ystäväni

Suomennos linkkiin:

http://www.answers.com/topic/the-b-lmez-faces

Kirjoittanut: 22.7.2007 klo 21.04
(Huom: tekstissä on paljon yleiskielestä poikkeavaa kemian erikoissanastoa. Näiden osalta suomennokseen kannatta suhtautua varauksin)

Vuoden 1992 epäselvä naisen kasvojen kuva ”Kasvojen talossa”

Jotkut parapsykologit pitävät ”Bélmezin kasvoja” parhaiten dokumentoituina ja ”epäilemättä 20:n vuosisadan tärkeimpänä paranormaalina ilmiönä.” [1] [2]
[ hakasulkeiden numerot viittaavat lopussa olevaan lähdeluetteloon ]
Niitä ilmestyi Pereiran perheen kotiin (osoite: Real 5-katu, Bélmez de la Moraleda, Jaén, Espanja) ja ne toivat paikalle tutustumaan paljon katsojia. Alkaen vuodesta 1971 on väitetty havaitun selittämättömästi kodin lattioihin ilmestyviä ja katoavia kasvojen kuvia.
Nämä kuvat ja monet jo aiemmin näkyvistä kadonneet ovat ilmestyneet epäsäännöllisin välein viimeisten 35 vuoden aikana, ja paikallinen lehdistö ja uteliaat vierailijat ovat niitä usein valokuvanneet. Monet paikalliset asukkaat uskovat, etteivät kuvat ole ihmiskäsin tehtyjä, ja jotkut tutkijat arvelevat, että talon omistaja Maria Gómez Cámara on aiheuttanut ne tiedostamattaan ajatustensa voimalla.
( parapsykologistit pitävät ilmiötä osana psykokinesiaa). Toisaalta epäilevät tutkijat ovat väittäneet, että sijoittamalla sopivia aineita valettuun sementtiin, ne ajan oloon tuovat esiin kuvioita. He väittävät myös kokeellisesti todistaneensa tämän.

Historiaa:

Maria Gómez Cámara: ( 1918 – 3.2.2004 (85v.) )
Ilmiöt Bélmezissä alkoivat 23 elokuuta 1971 kun Maria Gómez Cámara väitti, että ihmiskasvojen kuvia oli spontaanisti ilmestynyt hänen keittiönsä sementtilattiaan.
Marian aviomies Juan Pereira ja poika Miguel tuhosivat kuvat irrottamalla ne hakulla, ja tilalle valettiin uusi sementtilattia. Kuitenkin Pereirojen ihme jatkui, uusia kasvoja ilmestyi sementtiin. Saatuaan tiedon tapahtumista Bélmezin pormestari kielsi niiden tuhoamisen ja uudet kuvat irrotettiin tutkimuksia varten. Marian talo, jota turisteille mainostettiin ”Kasvojen talona” oli rakennettu 19: lla vuosisadalla. Alueella suoritetut kaivaukset toivat esiin ihmisten luita, jotka siirrettiin muualle.
Ilmiö jatkui tästä huolimatta. Pääsiäisenä 1972 sadat ihmiset piirittivät taloa nähdäkseen kasvot. Seuraavien 30:n vuoden ajan Pereiran perhe väitti, että ilmiö jatkui. Ilmestyneet kuvat esittivät sekä mies- että naiskasvoja ja olivat kooltaan ja ilmeiltään erilaisia.

Tutkimukset:

Bélmezin tapauksesta on suoritettu useita tutkimuksia, joissa on tultu kahdenlaisiin tuloksiin: ilmiö on luonteeltaan joko paranormaalinen tai sitten petoksella aikaansaatu.
Sekä englannin- että espanjankielisessä parapsykologisessa kirjallisuudessa on yleisesti hyväksytty näkemys, että Bélmezin ilmiön merkittävimmät tutkijat ovat Hans Bender ja Germán de Argumosa. Molemmat olivat yhteistyössä Bélmezissä ja Freiburgissa kuvien alkaessa ilmestyä alkuvuonna 1970. Kuitenkaan kumpikaan ei julkaissut tutkimuksista virallista raporttia. Omituista kyllä, Bender kirjoitti tapauksesta hyvin vähän Zeitschrift fur Parapsychologie- julkaisussaan. Espanjalainen parapsykologisti de Argumosa käytti ”goottilaiseksi mysteeriksi” kutsumansa tapauksen tutkimuksiin kaksi vuotta, mutta ei myöskään julkaissut asiasta mitään. Bender mainitsi tutkimuksista vain ohi mennen ja referoi sitä joissakin luennoissaan. Hän tutki ilmiötä seuraavalla tavalla: osa lattia- alasta, missä kuvia oli kehittymässä, peitettiin läpinäkyvällä muovikalvolla, joka kiinnitettiin sineteillä lattiapintaan. Tarkkailujakson aikana kuvien piirteissä havaittiin pieniä muutoksia (mitkä viralliset todistajat vahvistivat). Tämän perusteella Bender vakuuttui ilmiön paranormaalista luonteesta. [3]
Ainoa saman käsityksen omaksuneista, joka on julkaissut kokonaisen kirjan ilmiöstä on José Martinez- Romero. Hänen kirjansa ”Las Caras de Bélmez” (Bélmezin kasvot) on kokoelma kuultuja kertomuksia. [4] Martinez- Romero ei välitä lainkaan siitä, että ilmiön paranormaali luonne asetetaan kyseenalaiseksi. ( Bélmezin ja muiden vastaavan kaltaisten ilmiöiden paranormaalista luonnetta puoltaa se, että jos yliluonnollista tulkintaa ei hyväksytä, ei oikeastaan muutakaan luontevaa selitystä ole tarjolla ). [5]
De Argumosa itse, jota pidetään Bélmezin ilmiöiden paranormaalisuuden merkittävimpänä puolesta puhujana katsoo Martinez- Romeron kirjan vähättelevän ilmiötä kirjassaan. [6]
Vakavimmin otettava ilmiön aitoutta kuvaava esitys löytyy Andrew Mackenzien kirjan ”The Seen and the Unseen” (Näkyvä ja näkymätön) johdantokappaleessa.
Mackenzie ei puhunut espanjaa, ja koko Bélmezissä vietettynä aikana hänellä ei ollut apuna kunnollista tulkkia. Vain muuan taksinkuljettaja ja Martinez- Romeron poika pystyivät häntä avustamaan, tosin vain heikosti. [7]
Bélmezin kasvojen tieteellistä tutkimusta suoritti myös Instituto de Cerámica y Vidrio (IVC, Keramiikka- ja lasi-instituutti) . Se sai isä J. M. Pilónin seurakunnalta näytteet kahdesta aikaisemmasta kasvokuvasta syyskuussa 1990. Toinen näyte painoi 30, toinen 60 milligrammaa, ja niistä tutkittiin rakeisuutta, sekä niiden sisältämien mineraalien ja yhdisteiden kemiallisia ominaisuuksia. Tutkija Carballal sanoo: ”Pelkistetysti voi tuloksista sanoa, että jälkeäkään väriaineista ei näytteistä löytynyt”. [8]
Kuitenkaan Carballal ei mainitse, mistä kasvoista ja mistä osasta niitä näytteet olivat peräisin. Ei liioin, minkä kaltaisia mineralogiset ja kemialliset analyysit tarkasti ottaen olivat.
ICV:n mukaan kemiallinen analyysi antoi seuraavat tulokset:

alkuaine / pitoisuus % näytteessä A / pitoisuus % näytteessä B
sinkki / 0.96 / 0.40
barium / 0.02 / 0.15
kupari / 0.01 / 0.16
kromi / 0.09 / 0.02
fosfori / 0.06 / 0.30
lyijy / 0.21 / 0.06

Vaikka ICV on alallaan huomattava instituutti ja kuuluu Espanjan Tieteellisen Tutkimuksen Neuvostoon (?) (High Council of Scientific Research) Pilón julkaisi yllä kuvatun tutkimuksen vain populaarissa espanjankielisessä aikakauslehdessä Más Allá :ssa.

Ilmiön epäaitouteen tukeutuva hypoteesi:

Julkaisussa ”the Journal of the Society for Psychical Research” vuodelta 1993 Luis Ruiz- Noguez kiinnitti huomiota siihen, että analyysissä löytyi kolme väripigmenttien valmistuksessa käytettyä ainetta, sinkkiä, lyijyä ja kromia.
Kaksi näistä, lyijy ja kromi antavat aiheen epäillä, että Bélmezin kasvojen muodostumiseen on käytetty väripigmenttejä. Ruiz- Noguez oletti, että lyijyä on käytetty useasta syystä: 1) sitä on useita vuosia käytetty päävärien valmistamiseen
2) kromin osuus näytteissä on niin pieni, että sillä ei ole merkitystä (värien muodostumiseen (?):suom. huom. ) 3) lyijyllä on ominaisuus muodostaa tummia, heikosti erottuvia värisävyjä, jollaista ominaisuutta kromilla ei ole 4) yleisimmät ja halvimmat värit ovat pääasiassa lyijyä sisältäviä emalivärejä, ja nämä ovat yleisiä kotikäytössä, koska ne ovat helposti lisättävissä muihin aineisiin. Näin vastoin Carballalin väitettä ICV- analyysi ei sulje pois väriaineiden käytön mahdollisuutta.
Toisaalla Ruiz- Noguez esittää monia huomautuksia koskien olettamusta, että väriaineita on käytetty : 1) Alkydi- tyyppiset emalit eivät kestä kulutusta
2) värien muodostama kalvo on helposti poistettavissa perusaineesta
3) alkydikemikaalien kestävyys happojen, emäksien ja puhdistusaineiden vaikutusta vastaan on heikko. [9]
Madridin yliopiston sosiologi Manuel Martin Serrano on kirjoittanut laajan tutkimuksen ”Sociologia del Milagro” (Ihmeen sosiologia) , joka on ainoa esitys missä skeptikko käsittelee asiaa tyhjentävästi. [10] Kirjansa Serrano perustaa Bélmezin asukkaiden haastatteluihin mainitsematta kuitenkaan yhtäkään heistä nimeltä. Hän katsoo tapahtumien perustuvan taloudellisen voiton toivossa tehtyyn huijaukseen, ja tarkastelee niitä sosiaalisen dynamiikan näkökulmasta. [11]
José Luis Jordán, Espanjan Parapsykologisen Seuran varapresidentti oli asian suhteen myös melko skeptinen. Jordánin artikkeleissa ”Casas Encantadas” ja ”Poltergeist” hän analysoi ilmiöitä espanjalaisissa taloissa, joissa on oletettu paranormaaleja ilmiöitä tapahtuneen, mukaan lukien Bélmezin tapaus. Vuonna 1971 Espanjan sisäministeriö pyysi Jordánia johtamaan komissiota, jonka oli määrä tutkia Bélmezin tapaus perinpohjaisesti ja raportoimaan tulokset viranomaisille. Komissioon kuului betonitekniikan asiantuntijoita. Raportissa Jordán tuo esille useita vilppiin mahdollistavia menettelyjä: ” tummanruskeita värisävyjä synnyttävän pigmentin käyttö”, ”noen ja etikan seokset”, ”voimakkaita kemiallisia reaktioita aiheuttavien yhdisteiden käyttö”. [12]
Espanjan Parapsykologisen seuran kahdelle jäsenelle myöntämässään haastattelussa Jórdan toteaa: Kemiallisen värjäyksen suhteen tuli esille, että jokaisesta rohdoskaupasta voi ostaa tuotetta, jolla betonivärejä voi poistaa. Näin tuli ratkaistua katoavien kuvien arvoitus. [13]
Espanjassa toisia parapsykologeja on myös päätynyt kannattamaan petosteoriaa.
Espanjan Parpsykologisen Seuran presidentti Ramos Perera on todennut, että ”La Pava”, ensimmäinen ja kuuluisin Bélmezin kasvokuvista on värjäämällä aikaansaatu.
”Infrapunakuvauksella olemme todenneet, että kuvan alkuperäisen hahmon päälle on sivelty väriainetta, ja siveltimestä jääneitä jouhiakin on havaittu. Näin ollen emme epäile sitä, että kuvaa on väärennelty.” [14] ”La Pava” on sittemmin kiinnitetty Marian kodin seinään näyttelyesineeksi. ICV:n lisäksi Espanjan Tieteellisen Seuran jäsen J. J. Alonso on tehnyt kemiallisia analyysejä kasvokuvista. Alonson raportti julkaistiin alunperin seuran ”Psi Ccommunicatión”- julkaisussa. Se jättää avoimeksi kuvien syntytavan. Kuitenkin analyysissa todetaan alumiinipitoisen aineosan mukanaolo [15]
Yleensä keinotekoinen sementti tehdään kalkkikivestä, savesta ja kipsistä
( luonnonsementti on peräisin kalkki ja savipitoisesta maaperästä) . Pääaineosat ovat kalkki ja kaoliinisavi. Alumiinipitoisen sementin aineosina ovat alumiinia ja kalkkia sisältävät ainekset, ja se on väriltään tummaa. Alonso löysi mainittua sementtiä
”El Pelao”- nimisestä kuvasta, mutta ei mainitse sen määrää, rakennetta, puristuslujuutta, kimmomodulia, kemiallista kestävyyttä tai muita ominaisuuksia, jotka olisivat tarpeen Portland- sementin erottamiseksi alumiinipitoisesta sementistä.

