Kaukokatselu ja

Ruumiistairtautuminen eli OBE tai OOBE on helpompi määritellä lyhyesti kuin kaukokatselu. Ruumiistairtautumisessa tietoisuus, mieli irtoutuu kokonaan fyysisestä ruumiista, joko kauas tai sitten vähemmän kauas. Toisin sanoen: ruumiistairtautumisessa on kysymys OLOTILASTA.
Kaukokatselu sen sijaan ei ole olotila. Kaukokatselussa on kyse sellaisen informaation hankkimisesta, joka ei ole normaalin viiden aistin avulla saatavilla. Mikä mahdollistaa kaukokatselun, miten on mahdollista että se toimii, sitä ei kukaan pysty sanomaan. Tämän myöntää suoraan myös kaikkien aikojen paras kaukokatselija Joe McMoneagle, hänellä ei ole mitään varmaa käsitystä asiasta. Linkissäsi esitetty teoria siitä, että kaukokatselussa irtoaa vain osa tietoisuutta (verrattuna tietoisuuden kokonaan irtautumiseen ruumiistairtaantumisessa) on ysi teoria, tätä kannattaa mm. Russell Targ. Mutta muitakin on, eikä mikään ole varmaa. Tietysti esim. Joe McMoneagle on kokenut täysiä ruumiistairtaantumisia
tehdessään kaukokatselua, mutta ne ovat hänenkin mukaansa harvinaisia poikkeuksia eivätkä selitä asiaa yleisessä mielessä. Ja spontaaneilla ruumiistairtaantumisilla ei ole mitään tekemistä kaukokatselun kanssa. Kaukokatselussa pyritään hyvin määrätietoisesti
hankkimaan tietoa jostain aivan tietystä paikasta, esineestä, ihmisestä,konseptista ym. Tietenkin jos henkilö pystyisi kontrolloimaan ruumiistairtaantumisiaan yhtä hyvin kuin autoa ajaisi olisi olisi se jo mielenkiintoista. Kuitenkin ruumiistairtaantumisen täydellinen hallinta on hyvin vaikeaa, sitä se on myös McMoneaglelle joka kyllä spontaaneja ja hallitsemattomia ruumiistairtaantumisia kokeee yhtenänsä.
Ottamatta muuten kantaa linkkiisi, siinä on yksi merkittävä puute: siinä ei ollenkaan puhuta kaukokatselun PROTOKOLLASTA, joka on kaiken perusta. Vähän sama kuin jos vaikkapa puhuisi jalkapallon strategioista ja taktiikoista pelistä mitään tietämättömälle henkilöllesen ilman että on ensin selvittänyt perussäännöt. Kaukokatselun protokolla tarkoittaa sitä, että kaukokatselijalla eikä kellään muullakaan mahdollisesti läsnäolevalla ole mitään tietoa siitä, mitä informaatiota ja mistä asiasta halutaan. Mikäli kaukokatsoja on tavannut etukäteen jonkun joka tietää kohteen, tai mikä vielä pahempaa, joku on läsnä joka tietää, tällöin ei enää kyse ole kaukokatselusta koska protokollaa on pahasti rikottu. Tämä taas on suuri ero perinteisen selvänäön ja kaukokatselun välillä: selvänäkijälle kerrotaan kaikki mahdollinen, esim. jos kyseessä on kadonnut ihminen annetaan myös ehkäpä kadonneelle kuuluneita esineitä kaiken muun mahdollisen tiedon lisäksi. Kaukokatsoja ei kaukokatselun perustilanteessa, jos protokollaa noudatetaan, edes tiedä että kyseessä on kadonnut henkilö. Saattaa kuulostaa monimutkaiselta ja sitähän se onkin ja asettaa myös rajoituksia kaukokatselun käytölle. Esim. McMoneagle mielellään omatoimisesti haluaisi kaukokatsella ufoja, mutta ei tee sitä koska se rikkoisi pahoin prokollaa - hän tietäisi kohteen - eikä enää täten olisi kaukokatselua. Hän joutuu vain toivomaan, että joltain taholta tai henkilöltä hän saisi ufotargetin, saaden tietää kohteensa vasta suoritettuaan kaukokatselun. Ja onhan hän muutaman kerran ufotargetteja saanutkin.

