Oikeusasiamiehen tehtävät
Oikeusasiamiehen tehtävä on valvoa, että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa.
Viranomaisten ja virkamiesten lisäksi oikeusasiamiehen valvontaan kuuluvat myös muut silloin, kun he hoitavat julkista tehtävää.
Työssään oikeusasiamies seuraa erityisesti, että perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat.
Hänellä on lisäksi erityistehtävänä valvoa, miten poliisi käyttää telepakkokeinoja ja peitetoimintaa.
Eduskunnan toivomuksesta hän seuraa myös,
että lasten oikeudet toteutuvat.
Oikeusasiamies valvoo laillisuutta etupäässä tutkimalla hänelle tulleita kanteluita.
Hän voi puuttua epäkohtiin myös omasta aloitteestaan.
Oikeusasiamies tekee lisäksi tarkastuksia virastoissa ja laitoksissa, erityisesti vankiloissa, varuskunnissa ja muissa suljetuissa laitoksissa. Näin hän seuraa vankien, laitoksiin suljettujen ja asepalvelusta suorittavien sekä rauhanturvaamishenkilöstön kohtelua.
Oikeusasiamiehen tehtävät on määritelty perustuslaissa ja laissa eduskunnan oikeusasiamiehestä.
********************
Lapsen oikeudet
Perustuslaki takaa lapsille tasa-arvoisen kohtelun yksilöinä ja antaa heille oikeuden vaikuttaa kehitystasonsa mukaan itseään koskeviin asioihin.
Lapsen oikeuksia koskee myös YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista. Sopimus turvaa laajasti ja yksityiskohtaisesti lapsen sosiaaliset, taloudelliset, kulttuurilliset ja yhteiskunnalliset oikeudet. Se suojaa syrjinnältä ja hyväksikäytöltä. Se edellyttää, että lapsen etu otetaan huomioon ja asetetaan etusijalle kaikissa viranomaisten ratkaisuissa, jotka koskevat lapsia yksilöinä tai yhteisesti.
Valtioiden tulee raportoida lapsen oikeuksien toteutumisesta maassaan YK:n lapsen oikeuksien komitealle. Lapsella tarkoitetaan sopimuksessa alle 18-vuotiaita. Yleissopimus lapsen oikeuksista hyväksyttiin vuonna 1989 ja se tuli voimaan Suomessa vuonna 1991.
Painopistealue oikeusasiamiehen työssä
Lapsen oikeudet ovat olleet vuodesta 1998 eduskunnan oikeusasiamiehen valvonnan yksi painopistealue.
Eduskunnan esittämän toivomuksen mukaisesti oikeusasiamies valvoo viranomaisten toiminnan laillisuutta lapsiasioissa.
Oikeusasiamies ottaa laillisuusvalvonnassaan lapsen oikeudet huomioon arvioidessaan kaikkea viranomaistoimintaa,
jonka vaikutukset kohdistuvat lapsiin.
Lastensuojelu ja sosiaalihuolto
Useimmiten lapsen oikeudet ovat esillä lastensuojelussa ja sosiaalihuollon alueella. Oikeusasiamiehelle tulevat kantelut koskevat usein vanhempien riitoja lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta tai lastensuojeluviranomaisten toimia, kuten lapsen huostaanottoa tai selvityksiä, joita sosiaalitoimi on laatinut tuomioistuimen pyynnöstä oikeudenkäyntiä varten. Lapsen oikeudet tulevat esille myös kanteluissa terveydenhuolto- ja opetusviranomaisten sekä poliisin ja tuomioistuinten menettelystä.
Psykiatrinen hoito, koulukodit
Kanteluiden ohella oikeusasiamies tutkii omasta aloitteestaan, miten lasten oikeudet toteutuvat eri viranomaisten toiminnassa. Esimerkiksi vuonna 2000 hän tutki yksin tulleiden pakolaislasten oikeuksien toteutumisesta. Muita tutkinnan aiheita on ollut mm. lasten psykiatrinen hoito. Laajin selvitys vuodelta 2002 koski valtion koulukoteihin sijoitettujen lasten perusoikeuksien toteutumista. Oikeusasiamies tarkasti vuosina 2000 - 2001 kaikki valtion koulukodit ja arvioi siltä pohjalta mm. niiden eristämiskäytäntöjä ja erityisen intensiivisiä hoitojaksoja sekä oikeutusta huumetestauksiin.
