Jos hoitajat todella lähtevät, ja joku potilas menehtyy selvästi hoidon puutteeseen, niin miten sitten jatkossa?
Onhan ilmiselvää, että omaiset eivät jätä asiaa siihen. Miten hoidetaan oikeustoimet ja kuka on vastuussa?
Jos potilas käännytetään ovelta ja sanotaan, että ei voida ottaa vastaan hoitajien puutteen vuoksi, niin kuka vastaa seurauksista ja kenen puolen potilas sitten voi kääntyä saadakseen korvaukset ja hoidon?
Tämä asia pitää tehdä selväksi niille, jotka ehkä joutuvat kärsimään raskaimman jälkeen tässä palkkataistelussa. Heitä ei pidä unohtaa, on taistelu sitten kuin oikeudenmukainen tahansa.
Kärsimään joutuneitten pitää saada valtiovallalta ja ammattiyhdistyksiltä selkeät ohjeet, miten he voivat asioitaan ajaa, kun ja jos potilaan terveys vaarantuu.
Eivät potilaat sentään halua kuolla hoitajien palkkavaatimusten vuoksi, harva haluaa edes jäädä kroonikoksi tai liikuntakyvyttömäksi, vaikka hoitajat sitten palkkansa saisivat mieleisekseen.
Asioilla on aina vähintään kaksi puolta, ja tässä asiassa kolmas osapuoli on hoitoa vaille jäävä kansanosa, joka ei sairautensa vuoksi voi itseään puolustaa, vaan on kirjaimellisesti hoitohenkilökunnan armoilla.
Niin uhrautuva ei suomalainen ole, että olisi valmis hymyhuulin kuolemaan toisten palkankorotuksien takia. Kyllä jokaisella on jo lain mukaankin oikeus hoitoon ja hoivaan, ja lakiin perustuu myös korvausvatimukset, mikäli jotain pahaa tapahtuu.
Onhan ilmiselvää, että omaiset eivät jätä asiaa siihen. Miten hoidetaan oikeustoimet ja kuka on vastuussa?
Jos potilas käännytetään ovelta ja sanotaan, että ei voida ottaa vastaan hoitajien puutteen vuoksi, niin kuka vastaa seurauksista ja kenen puolen potilas sitten voi kääntyä saadakseen korvaukset ja hoidon?
Tämä asia pitää tehdä selväksi niille, jotka ehkä joutuvat kärsimään raskaimman jälkeen tässä palkkataistelussa. Heitä ei pidä unohtaa, on taistelu sitten kuin oikeudenmukainen tahansa.
Kärsimään joutuneitten pitää saada valtiovallalta ja ammattiyhdistyksiltä selkeät ohjeet, miten he voivat asioitaan ajaa, kun ja jos potilaan terveys vaarantuu.
Eivät potilaat sentään halua kuolla hoitajien palkkavaatimusten vuoksi, harva haluaa edes jäädä kroonikoksi tai liikuntakyvyttömäksi, vaikka hoitajat sitten palkkansa saisivat mieleisekseen.
Asioilla on aina vähintään kaksi puolta, ja tässä asiassa kolmas osapuoli on hoitoa vaille jäävä kansanosa, joka ei sairautensa vuoksi voi itseään puolustaa, vaan on kirjaimellisesti hoitohenkilökunnan armoilla.
Niin uhrautuva ei suomalainen ole, että olisi valmis hymyhuulin kuolemaan toisten palkankorotuksien takia. Kyllä jokaisella on jo lain mukaankin oikeus hoitoon ja hoivaan, ja lakiin perustuu myös korvausvatimukset, mikäli jotain pahaa tapahtuu.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Eilen illalla ainakin sanottiin ettei Potilasvakuutuskeskus korvaa mitään vahinkoja jotka sattuvat mahdollisen lakon aikana.
