on se niin kiva olla aina yksin. koulussa, kotona, kaupungilla, leffassa, lenkillä..missä ikinä sitä onkaan. on se kiva tietää ettei susta kukaan todella välitä, ehkä perhe jossain määrin, mutta heillä on oma elämämsä, johon minä en kuulu kuin siltä osin että olen heidän lapsensa tai sisarensa. on se kiva tietää ettei kukaan ajattele sua koskaan. on se niin helvetin kivaa kun kukaan ei muista syntymäpäivää tai toivota edes hyvää joulua tai uuttavuotta. on se niin kiva olla minä, jonka itsetunto on niin paska, joka näyttää mielestään hirveältä ja joka vihaa sitä, että on niin helvetin hiljainen ja keskustelutaidoton idiootti. on se niin kiva kun koulukin menee päin v*ttua ja vähät välitän enää tulevaisuudestani. on se niin kiva ajatella murheita joka ikinen päivä ja toivoa kuolemaa.
on se niin kiva, eikö teistäkin?
on se niin kiva, eikö teistäkin?
Vastaukset 7
Vanhimmat
ymmärrän sua. itse ihan samassa jamassa.. kiva että on muitakin
Itse vietän lähes kaiken vapaa-ajan kotona. Tänäänkin mennyt jo 7-8 tuntia tässä koneen ääressä, ei hyvin mene. En osaa tutustua uusiin ihmisiin, eikä minulla ole mitään annettavaa kellekään, koska olen vain sisäänpäinsuuntautunut ääliö. Koulussa en tosin ole ihan aina yksin, mutta usein ainakin ulkopuolinen. Ei minulla ole kenenkään kanssa mitään yhteistä.
Itsekin olen aina yksin; koulussa ja vapaa-ajalla. Mulla ei oo yhtään kaverii.. Oon ujo, hiljainen ja sisäänpäinsuuntautunut ja ihan samalta mustakin tuntuu kuin susta :(
taas joku elämän raiskaama nuori avautuu kurjasta elämästään. en edes nähnyt tarpeelliseksi lukea tuota, koska kaikki avautumiset ovat pohjimmiltaan samanlaisia. mutta ehdotukseni sinulle on, että hyväksy tosiasia: olet muita huonompi ja on hyvin todennäköistä että niin se tulee olemaan vastakin. yritä iloita kurjasta elämästäsi. :)
Ainakin naamasi puolesta sanoisin sinusta samaa.
Tuttu tunne mullekki. Elämä o välil aina iha samanlaista paskaa. Ittel on ainakin auttanu harrastus. Joku joukkuepeli o paras mahdollinen, koska on pakko kommunikoida muide joukkelaiste kaa. Saat ystäviä ja kavereita niin ei ainakaa tartte kokoaikaa olla yksin. Ittel oon huomannut sellase asia et oon ihan eri henkilö harkoissa ku muute, oon oma itteni. Jotenkin se ei vaan luonnistu koulussa, jossa mull o jopa muutama ystävä. Jotenkin se vaan luonnistuu erittäin hyvi ku ei erityisesti keskity siihe kaikkien kaa kommunikoimisee. Ja vaapaa-aikanaki oon koneel aika paljo vaikka on pari ystävääki, mut silti saa hyvi pidettyy suhteet kunnossa ke neki on mun kaltaisii henkilöitä jotka myös on aika paljon koneel.
Eikä mua hirveesti haittaa se ettei oo hirveesti ystävii tai kavereit ku ne muutamat mitkä sattuu olee auttaa iha he*vetisti. Ja muutenki tekee vaa sellasii asioit mist tykkää ni se auttaa. Ei tartte ajatella sitä kuinka paskasti oikeesti menee vaa on jotai muuta. Mikää ei saa tuntuu miltää pakko pullalta, muute tulee aina sellane hirvee paska olo. Yritä vaa olla oma ittes äläkä esitä mitää, koska sit kaikki todellaki menee iha perseellee.
Itsekin olen aika yksinäinen ja ulkopuolinen, varsinkin koulussa. Mutta tutustuin noin vuosi sitten larppaajiin, ja hitsi kun on mukavia ihmisiä. Asiaan taitaa vaikuttaa omalta kannaltani se että suurin osa larppaajista on hevareita, ja minä olen heikkona hevareihin :)
Mutta kannattaa tutustua, eivät he ole pelkkiä itteään häpäseviä nörttejä, vaan ehkäpä parempia ihmisiä kuin ne ketkä tunnette.