Ja tottakai, tietysti, paljon tehdään kaukokatselun sovellusta jossa kaukokatselija "frontloadataan", eli kerrotaan vaikkapa että kohde on esine, ihminen, tai tapahtuma. Protokollan rikkominen ja etukäteistiedon antaminen niin että vielä on aihetta puhua kaukokatselusta on todella vaikeaa kaikkein parhaimmillekin; käytännössä usein luisutaan aivan perinteisen selvänäön puolelle.

Mutta protokolla on asia, joka on vähintäänkin kaukokatselun perusta, sikäli kuin sen Harold Puthoff ja Russell Targ Stanford Research Institutessa 70-luvun alussa kehittivät.

Star Gate videoita kirjoitti:

Ruumiistairtautuminen eli OBE tai OOBE on helpompi määritellä lyhyesti kuin kaukokatselu. Ruumiistairtautumisessa tietoisuus, mieli irtoutuu kokonaan fyysisestä ruumiista, joko kauas tai sitten vähemmän kauas. Toisin sanoen: ruumiistairtautumisessa on kysymys OLOTILASTA.
Kaukokatselu sen sijaan ei ole olotila. Kaukokatselussa on kyse sellaisen informaation hankkimisesta, joka ei ole normaalin viiden aistin avulla saatavilla. Mikä mahdollistaa kaukokatselun, miten on mahdollista että se toimii, sitä ei kukaan pysty sanomaan. Tämän myöntää suoraan myös kaikkien aikojen paras kaukokatselija Joe McMoneagle, hänellä ei ole mitään varmaa käsitystä asiasta. Linkissäsi esitetty teoria siitä, että kaukokatselussa irtoaa vain osa tietoisuutta (verrattuna tietoisuuden kokonaan irtautumiseen ruumiistairtaantumisessa) on ysi teoria, tätä kannattaa mm. Russell Targ. Mutta muitakin on, eikä mikään ole varmaa. Tietysti esim. Joe McMoneagle on kokenut täysiä ruumiistairtaantumisia
tehdessään kaukokatselua, mutta ne ovat hänenkin mukaansa harvinaisia poikkeuksia eivätkä selitä asiaa yleisessä mielessä. Ja spontaaneilla ruumiistairtaantumisilla ei ole mitään tekemistä kaukokatselun kanssa. Kaukokatselussa pyritään hyvin määrätietoisesti
hankkimaan tietoa jostain aivan tietystä paikasta, esineestä, ihmisestä,konseptista ym. Tietenkin jos henkilö pystyisi kontrolloimaan ruumiistairtaantumisiaan yhtä hyvin kuin autoa ajaisi olisi olisi se jo mielenkiintoista. Kuitenkin ruumiistairtaantumisen täydellinen hallinta on hyvin vaikeaa, sitä se on myös McMoneaglelle joka kyllä spontaaneja ja hallitsemattomia ruumiistairtaantumisia kokeee yhtenänsä.
Ottamatta muuten kantaa linkkiisi, siinä on yksi merkittävä puute: siinä ei ollenkaan puhuta kaukokatselun PROTOKOLLASTA, joka on kaiken perusta. Vähän sama kuin jos vaikkapa puhuisi jalkapallon strategioista ja taktiikoista pelistä mitään tietämättömälle henkilöllesen ilman että on ensin selvittänyt perussäännöt. Kaukokatselun protokolla tarkoittaa sitä, että kaukokatselijalla eikä kellään muullakaan mahdollisesti läsnäolevalla ole mitään tietoa siitä, mitä informaatiota ja mistä asiasta halutaan. Mikäli kaukokatsoja on tavannut etukäteen jonkun joka tietää kohteen, tai mikä vielä pahempaa, joku on läsnä joka tietää, tällöin ei enää kyse ole kaukokatselusta koska protokollaa on pahasti rikottu. Tämä taas on suuri ero perinteisen selvänäön ja kaukokatselun välillä: selvänäkijälle kerrotaan kaikki mahdollinen, esim. jos kyseessä on kadonnut ihminen annetaan myös ehkäpä kadonneelle kuuluneita esineitä kaiken muun mahdollisen tiedon lisäksi. Kaukokatsoja ei kaukokatselun perustilanteessa, jos protokollaa noudatetaan, edes tiedä että kyseessä on kadonnut henkilö. Saattaa kuulostaa monimutkaiselta ja sitähän se onkin ja asettaa myös rajoituksia kaukokatselun käytölle. Esim. McMoneagle mielellään omatoimisesti haluaisi kaukokatsella ufoja, mutta ei tee sitä koska se rikkoisi pahoin prokollaa - hän tietäisi kohteen - eikä enää täten olisi kaukokatselua. Hän joutuu vain toivomaan, että joltain taholta tai henkilöltä hän saisi ufotargetin, saaden tietää kohteensa vasta suoritettuaan kaukokatselun. Ja onhan hän muutaman kerran ufotargetteja saanutkin.