Tarkastuksillaan oikeusasiamies on perinteisesti kiinnittänyt erityistä huomiota laitoksissa olevien lasten oloihin. Vuoden 2002 aikana hän perehtyi mm. palveluihin, joilla pyritään ennalta ehkäisemään vanhempien välisiä riitoja lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta tuomioistuimessa. Tarkastusten kohteena on ollut kuntien järjestämä ja valvoma perheasioiden sovittelu sekä huolto- ja tapaamisasioiden ja näiden täytäntöönpanoon liittyvä sovittelu. Sovittelun lisäksi tarkastuksilla selvitetään, millaisia mahdollisuuksia kunnissa on toteuttaa lapsen tapaaminen valvotusti.
Oikeusasiamies on omasta aloitteestaan selvitettänyt myös, miten viranomaisten toimin voitaisiin ehkäistä lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa perheissä.
http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/eoa/oikeusasiamies/tehtavat.htx
****************************
Oikeusasiamiehen tehtävä on valvoa, että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa.
Viranomaisten ja virkamiesten lisäksi oikeusasiamiehen valvontaan kuuluvat myös muut silloin, kun he hoitavat julkista tehtävää.
Työssään oikeusasiamies seuraa erityisesti, että perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat.
Hänellä on lisäksi erityistehtävänä valvoa, miten poliisi käyttää telepakkokeinoja ja peitetoimintaa.
Eduskunnan toivomuksesta hän seuraa myös,
että lasten oikeudet toteutuvat.
Oikeusasiamies valvoo laillisuutta etupäässä tutkimalla hänelle tulleita kanteluita.
Hän voi puuttua epäkohtiin myös omasta aloitteestaan.
Oikeusasiamies tekee lisäksi tarkastuksia virastoissa ja laitoksissa, erityisesti vankiloissa, varuskunnissa ja muissa suljetuissa laitoksissa. Näin hän seuraa vankien, laitoksiin suljettujen ja asepalvelusta suorittavien sekä rauhanturvaamishenkilöstön kohtelua.
Oikeusasiamiehen tehtävät on määritelty perustuslaissa ja laissa eduskunnan oikeusasiamiehestä.
********************
Lapsen oikeudet
Perustuslaki takaa lapsille tasa-arvoisen kohtelun yksilöinä ja antaa heille oikeuden vaikuttaa kehitystasonsa mukaan itseään koskeviin asioihin.
Lapsen oikeuksia koskee myös YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista. Sopimus turvaa laajasti ja yksityiskohtaisesti lapsen sosiaaliset, taloudelliset, kulttuurilliset ja yhteiskunnalliset oikeudet. Se suojaa syrjinnältä ja hyväksikäytöltä. Se edellyttää, että lapsen etu otetaan huomioon ja asetetaan etusijalle kaikissa viranomaisten ratkaisuissa, jotka koskevat lapsia yksilöinä tai yhteisesti.
Valtioiden tulee raportoida lapsen oikeuksien toteutumisesta maassaan YK:n lapsen oikeuksien komitealle. Lapsella tarkoitetaan sopimuksessa alle 18-vuotiaita. Yleissopimus lapsen oikeuksista hyväksyttiin vuonna 1989 ja se tuli voimaan Suomessa vuonna 1991.
Painopistealue oikeusasiamiehen työssä
Lapsen oikeudet ovat olleet vuodesta 1998 eduskunnan oikeusasiamiehen valvonnan yksi painopistealue.
Eduskunnan esittämän toivomuksen mukaisesti oikeusasiamies valvoo viranomaisten toiminnan laillisuutta lapsiasioissa.
Oikeusasiamies ottaa laillisuusvalvonnassaan lapsen oikeudet huomioon arvioidessaan kaikkea viranomaistoimintaa,
jonka vaikutukset kohdistuvat lapsiin.
Lastensuojelu ja sosiaalihuolto
Useimmiten lapsen oikeudet ovat esillä lastensuojelussa ja sosiaalihuollon alueella. Oikeusasiamiehelle tulevat kantelut koskevat usein vanhempien riitoja lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta tai lastensuojeluviranomaisten toimia, kuten lapsen huostaanottoa tai selvityksiä, joita sosiaalitoimi on laatinut tuomioistuimen pyynnöstä oikeudenkäyntiä varten. Lapsen oikeudet tulevat esille myös kanteluissa terveydenhuolto- ja opetusviranomaisten sekä poliisin ja tuomioistuinten menettelystä.
