta sitten on kyllä aika jyrätä alas. Eli jos pistät 150 000 kiinni 70-luvun betonikolmioon 20 vuoden maksuajalla, niin voit varautua ainakin 40-80 000 lisälaskuun tulevaisuudessa tai vaihtoehtoisesti siihen että saatuasi velkasi maksettua joudutkin keräämään kampsusi ulkona odottavien kuormaajien tieltä.
Ja purkutönöllähän ei ole paljon markkina-arvoa, paitsi rakennusyhtiölle joka havittelee tonttia.
Jos ostat, niin osta edes uudehkosta taloyhtiöstä; 90- tai 2000 luvulta. Semmoisen saat maksettua ja vielä myytyäkin talon elinkaaren aikana.
ilo huomata että palstalla jaksetaan yhä kirjoittaa asiaa.
Kun tällainen talo on lämpöeristetty ulkoa ja kaikki ikkunat kolminkertaisia ja ovet vaihdettu ja rapattu tai seinät levytetty, niin putkistosaneerauksen jälkeen talo on parempi kuin uusi ja sillä on sitä käyttöikää jäljellä vaikka kuinka monta sataa vuotta.
Sitten on erikseen ne talot, joissa ei mitään remonttia tehdä, ovat vetoisia ja jos putkiremppaa ei tehdä, niin sitten on huonosti asiat.
Jos sinun talosi pannaan nurin, niin ei se tarkoita sitä, että hyvin hoidettu taloyhtiö menee nurin, oletko ihan viisas, siis älä puutu asioihin, joista et mitään tiedä.
http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/rakentaminen/10892.html
"...monta sataa vuotta..."
Montakohan sataa? Luuletko että vuonna 2100 tai 2200 joku haluaa asua 1900-luvun neukkukuutiossa - vaikka se olisi pystyssäkin? Siis ihan oikeesti?
Jonkun 100 vuotta vanhan mummonmökin vielä remontoi rahalla asuttavaksi, siinä on tyyliä ja luonnetta.
Vanhat elementtikerrostalot ovat parempia, sillä niissä on paksummat elementit. Nykyään tehdään ohuen ohutta -> huono äänieristys.
Enpä voi suositella.
Nyt kun mustapekka on myyty kovalla rahalla neukkukuutioihin "sijoittaneille", alkaa raksafirmojen lobbaus jyräämisestä.
http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/rakentaminen/10892.html
> Aika karulta ja yksinkertaiselta näyttää rakennus tällä hetkellä. Betonielementit on laitettu pystyy ja talo muistuttaa tulitikkurasioista kyhättyä pinoa, kun tulitikkurasioista on ensin poistettu "laatikko".
Heh, ja joku kakkosnelosesta kyhäilty pientalon rankako sitten herättää suunnattomasti enemmän luottamusta? Ainiijoo, eipä noita paljoa pääse näkemään, koska sen rangan kyhäänmiseen ei motaan päivää mene ja pian se on jo turvallisesti tuulensuojalevyjen peitossa.
Kerrostalokin nousee harjakorkeuteen parissa kuukaudessa, mutta "viimeistelytöissä" elikkä ikkunoiden, välisienien, lämmityslaitteiden, vesikalusteiden, sähköjen yms. asennuksissa vierähtääkin sitten 2-3x niin paljon aikaa kuin rungon pystytyksessä. Tästäpä normaalijärjellä varustettu voikin jo arpoa, mistä ne kustannukset muodostuvat.
Rakenneratkaisuissa ei sinänsä ole mitään mullistavaa tapahtunut, kuten ei omakoti/rivarirakentamisessakaan. Ei nimittäin puuranka ja jotain villaa välissä ole sekään mikään uusi idea. Tapahtuneet muutokset ovat aika päällepäin näkymättömiä; lämmöneristys on parantunut, kerroskorkeutta on lisätty, mutta "ylimääräiset sentit" on käytetty välipohjien paksuntamiseen äänieristyksen parantamiseksi, jolloin huonekorkeus ei ole kasvanut. Pikemminkin päinvastoin, koska koneellisen tulo&poistoilmanvaihdon vuoksi eteiseen ja kylppäriin tulee alaslaskettu katto. Koneellinen tulo&poisto tarkoittaa myös, ettei ulkoseinistä / ikkunankarmeista tarvitse tehdä juustoa (korvausilma-aukot), jolloin voisi ainakin toivoa liikennemelun pysyvän paremmin ulkona. Kylppäreihin on tullut lisää tilaa, pienissä asunnoissa jopa suhteettoman paljon, ns. pyörätuolimitoituksen vaatimuksista.
Sähköpuoli on minusta polkenut aika tavalla paikoillaan. "Yksi sokeripala keskellä kattoa" on yhä standardi, aivan kuin 50 vuotta sitten. No, pistorasioita on sentään saatu lisää, mutta mistään automaatiosta, edes hellasta, joka ei päälle unohtuessaan polta koko kämppää, ei tarvitse haaveilla. Kukas sitä nyt haluaisikaan kytkeä autolämpötolppaan sähköt sisältä käsin, kun voi yhtä hyvin kipaista pihallakin...