Ja tottakai, tietysti, paljon tehdään kaukokatselun sovellusta jossa kaukokatselija "frontloadataan", eli kerrotaan vaikkapa että kohde on esine, ihminen, tai tapahtuma. Protokollan rikkominen ja etukäteistiedon antaminen niin että vielä on aihetta puhua kaukokatselusta on todella vaikeaa kaikkein parhaimmillekin; käytännössä usein luisutaan aivan perinteisen selvänäön puolelle.

Mutta protokolla on asia, joka on vähintäänkin kaukokatselun perusta, sikäli kuin sen Harold Puthoff ja Russell Targ Stanford Research Institutessa 70-luvun alussa kehittivät.

Lue lisää

erinomaisesti selitettynä:

http://www.dojopsi.info/tenthousandroads/rvprotocol.shtml

Kaukokatselun ja parapsykologian yleisemminkin tieteellistä tutkimusta:

Yleensä suhtaudutaan melkoisen kielteisesti paranormaalin toiminnan/tapahtumisen tieteellisen todistamisen mahdollisuuteen. On sangen yleistä että myöskin paranormaaliin uskovat ja siihen avoimesti suhtautuvat nostavat kädet pystyyn tässä kohtaa ja tyytyvät keskittämään huomionsa pelkkiin yksittäistapauksiin ja unohtavat toiveet tieteellisyydestä.
Kuitenkin maailmalla tapahtuu asioita, joista Suomessa monesti ei olla kovinkaan tietoisia, kielemme varmaan on yksi rajoittava tekijä kuitenkin. Muualla on kuitenkin tehty paljonkin työtä laboratorioissa joka puolella maailmaa työtä paranormaalin toiminnan todentamiseksi hyvin tuloksin.
Seuraavassa linkissä UCLA:n professori Jessica Utts raportoi selkeistä todisteista. Uttsin kirjoitus oli osa laajempaa raporttia USA:n kongressille vuonna 1995, en mene tässä siihen sen laajemmin enkä koskettele niitä merkittäviä rajoituksia joita Uttsille laitettiin ja hänen työnsä suorinaista häirintää joka oli huomattavaa; siihen nähden Uttsin raportti on hyvä suoritus tilastotieteiden professorilta - istuu pallillaan edelleen!

