Edellinen aloitukseni uhkaa jo painua unohduksiin (seuraavalle sivulle). Kiinnostus niihin asioihin joita virittelin on ollut suuri. Joko perussuomalainen uteliaisuus veti puoleeni, toivottavasti ei. Jutellaan kaikesta, avaudutaan, jätetään tabuilut sikseen, sana on vapaa. Minä ainakin kommentoin.
Kaikki mukaan keskusteluun
selviytyjä
221400
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Olis paikallaan.keitä olette oletteko kauan olleet näillä sivuilla.Siis pieni tarina itsestään.Minä sinkku 4lapsen äiti 4lapsenlasta töissä.Löytänyt vasta tälläset sivut siis ihan uusi tuttavuus.
kun aina vaan jumittaa ja fonttikoko vaihtuu onko tämä jotain nykypäivää. Nykyään päivälläkin vois sukan kutaista ennenkuin luuku aukee.
Sinä haukuit niiden näkökulmien avaajan pahoin sanoin, mutta hänellähän oli ratkaisun avaimia sinulle.
Olisit kiittänyt!
Tuli tunne, että vaimosi on saanut kokea kovia, vaikka sinä muuta kertoiletkin.
Toisenkin mielipide pitäisi kuulla, saadakseen oikean kuvan tilanteesta.
"Mitä mulle itket"
"pervo"
"kusiaivo"
"persläpi"
"häpeäisit edes"
(Enpä taida haluta sitä "avointa keskustelua" tällaisia ilmaisuja käyttävän ihmisen kanssa. Nimittelyä jne. Voisihan tästä nimittelystä tietysti keskustella. Millaiset ihmiset nimittelevät? Ja toisaalla mielistelevät ja hakevat kehua/myötätuntoa.)
vaimoaan haukkumaan tuollaisilla sanoilla.
Eipä ihmettelemistä vaimon kohtalossa.
Tarkoitin niitä toisia, joihin "selviytyjä" vastasi.
Rehellistä, tosiaan.
puurot ja vellit sekaisin:)
Nimittäin, kuten kerroin aiemmin olen surffaillut sellaislla keskustelupalstoilla aiemmin (esim. yksi ortodoksi vastaan tusina vihaiseksi ärsytettyjä ateisteja), joissa oppii kyllä "keskustelukulttuuria" ja antamaan potut pottuina.
Kun minulle eräs kansakoulupohjalta alkoi leikkimään psykoanalyytikkoa todeten näin:
"he menettivät sinun takiasi isoäidin rakkauden ja huolenpidon, sillä ikinä tuon jälkeen suhteet
heidän välillään eivät täysin korjaannu koko loppuelämän ponnistuksista huolimatta.
Mies ei saisi pitää penistään kaikkein tärkeimpänä asiana maailmassa.
Missä on miehen, isän vastuu läheisistään?"
Hän sai vastineessani sitä mitä kerjäsikin.
Sekö on ortodoksiuskovan "uskonto"?
Melkoinen ristiriita tuli vastauksistasi esiin, mitä pidemmälle ketju eteni.
Tuntuu hyvin oudolta, että ainoastaan täällä anonyyminä elää toisilla arvoilla, kuin millä arkena normaalissa elämässä.
Uskottavuutta sellainen syö, valitettavasti!
ei täälläkään onnistu.
Pahat sanat ryöpsähtivät sinulta tottuneesti.
Neuvoisin pohdiskelemaan sitä puolta itsessäsi.
Toinen ihminen voi särkyä pahoista sanoista.
Meissä naisissa voi olla minun kaltaisiani tyhmiä,
varmaan vaimoasi tyhmempiä, mutta vaisto voi silti olla oikea.
Ja ihan oikeasti, arvostan hyvyyttä ja rakkautta vielä paljon enemmän kuin älykkyyttä.
Kerroit vaimosi olleen rakastava äiti, joka hoivasi ja auttoi lapsensa jaloilleen ja aikuisuuteen. Se on suurteko elämässä.
TOISTETTAKOON vielä KERRAN. Niitä SANOJA, joita käytin HERJAAJIANI kohtaan, en koskaan käytä VAIMOANI kohtaan.
"Meissä naisissa voi olla minun kaltaisiani tyhmiä,
varmaan vaimoasi tyhmempiä, mutta vaisto voi silti olla oikea."
