Julkaistu 30.10.2007 1:32:48
TS/Jori Liimatainen
Kirjoittajavieras: Tehy taistelee hyvinvointivaltion puolesta
Leo Lindstedt
Tehyn työtaistelussa on kysymys muusta kuin tyypillisestä liittyvistä palkankorotuksista. Tyypilliset prosentti- tai eurovertailut palkankorotusten perusteina ovat puhdasta ekonomismia ja lyhytnäköistä, usein itsekästäkin taloudellista edunvalvontaa. Vertailut muodostavat pohjattoman suon, mistä ei pysty irrottautumaan kuin laajentamalla näkökulmaa kokonaisemmaksi yhteiskuntanäkemykseksi.
Tehyn työtaistelu - joukkoirtisanoutuminen - koskee ennen kaikkea työpaikkoja, missä työnantajana on julkinen sektori. Niissä rahoitus kerätään pääsääntöisesti verotuloin. Hyvinvointipalvelun, tällä kertaan terveydenhuollon ja sairaanhoidon kustannuksista vastaavat kansalaiset yhdessä kukin maksukykynsä mukaan. Siinä on pohjoismaisen hyvinvointipalvelun pelkistetty perusidea.
On luonnollista, että Tehyn vaatimusten, koulutettujen terveydenhuoltoalan ammattilaisten palkankorotusten toteuttaminen merkitsee paineita verotuksen tarkistamiseen. Ratkaisun syntyminen valtion reilummalla tuella ja siis progressiivisen verotuksen - ei pelkästään kunnallisen jakoveron - kautta kirkastaisi hyvinvointivaltion mallia. Meneillään oleva prosessi voisi avata myös silmät sille, että Tupon kolmikanta - valtio, työnantajajärjestöt, työntekijärjestöt - tukee hyvinvointivaltiota ja liittokohtaiset ratkaisut horjuttavat sitä.
Mikäli julkisen sektorin oikeutettu palkkataistelu torjutaan, on sen ilmeisenä seurauksena terveydenhuollon ja sairaanhoidon yksityistyminen. Ammattitaitoisen ja koulutetun työvoiman pula iskisi nykyistäkin hurjemmin julkiseen sektoriin. Hoitotakuu pakottaisi ostamaan palveluja kovalla hinnalla yksityisiltä firmoilta, kun oma palkanmaksuhalu ei riitä. Kunnat ja kuntaliitot siirtyisivät enenevässä määrin tilaaja-tuottaja malliin.
Kuntaliitosten yhteydessä hoetaan mantrana palvelumarkkinoiden laajentamista, mikä edellyttää kilpailuttamista, yksityistämistä ja ulkoistamista. Julkisten terveydenhuoltopalvelujen väheneminen pakottaisi yhä useammat käyttämään yksityisiä palveluja, mikäli rahat riittävät niistä maksamaan.
Mihin siirtyisivät ne veroeurot, joilla demokraattisesti valitut työnantajien edustajat esim. sairaalan hallinnossa voivat nostaa alan koulutettujen työntekijöiden palkkoja? Ne siirtyisivät yksityisten businessmiesten, juristien ja konsulttien taskuihin. He ovat hoksanneet, että julkinen palvelu on alue, missä voi päästä osingolle. He laskisivat, tilaisivat ja vastaanottaisivat tilauksia, kontrolloisivat ja raportoisivat vuokratyövoimasta, kilpailevista tarjouksista ja ulkoistamisvaihtoehdoista. Hoitoa tarvitsevia pompoteltaisiin kulloisenkin tarjouskilpailun voittajalta toiselle.
Jokainen meistä on vastuussa kannanotoistaan. Tahdomme tai ei kannanottomme Tehyn työtaistelusta joko puoltavat julkisen sektorin työntekijöitten oikeutettuja palkankorotuksia tai yksityistämistä, missä osa terveydenhuoltoon suunnatuista verorahoista siirtyy businessmiesten tileille. Kannanottomme joko puolustavat pohjoismaista hyvinvointivaltiota, korkealaatuisia ja maksukyvystä riippumattomia palveluja tai purkavat niitä.
Kirjoittaja on yhteiskunnallisten aineitten opettaja.
Julkaistu 30.10.2007 1:32:48
TS/Jori Liimatainen
Kirjoittajavieras: Tehy taistelee hyvinvointivaltion puolesta
Leo Lindstedt
Tehyn työtaistelussa on kysymys muusta kuin tyypillisestä liittyvistä palkankorotuksista. Tyypilliset prosentti- tai eurovertailut palkankorotusten perusteina ovat puhdasta ekonomismia ja lyhytnäköistä, usein itsekästäkin taloudellista edunvalvontaa. Vertailut muodostavat pohjattoman suon, mistä ei pysty irrottautumaan kuin laajentamalla näkökulmaa kokonaisemmaksi yhteiskuntanäkemykseksi.