Kannattaa kiinnittää huomio raportin alun painavaan muotoiluun: "Käytettäessä kaikissa muissakin tieteissä käytettyjä standardeja, voidaan todeta paranormaalin toiminnan (=psychic functioning) olevan selvästi todennettu. Statistiset tulokset ovat kaukana sen yläpuolella "what is expected by chance". Vastaavia tuloksia kuin mitä SRI:ss ja SAIC:ssa on todettu on saatu monissa laboratorioissa ympäri maailmaa."
"paranormaalien suoritusten todettu laajuus on riittävä, toistettavuus on mahdollista toteuttaa kunnollisesti suoritetuissa kokeissa"

http://anson.ucdavis.edu/~utts/air2.html

EDIT: Joe McMoneagle esiintyy tilastoissa koehenkilö numero 372. Ennen Stanford Research Institutea ja SAIC:ia, ollessaan vielä armeijassa, oli 001.

Termille "Psychic functioning" on vähän vaikea löytää kaunokirjallista vastinetta. Kuitenkin, psychic functioning kaikessa yksinkertaisuudessaan tarkoittaa tiedon/tietojen saamista/hankkimista tilanteessa, jossa kaikki "normaalit" tiedonhankkimisväylät ovat täysin poissuljetut, tällöin kysymys on paranormaalista aktiviteetista. Professori Utts katsoo tämän vakuuttavasti näytetyn toteen useassa eri laboratoriossa ja reilusta yli sen mitä hän tilastotieteilijänä minimissään vaatitisi. Ja kuten hän raportissaan toteaa, mitkään tilastotieteelliset tai metodologiset ongelmat eivät voi vakuuttavia tuloksia selittää.

Seuraavassa lyhyt, hauska ja vakuuttava demo Professori Uttsilta ESP:n toimivuudesta. Tieteelliset tutkimustulokset sen puolesta, että remote viewing toimii ja on realiteetti ovat parempia kuin mitä olivat vastaavat aspiriinin tehokkuudesta kun se päästettiin kaupalliseen levitykseen.

http://www.ics.uci.edu/~jutts/Sweden.pdf

Muita aiheeseen liittyviä Uttsin ja muiden tekemiä tieteellisiä tutkimuksia - onhan siellä joukossa myös fysiikan nobelisti Brian Josephson:

http://www.stat.ucdavis.edu/~utts/psipapers.html

Lukuisa määrä tutkimuksia PSI:stä ja, ESP:stä ym (Laboratories for Fundamental research):

http://www.lfr.org/LFR/csl/academic/library.html

Skeptikoilla EI OLE MINKÄÄNLAISIA PERUSTELUJA väittää etteikö PSI:stä olisi tieteellistä todistusaineistoa. Kysymys on heidän MIELIPITEESTÄNSÄ, joka perustuu kaiken PSI:tä tukevan tieteellisen todistusaineiston tyrmäämiseen suoralta kädeltä ja naurettavan heiveröisin perustein. Henkilökohtaisesti en näe minkäänlaista eroa organisoituneen ja virallisen skepsismin - sikäli kuin se julkisuudessa esiintyy - ja ateistisen kaikenkieltämisen vällillä. Terve jokapäiväinen skepsismi on tietenkin kerrassaan aivan jotain muuta, ehdoton välttämättömyys. Terve ja luonnollinen skepsismi ja asioille avoin mieli eivät ole toisiaan millään tavalla poissulkevia."

Mielenkiintoista asiaa kaukokatselusta, esimerkiksi valaiseva haastattelu ohjelmaan osallistuneelta. Omaa tekstiäni:

Tuosta Luukkasen haastattelusta: siinä Rauni-Leena on oikeassa, että Yhdysvalloissa toimi 1973-1995 tämä paranormaali vakoiluohjelma Stargate, jossa käytettiin metodina kaukokatselua eli remote viewing. CIA oli päävastuullisena rahoittajana vain vuodet 73-75, jonka jälkeen ilmavoimat otti projektin suojaansa kunnes armeija astui peliin 1978. Suurimittaisempi operatiivinen toiminta alkoi vasta tällöin, vaikka sitä oli kyllä ollut projektin alusta asti tutkimuksen ohella. Ja vaikka CIA oli projektin rahoittaja ainoastaan nuo alkuvuodet, oli se kuitenkin projektin suurin yksittäinen asiakas eli sieltä tulvi kaukokatselutehtäviä ns. yksikköön Fort Meadessa. On myös tärkeää huomioida, että koko ajan oli rinnalla tutkimuspuoli, joka koostui siviileistä. Tutkimusta tehtiin ensin SRI:ssa eli Stanford Research Institute, 90-luvulle tultaeassa SAIC, nykyään Laboratories for Fundamental Research. Vaikka siellä pääpaino olikin tutkimuksessa, tehtiin myös sielläkin paljon operatiivista työtä eri agentuureille. Näin erityisesti sen jälkeen kun Joe McMoneagle siirtyi 80-luvun puolivälissä armeijan vakoiluyksiköstä Fort Meadesta SRI:hin - ei enää kuulunut armeijaan silloin. Kaukokatseluprojektin kaikkein tärkeimpänä synnyttäjänä toimi tunnettu kvanttifyysikko Harold Puthoff. Paljon spekuloidaan sillä, että toiminta edelleen jatkuisi supersalaisena. Ehkä näin ehkä ei, jos jatkuisikin olisi minkäänlaisten todisteiden saaminen tietenkin mahdotonta.
Kokemuksistaan kertoo remote viewing projektin pitkäaikainen jäsen Gene Kinkaid
http://www.firedocs.com/remoteviewing/answers/docs/ervintro1.cfm

Ingo Swann löysin kaukokatselulla Jupiterin renkaat 1973, viisi vuotta ennen tähtitieteilijöitä
http://www.biomindsuperpowers.com/Pages/1973JupiterRVProbe.html

Jos ajatellaan parapsykologiaa, on tämä kyseinen projekti ylivoimaisesti merkittävin ja suurin satsaus ikinä sekä rahallisesti, tieteellisesti ja monilta muilta osin mitä koskaan on parapsykologiassa ollut . Saadut tulokset ovatkin monilta osin radikaali haaste skeptis-materialistisen maailmankuvan omaaville ja ylivoimaisesti vakuuttavin ja selkein näyttö PSI:n olemassaolosta mitä parapsykologia on tähän mennessä tuottanut

Osa remote viewing projektista oli salainen, osa ei. Tutkimuspuoli ei ollut, operatiivinen puoli sen sijaan oli:

Todettakoon vielä, että kaukokatselu sinänsä, sen tutkimuspuoli, on alusta asti ollut täysin julkista - lukuunottamatta operatiivista toimintaa. Esimerkiksi kaukokatselun isähahmot Russell Targ ja Harold Puthoff julkaisivat seuraavan mielenkiintoisen artikkelin IEES:ssä ( Institute of Electrical and Electronics Engineers) siihen mennessä saavutetuista tutkimustuloksista kaukokatselussa maaliskuussa 1976:
http://www.espresearch.com/espgeneral/IEEE-329B.shtml

http://video.google.com/videoplay?docid=-1556029128634679059

väite, jonka mukaan vasta David Morehouse marraskuussa vuonna 1996 ilmestyneellä kirjallaan olisi tuonut julki kaukokatselun on valitettavan perätön. Morehousen kirjan ilmestyminen noteerataan ilman sen kummempia kannanottoja esim. seuraavassa:
http://www.irva.org/papers/RVTimeline.html

Morehousen kirjan ensimmäisen painoksen ilmestymisajankohdan noteeraa myös Amazon, väliotsikon "Product Details" alapuolella:
http://www.amazon.com/Psychic-Warrior-Stargate-Espionage-Awakening/dp/0312147082