Niinpä, minkäs me itsekukin perimällemme voimme. Emme voi tippaakaan itse vaikuttaa siihen, mitkä eväät elämäämme ajatellen tulemme saamaan. Se mitä minä kunnioitan ja ihailen vaimossanikin, olkoonkin, että PSYGOLOGISET TESTIT ovat todenneet hänen olevan heikkolahjainen, EN MINÄ, on se, että minkä hän on jäättänyt saamatta järkevää matemaattista älyä, sen suuremmin hänet on varustettu sillä mainitsemallasi vaistolla, sydämmen ajattelun kyvyllä, rakastamisen taidolla. Tämä mielipiteeni tiedoksi kaikille niille, jotka ovat sekoittaneet puurot ja vellit keskenään juttujani lukiessaan.
"Kerroit vaimosi olleen rakastava äiti, joka hoivasi ja auttoi lapsensa jaloilleen ja aikuisuuteen. Se on suurteko elämässä."
Arvaappas kuiinka monta kertaa tämän hänelle olen sanonut yhteiselomme aikana, aivan omana mielipiteenäni kun hän on alemmuuden tunnetilassaan arvellut minun vertaavan häntä ns. uraputkinaisiin, trendikkäisiin miestenmaailmassa ykkössijoituksista kilpailevista. MINUN mielestäni naisen SUURIN teko elämässä on oleminen PERHEENÄITINÄ, kodin hengettärenä, lapsensa KOTONA RAKKAUDELLA kasvattavana, vasta sen jälkeen tulevat minun arvoasteikossa menestyvät naiset.
itselleenkin
tukahduttaa ihmisen kehityksen.
Hän voi jäädä keskenkasvuiseksi, ja se on suuri onnettomuus niin ihmiselle itselleen kuin hänen lähimmilleenkin.
Tuntuu epäuskottavalta, että joku käyttää "persläpi"-epiteettiä toisesta ihmisestä uskonnollisessa keskustelussa puolustaessaan
ortodoksi-uskontoa.
Koska olet tullut palstalle ongelmasi kanssa pyytämään apua, olen yrittänyt antaa sitä.
Vastasit kuitenkin pahoin sanoin.
Uudelleen neuvon sinua peilin eteen: ole rehellinen itsellesi ja lähimmillesi, niin ongelmasi ratkeavat kaikkien osapuolten parhaaksi.
Ja paras peili ovat lähimmäiset.
Heidän silmissään näet itsesi.
Hiukan tuntuu siltä, että lukijan pitäisi ymmärtää ainoastaan ne positiiviset kirjoituksesi "totena"?
Juuri viestiesi kirjoitusten ristiriitaisuus saa ainakin minussa epäilyn heräämään.
Olet uskova ortodoksi, joka mittelee uskonsa puolesta ateisteja vastaan.
Toisessa viestissä elää koston menttaliteetti, jolloin vastaat samalla mitalla ja paikoin voimakkaammin, kuin sivullisen mielestä olisi korrktia vastata.
Samoin kauniit sanat, joita käytät ilmaisussa vaimostasi, mutta erimieltä oleville ulkopuolisille olet tahditon.
En tahtoisi!, mutta olen viestiesi suhteen, epäilevä Tuomas, uskoni on heikko; sille tunteele en tässä vaiheessa voi mitään.
Ei minusta pirukaan selvää ota, ehkä niin hyvä onkin, pisteet menevät suoraan lähettäjälleni.
Itseasiassa intuitioni on paikoitellen niin voimakas, että hyvä kun itse mukana pysyn. Se ilta vielä kun käytin "ateisti palstan" sanastoa, sitä iltaa juhlisti punkkupullo, jota vapaailtani kunniaksi siemailin. No siitä sanastosta jo anteeksipyyntöni esitinkin. En todellakaan normaalielämässä viljele moisia sanoja, hyvä jos kärpäsenkään tapan. Lupaan jatkossa asennoitua palstaanne erilaisella arvostuksella kuin mitä apinanjälkeläisten keskuudessa tein.
JK. Jos ylipäätään palstallenne jään, sen taas ratkaisee intuitioni, jonka varassa matkaani teen.
Vaikka kirja olisi avoin! Sitä käsitetään erilailla, sitä käsitellään erilailla, osaa ei edes kiinnosta.
Tällaistaha tämä palstailukin on, toisille avautuvat viestit omannäköisinää.
On valitettavaa, että helposti ensivaikutelmasta tulee leima, joka värittää vastaanottajan käsitystä kirjoittajasta.