Tehyn työtaistelu - joukkoirtisanoutuminen - koskee ennen kaikkea työpaikkoja, missä työnantajana on julkinen sektori. Niissä rahoitus kerätään pääsääntöisesti verotuloin. Hyvinvointipalvelun, tällä kertaan terveydenhuollon ja sairaanhoidon kustannuksista vastaavat kansalaiset yhdessä kukin maksukykynsä mukaan. Siinä on pohjoismaisen hyvinvointipalvelun pelkistetty perusidea.
On luonnollista, että Tehyn vaatimusten, koulutettujen terveydenhuoltoalan ammattilaisten palkankorotusten toteuttaminen merkitsee paineita verotuksen tarkistamiseen. Ratkaisun syntyminen valtion reilummalla tuella ja siis progressiivisen verotuksen - ei pelkästään kunnallisen jakoveron - kautta kirkastaisi hyvinvointivaltion mallia. Meneillään oleva prosessi voisi avata myös silmät sille, että Tupon kolmikanta - valtio, työnantajajärjestöt, työntekijärjestöt - tukee hyvinvointivaltiota ja liittokohtaiset ratkaisut horjuttavat sitä.
Mikäli julkisen sektorin oikeutettu palkkataistelu torjutaan, on sen ilmeisenä seurauksena terveydenhuollon ja sairaanhoidon yksityistyminen. Ammattitaitoisen ja koulutetun työvoiman pula iskisi nykyistäkin hurjemmin julkiseen sektoriin. Hoitotakuu pakottaisi ostamaan palveluja kovalla hinnalla yksityisiltä firmoilta, kun oma palkanmaksuhalu ei riitä. Kunnat ja kuntaliitot siirtyisivät enenevässä määrin tilaaja-tuottaja malliin.
Kuntaliitosten yhteydessä hoetaan mantrana palvelumarkkinoiden laajentamista, mikä edellyttää kilpailuttamista, yksityistämistä ja ulkoistamista. Julkisten terveydenhuoltopalvelujen väheneminen pakottaisi yhä useammat käyttämään yksityisiä palveluja, mikäli rahat riittävät niistä maksamaan.
Mihin siirtyisivät ne veroeurot, joilla demokraattisesti valitut työnantajien edustajat esim. sairaalan hallinnossa voivat nostaa alan koulutettujen työntekijöiden palkkoja? Ne siirtyisivät yksityisten businessmiesten, juristien ja konsulttien taskuihin. He ovat hoksanneet, että julkinen palvelu on alue, missä voi päästä osingolle. He laskisivat, tilaisivat ja vastaanottaisivat tilauksia, kontrolloisivat ja raportoisivat vuokratyövoimasta, kilpailevista tarjouksista ja ulkoistamisvaihtoehdoista. Hoitoa tarvitsevia pompoteltaisiin kulloisenkin tarjouskilpailun voittajalta toiselle.
Jokainen meistä on vastuussa kannanotoistaan. Tahdomme tai ei kannanottomme Tehyn työtaistelusta joko puoltavat julkisen sektorin työntekijöitten oikeutettuja palkankorotuksia tai yksityistämistä, missä osa terveydenhuoltoon suunnatuista verorahoista siirtyy businessmiesten tileille. Kannanottomme joko puolustavat pohjoismaista hyvinvointivaltiota, korkealaatuisia ja maksukyvystä riippumattomia palveluja tai purkavat niitä.
Kirjoittaja on yhteiskunnallisten aineitten opettaja.
Julkaistu 30.10.2007 1:32:48
Vastaukset 2
Vanhimmat
mikä kohta oli viisasta,?
amiksen yhteiskunnallisten aineiden opettaja..
Mistähän kuntaliitoista hän puhuu? Suomessa on vain yksi Kuntaliitto ja se on Helsingissä, Kalliossa. Näyttää olevan perusasiatkin parinkymmenen vuoden ajalta tarkistamatta. Kuntainliittojakaan ei ole enää aikoihin ollut, kuntayhtymiä kylläkin.
Mikä uhkakuva on ostopalvelut ja tilaaja-tuottajamallit. Jo sisäissä palvelutuotannossakin voidaan erottaa toisistaan tilaajat ja tuottajat (kustannuslaskennallisist syistä). Ikään kuin kannanotto olisi kirjoitettu 70-luvulla?