Suonette pienen valituksen tapaisen, kun olen niin hemmetin väsynyt tähän.
Taas kursseille, taas taas ja taas.
Ikää jo 53 ja olen ihan poikki.
Henkisesti pannukakkuna.
En jaksaisi millään kuunnella niitä seminaareja enää yhtään ja joskus alan pelkäämään itseäni että räjähdän ja painelen tieheni.
Väkivaltaisia ajatuksia en omaa mutta olen niin kyllästynyt niihin kouluttajiin, ei niiden syy ole se että olen työtön, mutta jos ei enää tähän ikään mennessä työllisty, niin miksei armahdeta?
Odottaako yhteiskunta että kuolen pois ja siksi kiusataan?
Taas kursseille, taas taas ja taas.
Ikää jo 53 ja olen ihan poikki.
Henkisesti pannukakkuna.
En jaksaisi millään kuunnella niitä seminaareja enää yhtään ja joskus alan pelkäämään itseäni että räjähdän ja painelen tieheni.
Väkivaltaisia ajatuksia en omaa mutta olen niin kyllästynyt niihin kouluttajiin, ei niiden syy ole se että olen työtön, mutta jos ei enää tähän ikään mennessä työllisty, niin miksei armahdeta?
Odottaako yhteiskunta että kuolen pois ja siksi kiusataan?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sinä olet tarpeellinen. Työllistät sen kouluttajan valtion tai jopa EU:n varoilla. Hän saa hyvän toimeentulon höpöttämällä. Voisitko hänelle parempaa toivoa.
Kyllä olen ajatellutkin näin, jopa mennessäni työkkäriin ilmoitautumaan ajattelen niin että olen nyt tuon ja tuon työkkätitädin työnä, ellei meitä ja minua olisi, mitä hänkään työkseen tekisi!
Välillä vaan vaipuu tälläiseen epätoivon alhoon olla aina alimmainen joka paikassa.
Tämä syö naista.
Tämä syö myös miestä, mutta näin on valtiovalta kohdallemme parhaaksi nähnyt. Meitä on noin puoli miljoonaa, kukaan ei ole yksin, vain erillään.
Palaan asiaan vielä.
ihanaa kun noteerataan!
:)
ja sinulla olisi paljon annettavaa tähän valtakuntaan, mutta ilmeisesti sinut, niin kuin sadattuhannet muutkin, jauhetaan työkyvyttömäksi.
Ihmettelen joskus, miten tähän maahan saadaan aina puolimiljoonaa työtöntä, vaikka massiivinen siirtolaisuus on usein tilannetta korjannut.
Tämän työttömien "aktivoinnin" alla on paljon virkamiespäätöksillä tehtyjä pakkotoimia, joilla ohitetaan työttömän oma tahto. Miten se sopii lakeihin ja ihmisoikeuksiin, olisi tutkittava. Mutta mistäpä työttömät voisivat tutkimuksen tilata.
Jotkut ovat "löytäneet" aktivoinnista myös toimeentulonsa. Se on "kunniallisempi" tapa nostaa työttömyyskorvausta.
Ei mitään kontrollia, kunhan työttömät pidetään liikkeessä. Pysyvät poissa silmistä vaatimasta oikeuksiansa.
Valtion tehtävä on pitää huolta kansalaisistaan. Myöskin heistä, joilla ei työnantajien silmissä ole arvoa. Se on heikko ihmisoikeuksien mittari.
Sattui silmiini kirja, josta otan lainauksen:
1700-luvulla oli valtio ryhtynyt toimenpiteisiin tilallisten työvoiman saannin turvaamiseksi kehittämällä laillisen suojelun järjestelmän ja palveluspakon. (Väestöstä palkollisia oli n. 56%)
Varattoman henkilön, jonka kyvystä maksaa verojaan ja täyttää muita yhteiskunnallisia velvollisuuksiaan, ei ollut takeita, oli mentävä toisen palvelukseen. Tällöin hän ei enää ollut irtolainen, sillä hänen isäntänsä antoi hänelle laillisen suojelun ja sitoutui maksamaan hänen veronsa.
Palkollisen oikeuksia tämä järjestelmä ei suurestikaan ottanut huomioon. Työhön oli lain mukaan mentävä, mutta tilallisen ei tarvinnut ottaa työhön. Parempien palveluspaikkojen etsiminen oli sangen rajoitettua, koska silloin oli vaara joutua irtolaisena pidätetyksi.
Tämä järjestelmä takasi tilallisille työvoimaa ja piti samalla palkkatason hyvin alhaisena.
Palveluspakon avulla saadut rengit ja piiat muodostivat väestön suurimman ryhmän, joka vuoteen 1870 mennessä oli noussut 360 000:een henkeen. He eivät eläneet suoranaisessa puutteessa, sillä he olivat talon täysihoidossa, saaden osaksi vaatteetkin, mutta palkan rahassa maksettava osa oli hyvin pieni, työpäivät usein armottoman pitkät ja kohtelu tylyä.