Psykiatrinen hoito, koulukodit
Kanteluiden ohella oikeusasiamies tutkii omasta aloitteestaan, miten lasten oikeudet toteutuvat eri viranomaisten toiminnassa. Esimerkiksi vuonna 2000 hän tutki yksin tulleiden pakolaislasten oikeuksien toteutumisesta. Muita tutkinnan aiheita on ollut mm. lasten psykiatrinen hoito. Laajin selvitys vuodelta 2002 koski valtion koulukoteihin sijoitettujen lasten perusoikeuksien toteutumista. Oikeusasiamies tarkasti vuosina 2000 - 2001 kaikki valtion koulukodit ja arvioi siltä pohjalta mm. niiden eristämiskäytäntöjä ja erityisen intensiivisiä hoitojaksoja sekä oikeutusta huumetestauksiin.
Tarkastuksillaan oikeusasiamies on perinteisesti kiinnittänyt erityistä huomiota laitoksissa olevien lasten oloihin. Vuoden 2002 aikana hän perehtyi mm. palveluihin, joilla pyritään ennalta ehkäisemään vanhempien välisiä riitoja lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta tuomioistuimessa. Tarkastusten kohteena on ollut kuntien järjestämä ja valvoma perheasioiden sovittelu sekä huolto- ja tapaamisasioiden ja näiden täytäntöönpanoon liittyvä sovittelu. Sovittelun lisäksi tarkastuksilla selvitetään, millaisia mahdollisuuksia kunnissa on toteuttaa lapsen tapaaminen valvotusti.
Oikeusasiamies on omasta aloitteestaan selvitettänyt myös, miten viranomaisten toimin voitaisiin ehkäistä lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa perheissä.
http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/eoa/oikeusasiamies/tehtavat.htx
****************************
Vastaukset 11
Vanhimmat
että hän ottaa tutkittavakseen tuon tapauksen jossa pieni lapsi käärittiin perhekodin isän toimesta mattoon ja vietiin väkivalloin sijoituskotiin.
Olis pitänyt jo kiireen vilkkaa puuttua tuohon yksittäistapaukseen samoin kuin vuosikausia pimennossa olleisiin, joista hän ei kai sitten vieläkään tiedä vaikka hänen VIRKANSA PUOLESTA PITÄÄ TIETÄÄ. Vaadin Paunion eroa. Suomen lapset ansaitsevat paremma oikeusasiamiehen. Ne, joita on vuosikaudet kohdeltu kaltoin huostaanotettuna laitosten pimennossa olisivat ansainneet Paunion virassaolovuosina viriilimmän ja osaavamman henkilön estämään kärsimykset, joita Suomen viranomaisjärjesttelmä on heille järjestänyt. Ero on ainoa teko, millä enää Paunio voi osoittaa kunnioittavansa lasten oikeuksia edes nyt.
Emme ole saaneet vielä Paunion vastausta. Kysely kantelun perusteista lähti vasta viikonloppuna. Odotamme vastausta.
Työni puolesta olen tavannut Paunion henkilökohtaisesti ja tiedän hänen olevan hyvin perillä asioista ja siksi luotankin häneen ja hänen ammattitaitoonsa.
-Minä joka yritän auttaa-
Silminnäkijä-ohjelmassa tuli esiin vuosikausia jatkuneet kärsimyksen lastenkodeissa ja vuosikaudet Paunio on ainakin näiden lasten kohdalla ollut täysin toimimaton "oikeudenpalvelija". Nyt on hänen kohdallaan myöhäistä katua. Lapsia ei auta pätkääkään se, että Paunio antaa jollekin nyt moitteet pakon edessä. Lasten tulee saada nähdä, että virkamies, kuten Paunio, joka laiminlöi heidän etunsa valvomisen noin totaalisesti, saa lähtöpassit. Vain näin suomen aikuiset osoittavat tässä Paunion tapauksessa lapsille, että he ovat meille arvokkaita ja rakkaita, emmekä hyväksy laiminlyöntejä lasten oikeuksien valvojilta. Nythän me olemme vuosikaudet tietämättämme hyväksyneet lasten perusoikeuksien laiminlyönnit maassamme. Toistan vaatimukseni Paunion erosta.
ole vastaus akuuttiin tilanteeseen.