Olen tässä "palstaiässä" saanut iskostettua jonkinasteista lojaalisuutta kaikkia kirjoittajia kohtaan, etten tietentahtoen sekoittaisi aikaisempia kirjoituksia uusiin aloituksiin.
Omasta puolesta voin luvata, että parhaani mukaan pyrin jatkamaan seuraavissa tapaamisissa puhtaalta pöydältä, myös sinun kanssasi.
Joten näillä ajatuksilla kohti huomisia.
Että huomasit kielteisen sanstosi. Se on silleen, kun kiehahtaa ja tulee kirjoitettua epäasiallisesti, sitä on siinä kohtaa ikäänkuin "hävinnyt taistelun".
Se on aivan sama esimerkiksi omsassa työssäni, jos huutaa lapselle on siinä kohtaa hävinnyt jonkin asian. Eli ääni ja sanat, ne ovat välineitä joilla saadaan ja luodaan hyvä tai ärsyttävä suhde kuulijaan tai lukijaan.
Toki huutaminen on joskus paikallaan, myös hunona päivänä itsekukin saattaa viljellä rumia sanoja :/
nimittelee *pe......ksi* sen mielipiteen esittäjän?
Onko mielestäsi hyvää keskustelutapaa?
Ja hyvää pyhänaikaa. Ei ole millään tavalla hyvä keskustelutapa nimitellä ketään. Nimittely ei kuuluu mielipiteitten vaihtoon. Omia näkemyksiään voi ja tuleekin perustella. Se miten, on sitten meidän jokaisen - sanoisinko, osaamista. Näin kirjoittaessa sen tulisi olla jopa helppoa. Toisen kanssa puhuessa saattaa hiiltyä ja sitten tulee niitä sanoja joita nyt ei pitäisi tulla Mites se menikään: "sanottua sanaa.." jne. ei saa takasin. Eli, vahinko on jo sattunut. Vaikea enää mennä jälkeenpäin muuttamaan sanomisiaan.
oli lieventävä asianhaara.
Suomessa ei niin ole ollut eikä ole.
Ei pitäisi olla keskusteluissakaan mielestäni,
eikä kotona perheenjäsenten kesken.
:| ja :/
Muutamaan kertaan. Juopumus ei voikaan olla lieventävä asianhaara vaan monikertasesti pahentava asia.
Mutta mä taisin pudota kärryiltä :) Selitätkö jotenkin tuon lopun? Jos ehit. T.
Ihan hyvä saada välillä kritiikkiä (asiallista)niin tietää itsekin missä polkujaan taivaltaa ja miten. Niin kuin jo kerroin aiemmin vierailustani ateisti palstoilla, opin keskustelukulttuurin, joka ei ole minua itseäni, lisäksi sanaston, joita he käyttivät ollessaan erimieltä (loukkaannuttuaankin). Olen kulkenut sen keskustelutien loppuun, minulla ei ole heille enempää kerrottavaa, eikä heillä minulle. Ehkä olisi ollut hyvä pitää pieni tauko uudelle palstalle siirtymisessä, niin ei olisi "vanha levy" jäänyt päälle. Se siitä, enää en enempää anteeksipyytele, miehuuteni muutoin menettää merkityksensä.
"Omasta puolesta voin luvata, että parhaani mukaan pyrin jatkamaan seuraavissa tapaamisissa puhtaalta pöydältä, myös sinun kanssasi."
Sinussahan on miestä huomaan:) Itse, jos tänne jäänen mielipiteitäni (myös viisastelujani) jakelemaan, tulen kunnioittamaan palstalaisten yleistä keskustelusanastoa, enkä vastaisuudessa tule provosoitumaan, vaikka kuka mitä yrittäisi.
sillä, että punkkupullo oli ollut juotavana samaan aikaan, kun hän kirjoitti nuo "perslävet" ynnä muut haukkumasanat. T.s. hän on ollut juovuksissa.
Hänelle ohjeeksi tuo oli tarkoitettu.
Tässä ketjussahan on käsitelty hänen asioitaan.
Mutta, eikös sitä "humalatilassa" totuus tule esille :/ Ei se kuitenkaan taida olla lieventävä asianhaara.....vai onko? No, ei tarvi vastata, antaa olla, ehkä ne kirjoitukset siitä nyt muuttuu. Ajattelisin näin.
Noin yleisesti ottaen, hyvä alotus kuitenkin. Laittaa ajattelemaan miten kirjoittaa jollekin toiselle, ihminenhän siellä viestin toisessa päässä on, eikös vaan.