Myöskin virheellinen väite on, että armeijalla olisi ollut omia tutkimuskeskuksia tässä asiassa. Kaikki tutkimustoiminta tapahtui siviilien toimesta ja yleisissä tieteellisissä tutkimuslaitoksissa. 1973-1989 SRI (SRI-International myöhemmin), vuonna 1990 tutkimus siirtyi Science Applications International Corporation, nykyään Laboratories for Fundamental Research.
Esimerkiksi seuraavassa Stanford Research Instituten raportti vuonna 1988 suoritetusta "Mass Screening", eli lähes 200 ihmistä testattiin vaihe vaiheelta ryhmää supistaen kaukokatselutalentin löytämiseksi, haluttiin löytää uusi riittävän lahjakas kaukokatsoja. Asiasta laitettiin yleinen ilmoitus jakoon, jossa kerrottiin SRI:n pitävän seminaarin kaukokatselusta, osallistujille kerrottaisiin asiasta ja heillä myös mahdollisuus osallistua kokeisiin. Osallistujia tuli mm. "Society for Scientific Explorationalista" = SSE ja sitten muualta itse SRI:stä. SRI on tunnetusti yksi maailman suurimmista tieteellisistä tutkimuslaitoksista, Think Tank, jossa eri tieteet ovat edustettuina laidasta laitaan. Tästä -yhdestä monista - massaskriinauksesta saadut kokemukset ja niistä vedetyt johtopäätökset eivät sitten enää olleetkaan julkista tietoa, mutta yleisesti ottaen iso osa kaukokatseluaktiviteetista SRI:ssä oli avointa toimintaa.
Myöskin virheellinen väite on, että armeijalla olisi ollut omia tutkimuskeskuksia tässä asiassa. Kaikki tutkimustoiminta tapahtui siviilien toimesta ja yleisissä tieteellisissä tutkimuslaitoksissa. 1973-1989 SRI (SRI-International myöhemmin), vuonna 1990 tutkimus siirtyi Science Applications International Corporation, nykyään Laboratories for Fundamental Research.
Esimerkiksi seuraavassa Stanford Research Instituten raportti vuonna 1988 suoritetusta "Mass Screening", eli lähes 200 ihmistä testattiin vaihe vaiheelta ryhmää supistaen kaukokatselutalentin löytämiseksi, haluttiin löytää uusi riittävän lahjakas kaukokatsoja. Asiasta laitettiin yleinen ilmoitus jakoon, jossa kerrottiin SRI:n pitävän seminaarin kaukokatselusta, osallistujille kerrottaisiin asiasta ja heillä myös mahdollisuus osallistua kokeisiin. Osallistujia tuli mm. "Society for Scientific Explorationalista" = SSE ja sitten muualta itse SRI:stä. SRI on tunnetusti yksi maailman suurimmista tieteellisistä tutkimuslaitoksista, Think Tank, jossa eri tieteet ovat edustettuina laidasta laitaan. Tästä -yhdestä monista - massaskriinauksesta saadut kokemukset ja niistä vedetyt johtopäätökset eivät sitten enää olleetkaan julkista tietoa, mutta yleisesti ottaen suurin osa kaukokatseluaktiviteetista SRI:ssä oli joka suhteessa täysin avointa toimintaa.
http://www.remoteviewed.com/files/stargate/12.8.05/SRI 1988 mass screening for talent using an RV task.pdf

Myöskin väärää on armeijan astumisesta kuvioihin 1980-luvulla. Tämä tapahtui jo edellisellä vuosikymmenellä kun kaukokatselua alettiin käyttää vakoiluun isossa mittakaavassa. Tämäkin puoli asiaa paljastettiin koko Amerikan kansalle vuotta ennen Morehousen kirjaa eli vuonna 1995. Se tapahtuu seuraavassa
http://www.lfr.org/LFR/csl/media/videoclips/StarGate/nightline.html


Mikä kaukokatselu-projektissa oli julkista? Mikä oli salaista? Siis ihan oikeasti.

