hei kaikille

Suomen adoptiolaki määrittelee tuon 25-vuoden alaikärajan. Joillakin kansainvälisillä kohteilla on myös omia ikärajoja (esim. Kiina on asettanut alaikärajaksi 30 vuotta). Alaikärajalla haetaan varmasti kypsymistä aikuisuuteen ja elämän vakiintumista. Teillähän tuntuu perusasiat olevan kunnossa, mutta monen teidän ikäisenne elämä ja parisuhdeasiat eivät varmastikaan ole niin vakaalla ja kestävällä pohjalla, että he olisivat kypsiä elämänmittaiseen haastavaan sitoumukseen. Toinen asia, mitä ikärajoilla (myös asetetuilla yläikärajoilla) haetaan takaa on se, että lapsen ja vanhemman välinen ikäraja tulisi olla biologisten lakien mukainen (ei sitä mikä on mahdollinen, vaan sitä mikä on todennäköinen ja lapselle edullinen). Adoptoitava lapsihan on kaikkein suurimmalla todennäköisyydellä jo muutaman vuoden ikäinen, ei vauva.

Alaikärajasta huolimatta neuvonnan voi toki aloittaa jo hieman aiemminkin, sillä kysehän on nimenomaan adoptiohetken ikävaatimuksesta. Lisäksi esim. pääkaupunkiseudulla on noin vuoden jono pelkästään adoptioneuvontaan, joten aivan hyvin voitte alkaa kyselemään adoptioneuvontaa ja selvittelemään tarkemmin adoptioon liittyviä asioita sosiaalitoimistostanne/Pelastakaa lapset Ry:ltä (ovat Suomessa ne instanssit, jotka antavat adoptioneuvontaa). Esim. Pelalla on pakollinen adoptioinfo, johon pääsee muutaman kuukauden sisällä. Tämän jälkeen voi vasta alkaa jonottamaan neuvontaan pääsyä jne. Jos neuvonnan antajanne siis on Pela (selvitä kotikuntasi sossusta onko teillä ostopalvelusopimus Pelaan, vai antaako kotikuntasi adoptioneuvonnan itse), niin vaikka heti varaisitte ajan adoptioinfoon, niin olisit todennäköisesti 24-25-vuotias neuvonnan alkaessa. Itse adoptioprosessiinhan kuluu 2-5 vuotta kohdemaasta ja tuurista riippuen. Joten odottamiseen tulette tottumaan ja kärsivällisyys kasvaa prosessin myötä ;)