Jos jollekkin köyhemmälle sattuu jotain,jaksaako uskoa oikeudenmukaisuuteen ja kuka maksaa viulut?Tietenkin on turha spekuloida etukäteen lakkoa joka ei vielä ole alkanut.Toivoa on vaikka huonolta näyttää.Tietyssä mielessä on vaikuttanut siltä että Työnantajapuoli on tässä ollut se joka ei ota asioita tosissaan.Tosin minä ainakin ihmettelen sitä mistä rahat otetaan?Veronmaksajilta tietysti ja yhtenä veronmaksajajoukkona ovat itse hoitajatkin.Eli saat jotain omaan pussiin,maksaen samantien takaisin jotain.Aika hölmöä!!
Eräässä artikkelissa kirjoittaja käsitteli palkan korotuksen maksajia, ja ihmetteli, miten valtiollisissa vaaleissa edes voitiin luvata hoitajille korotus, kun heidän palkkansa kuitenkin maksaa kunnat. Olisi pitänyt puhua kunnallisvalien yhteydessä tästä.
Onkohan asiassa ollut epäselvää puhetta ja väärinymmärrystä alusta asti? Valtiolta on ollut luvassa vain avustuspaketti, jonka suuruus nyt hiertää.
Kunnat eivät siis ole maksamassa mitään ylimääräistä kuoppakorotusta. Ne eivät ole sitä luvanneetkaan.
Kyllä menee mutkikkaaksi. En ihmettele yhtään, jos Potilasvakuutuskeskus kieltäytyy maksamasta korvauksia. Jokainen vakuutusyhtiö osaa sen taidon. Aina on erikoistilanne, jonka vuoksi ko. tapaus ei kuulu korvauksen piiriin.
Kun ajattelee ihmisiä, joilla on terveyden kanssa ongelmia, ja esim. lapsi ovat syntymässä, tai leikkaukset ensi kuussa, tai määräviikkoina annettavat hoidot, muuten koko lääkitys menee hukkaan, niin ei voi kuin tuskailla sitä stressin ja hädän määrää, joka heillä on.
Vaikka tilanne laukeaisikin, miten nämä traumat saadaan hoidetuksi. Kun luottamus on mennyt.
Miltä mahtaa tuntua hoitajista!
kuin kontinsuu. Jos tuo sananlasku nyt tähän sopii.
Siinä mielessä kyllä, koska tehyläiset haluavat nyt omaan pussiinsa tuntuvan korotuksen, eivät he nyt ajattele seurauksia irtisanomisista tai lakosta.
Ilmeisesti he eivät ajattele, mistä rahat moiseen korotukseen. Eivätkä he ajattele sitäkään, että saattaa muutkin naisvaltaisetalat haluta palkkaansa 24% lisää.
Nyt voi vain toivoa, että ei sairastuisi, eikä tarvitsisi terveyspalveluja.
Toisaalta uskon, että jonkinlainen ratkaisu asiaan tulee, ennenkuin syntyy mitään katastrofia.
Täytyy kait toivoa Sinun synkän ilmaisun perusteella, että toivottavasti papit ja haudankaivajat eivät mene lakkoon. Tämä on tällaista mustaa huumoria, mutta mielestäni olisi ollut aiheellista korottaa hoitajien palkkoja tietyn prosentin ja aikavälin sisään. Esim.paperimiehet, kun vähän vinkaisevat, niin palkan korotus hoidetaan.
Hyvää jatkoa ja toivotaan tähän kaikkeen empatiaa ja tervettä järkea.
Haluaisin vain, että selvennettäisiin, mitä tehdään, jos jotain sattuu niille tuhansille, jotka pelkäävät hoitojensa loppuvan.
Heille ja omaisille pitäisi antaa myös toimintaohjeita, eikä vain sanoa, että kyllä hoitajat ovat palkankorotukset ansainneet.
Siitä kirjoitan.
Miten toimitaan? Ihan asiallista ksyä, ennen kuin mitään on tapahtunut.
Suon kaikesta sydämestäni palkankorotuksen hoitajille. Perheessäni vain nyt on akuuttia sairautta poteva henkilö, joka tarvitsee jatkuvaa hoitoa. Tilanne ei hänen kohdallaan suinkaan ole ohi kuukauden kuluttua.
Tämä "mitalin toinen puoli" on myös iholla.