Läänissä kanteet kestää vuoden ja on tapauksia joissa on vetkutettu kaksivuotta. Ei ole resursseja.
Samoin EOA vastineen saa noin 1-1,5-vuoden sisällä.
ja nuorten olojen valvomattomuudesta, lääninhallitusten lepsuilusta sijaishuollon valvonnan ja seurannan puutteen vuoksi
yms.!
Aikaa, mahdollisuuksia ja valtaakin asioiden hoidon suhteen EOA:lla kyllä on ja on ollut!
Myös kaikki muut miinusmerkkiset asiat ja epäkohdat
(yleisestikin tiedossa olevat epäkohdat) lastensuojelussa/koulumaailmassa/terveydenhuollossa lasten ja nuorten elämän suhteen
ovat myös EOA:lla tiedossa.
Hänen olisi pitänyt ottaa päättäjät ja poliitikot
erikoiskohteekseen ja painostuksensa alaiseksi
jotta em. lapsia ja nuoria koskevissa VIRANOMAISasioissa olisi edes
alettu kiinnittämään huomiota ja ryhdytty toimiin epäkohtien poistamiseksi ja asioiden muuttamiseksi!
Esimerkillinen Espoo. Espoon rehtorit jättivät lapset yksin eivätkä keskeyttäneet seminaariaan Jokelan verilöylystä huolimatta, vaikka opetusministeri oli pyytänyt rehtoreita käsittelemään kouluissa Jokelan verilöylyä. Rehtorit puolustautuivat muistuttaen, että netistä löytyy ohjeet. Voitaisko harkita, että Espoon koulut kun näin hyvin pärjäävät ilman rehtoreitaan, että rehtorinvirat lakkautettaisiin. Netistä saa ohjeet. Sentään eduskuntakin keskeytti istunnon tapauksen vuoksi, vaikka Ulla-Maj Wideroos hölmösti ja täysin epäeettisesti julisti surijoista piittaamatta ilahduttavan tietonsa, että valtaosalla lapsista ja nuorista menee hyvin, mutta pientä viilausta kai nyt oli hänkin valmis harkitsemaan.
jo koululla käytössään tämä niin muodikas
KAUPUNKIEN JA KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMI:
"YKSI YHTEINEN REHTORI -monella eri koululla"
!!!!!!!!!!
Kuka koulua johtaa,
kuka vastaa, kenen vastuulla jne,
oppilaiden työpäivän aikana konkreettisesti;
paikalla oleva keittäjä, siivoja
vai liikunnan tai käsityönopettaja.....
".....Jaosto on myös päättänyt, että ruotsinkielisten koulujen läntisellä alueella käynnistyy syksyllä 2009 pilottiprojekti,
jossa alueen kaikilla kouluilla on
yksi yhteinen rehtori, yksi yhteinen johtokunta ja apulaisrehtorit kaikissa alueen kouluissa...."
http://www.hel.fi/wps/portal/Opetusvirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/fi/Opetusvirasto/Ajankohtaista/Kouluverkon tarkistaminen
Kuinka kova juttu pitää tapahtua, ennenkuin lapsiasianvaltuutettu saa suunsa auki. Nytkin lausuntoja jakelee shokissa olevat alaikäiset lapset, eikä heitä näköjään kukaan suojele.
TAPAUKSIIN.....!
Hmmm....
Yleensä ajattelevalle ihmiselle käy niin, että kun kokee järisyttävän asian, niin asioiden merkitys heittää häränpyllyä. Nyt pitäisi kunnioittaa näiden nuorten kohdalla, jotka olivat Jokelassa, että heidän maailmansa järkkyi ja muuttui pysyvästi, se ei palaa koskaan ennalleen vaan kulkee jokaisen mukana koko elämän läpi.
Niinhän lapsen syntyessäkin käy tuoreille vanhemmille, että sellaiset asiat, jotka ennen olivat kovin tärkeitä menettävät merkityksensä. Myös kuoleman kohdatessa käy niin, varsinkin jos kuolee nuori viereltä, saati sitten nyt, kun henkiinjääneet lapset ovat itse olleet jotkut jopa tuntikausia kuolemanpelossa. Näiltä lapsilta ei nyt pidä odottaa reippautta, vaikka sitä suomalaislapsilta aina ja kaikkialla edellytetäänkin. Odotan Aulan kannanottoa yleistä maanlaajuista suruliputusta aiheuttaneeseen tapahtumaan.