Loppupäätelmiä:

Luis Ruiz- Noguez arvelee, että Bélmez- kasvojen piirteiden vaihtelun luontevin selitys on Jordánin mainitsema kemiallisten oksidien käyttö. Esimerkiksi nitridit, sulfidit, happojen oksidit ym. voisivat aiheuttaa kyseisen efektin. [16]
Toinen mahdollisuus olisi valoherkkien aineosien käyttö (mistä Jordan ja Perera eivät tutkimuksissaan maininneet. Esim. hopeanitraatti tummenee auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta. [17]
On vähintään kolme mahdollisuutta tuottaa Bélmezin kasvoissa todettu vaihtelu:
aineet, jotka vaikuttavat sementin kemualliseen rakenteeseen, kuten oksidit ja monet hapot (kaikki sementit ovat luonteeltaan alkaalisia, joten hapot vaikuttavat niihin voimakkaasti) 2) aineet, jotka vaikuttavat sementtiin vasta ulkopuolisten tekijöiden vaikutuksesta, esim. valo ja kemialliset reagenssit 3) pigmentit, joista Ruiz- Noguez
mainitsi kommentoidessaan ICV- analyysia.
Ramos Pereran mukaan vaihtoehto 3) on kyseessä himmeissä ”La Plava”- kasvoissa.
Nykyään tämä kuva on häviämässä kosteaan sementtiin, niin kuin on nähtävissä WEB –sivun valokuvassa. [18]
”Uudet” Bélmez- kasvot

Maria Gómez, jonka arveltiin ajatusenergiallaan tuottaneen kuvat, kuoli helmikuussa 2004 85 vuoden iässä. Pedro Amorós, populaari psyykkisten ilmiöiden tutkija yritti Marian kuoleman jälkeen uudelleen löytää kuvia hänen talostaan. Näin alkoi uusi aalto Bélmez- kuvia. Espanjan media kuitenkin mitätöi Amorósin väitteet. Marraskuussa 2004 El Mundo- sanomalehti totesi hankkeen olevan ”kummituksen metsästäjän” petos, jolla pyritään taloudellisiin etuihin ja turismin edistämiseen.
(suomennos: ideamies)

Lähdeluettelo:
1. ^ http://www.discoverychannel.co.in/paranormal/most_haunt ed/belmez_faces/index.shtml
2. ^ http://www.leftfield-psi.net/ghosts/belmez.html
3. ^ Bender, Hans (December 1973). "". Rundbrief (Institute for Boarder Areas of Psychology and Psycho-Hygiene's newsletter).
4. ^ Martínez Romero, José (1978). Las caras de Bélmez (Barcelona: Martínez Roca).
5. ^ The concept of the hypothetical “permanent paranormal object” is explained in chapter “What is to count as good evidence for the paranormal” in Beloff, John (1990). The Relentless Question (McFarland & Co).
6. ^ De Argumosa, quoted in Ruiz Noguez, Luis; Cesar J. Tort (1993). "Are the faces of Bélmez permanent paranormal objects?". Journal of the Society for Psychical Research 59: 161-71. (p. 163)
7. ^ MacKenzie, Andrew (1987, pp. 23-41). The seen and the unseen (London: Weidenfeld & Nicolson).
8. ^ Carballal, Manuel (1992). "". Más Allá 37: 36-43.
9. ^ Ruiz Noguez, Luis in Journal of the Society for Psychical Research (op. cit.), p. 164.
10. ^ Serrano, Manuel Martín (1972). Sociología del milagro: las caras de Belmez (Barcelona: Barral Editores).
11. ^ Ibid., pp. 358ff esp.
12. ^ Jordán, José Luis (1982, pp. 144-46). Casas encantadas, poltergeist (Barcelona: Noguer).
13. ^ Jiménez, Iker; Lorenzo Fernández (5 May 1991). "". Jaén: 56-57.
14. ^ http://www.editorialbitacora.com/bitacora/ramos/ramos.h tm
15. ^ Alonso, J.J. (1976). "Informe acerca de unas muestras traídas para su análisis al Instituto Hidrológico y Mineralógico de Valencia". Psi Comunicación 2 (3/4): 77-80.
16. ^ Ruiz Noguez, Luis in Journal of the Society for Psychical Research (op. cit.), p. 165.
17. ^ Ibid., p. 170.
18. ^ http://throwpots.com/belmez.htm
19. ^ Cavanilles, Javier (28 noviembre 2004). "Las nuevas caras de Bélmez fueron falsificadas por unos 'cazafantasmas' en complicidad con el ayuntamiento (El objetivo es explotar comercialmente el fenómeno y favorecer el turismo)". El Mundo.