Suoraan hevosen suusta, Russell Targin omin sanoin, pähkinänkuoressa:
http://www.youtube.com/watch?v=GZkk0OJxTzU

Seuraavassa muun muassa demonstraatio maailman parhaimmalta kaukokatsojalta Joe McMoneaglelta:

Projekti tuodaan julkisuuteen marraskuussa 1995:
http://www.lfr.org/LFR/csl/media/videoclips/StarGate/nightline.html

Toinen projektin pääarvioijista, tunnettu skeptikko Ray Hyman - ajautui ilmiriitaan työparinsa UCLA:n tilastotieteiden professorin Jessica Uttsin kanssa- väitti myöhemmin, että sai nähtäväkseen koko operatiivisen aineiston. Karkea epätotuus, 99% kaukokatselijoiden tekemistä operaatioista oli monia vuosia projektin julkistamisen jälkeen edelleekin tiukasti salattuja, todella paljon on salassa edelleenkin ja myös tulee pysymään; mitä Hymannille aikoinaan annettiin nähtäväksi tuskin oli edes prosenttia kokonaisuudesta. Mitä tulee tutkimuspuoleen, oli jopa Hyman pakotettu myöntämään että tulokset olivat chanssin yläpuolella.

Joe McMoneaglen julkinen protokollan - double-blind eli tuplasokko -mukainen remote viewing demonstraatio:
http://www.lfr.org/LfR/csl/media/videoclips/Put2Test/Put2Test.html

Näyte projektin siviili- ja tutkimuspuoleen kuuluneelta Hella Hammidilta 80-luvun alusta:

http://www.youtube.com/watch?v=HloGG3CWJ-w

Joe McMoneagle ennusti Irakin sodan aika hyvin vuonna 1997.
"Persianlahden sota2, mutta paljon isompi"
Tapahtuu (EDIT: siis alkaa) 3-5 vuoden kuluessa.
Sota alkaa terrorismin vastustamisena.
Yhdysvaltoja vastaan suuntautuvaa terrorismi-iskua valmisteltiin jo silloin (1997).
Tuleva sota käsittää paljon suuremman alueen kuin ensimmäinen Persianlahden sota.
Yhdysvallat tulee yllättymään monien sen aikaisempien, ensimmäisen Persianlahden sodan liittolaisten negatiivisesta suhtautumisesta uuteen sotaan.

Epätarkkuuksiakin löytyy, mutta kaiken kaikkiaan ei hassummin ennustettu. Huomattavaa haastattelussa on, kuinka McMoneagle tavallaan vetoaa että sotaa ei tulisi.

remote viewer kirjoitti:

Joe McMoneagle ennusti Irakin sodan aika hyvin vuonna 1997.
"Persianlahden sota2, mutta paljon isompi"
Tapahtuu (EDIT: siis alkaa) 3-5 vuoden kuluessa.
Sota alkaa terrorismin vastustamisena.
Yhdysvaltoja vastaan suuntautuvaa terrorismi-iskua valmisteltiin jo silloin (1997).
Tuleva sota käsittää paljon suuremman alueen kuin ensimmäinen Persianlahden sota.
Yhdysvallat tulee yllättymään monien sen aikaisempien, ensimmäisen Persianlahden sodan liittolaisten negatiivisesta suhtautumisesta uuteen sotaan.

Epätarkkuuksiakin löytyy, mutta kaiken kaikkiaan ei hassummin ennustettu. Huomattavaa haastattelussa on, kuinka McMoneagle tavallaan vetoaa että sotaa ei tulisi.

Lue lisää

http://www.mceagle.com/remote-viewing/pub/transcripts/jr970601jm-5of5.html

Asia löytyy tarkemmin hänen seuraavana vuonna (1998) julkaistusta kirjastansa "The Ultimate Time Machine".