Käräjäoikeus on teki syksyllä päätöksen rikosasiassa, oikeuden istunnossa käräjätuomari teki päätöksensä yksin kymmenen minuutin harkin-nan jälkeen.
Voiko oikeus menetellä näin. jos syytetylle ei ole ilmoitettu eikä häneltä ole haettu suostumus-ta e.m mainittuun menettelyyn, koska lain mukaan olisi mielestäni vastaajalle pitänyt ilmoittaa
että asia tullaan käsittelemään ja päättämään vain yhden tuomarin voimin.
Eli onko syytetylle ilmoitettava että asian kä-sittelyyn ja päätöksen tekoon ei oikeudenistun-nossa ei osallistu muita tuomareita tai lauta-miehiä.
Mielestäni oikeus on tehnyt asian käsittelyssä muotovirheen.
Voiko oikeus menetellä näin. jos syytetylle ei ole ilmoitettu eikä häneltä ole haettu suostumus-ta e.m mainittuun menettelyyn, koska lain mukaan olisi mielestäni vastaajalle pitänyt ilmoittaa
että asia tullaan käsittelemään ja päättämään vain yhden tuomarin voimin.
Eli onko syytetylle ilmoitettava että asian kä-sittelyyn ja päätöksen tekoon ei oikeudenistun-nossa ei osallistu muita tuomareita tai lauta-miehiä.
Mielestäni oikeus on tehnyt asian käsittelyssä muotovirheen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
ilmoitusta tai suostumuksen pyytämistä?
näin minua on neuvottu lakineuvonnassa,kun ihmettelin miten tuomari yksin voi tehdä päätöstä....
liikkeellä.
Käräjäoikeuden kokoonpano rikosasiassa riippuu siitä, mikä on rikosnimike. Oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 6 §:ssä säädetään, että:
"Rikosasiassa käräjäoikeus on päätösvaltainen myös, kun siinä on yksin puheenjohtaja, jos syytteessä tarkoitetusta rikoksesta ei syytteessä mainittujen seikkojen vallitessa tehtynä ole säädetty muuta tai ankarampaa rangaistusta kuin sakko tai vankeutta enintään yksi vuosi kuusi kuukautta. Tällöin rangaistukseksi ei voida tuomita ankarampaa rangaistusta kuin sakko."
Siis vastakysymys: mistä rikoksesta sinua syytettiin, mikä oli rikosnimike? Sakkojutuissa on yhden tuomarin kokoonpano. Vastaajan suostumusta ei tarvita eikä kysellä.
Tuo suostumus liittyy isojen riita-asioiden käsittelyyn. Niissä lain säätämä oletuskokoonpano on kolme tuomaria, mutta asianosaisten (kantaja ja vastaaja) suostumuksella ne voidaan käsitellä yhden tuomarin kokoonpanossa. Tästä kysytään aina, ja selvästi enemmistö laajoistakin riita-asioista käsitellään yhden tuomarin kokoonpanossa.
rikosoikeus ei tunne mitään "suostumusta" syytetyn taholta. Tunnustus on kyllä olemassa.
Käräjäoikeuksissa osastopäällikkö (tai pienemmissä oikeuksissa laamanni)päättää oikeuden kokoonpanosta ja olisi tarpeetonta rasittaa oikeuslaitosta kovin raskassoutuisilla kooonpanoilla vähäisissä jutuissa. Syytetty voi aina ennalta esittää mielipiteenään jutun käsittelyä lautamiesistunnosa, mutta siihenkään Käräjäoikeuden ei ole pakko suostua. Ollessani itse aikoinaan tuomarinpöydän takana, harvoin lautamiehet vaativat äänestystä puheenjohtajan esittelyn johdosta, joten on epätodennäköistä, että tuomiosi olisi ollut toisenlainen, jos siinä olisi ollut lautamiehiä mukana. Jos katsot,että on tapahtunut tuomionvirhe sen johdosta, että istunnon kokoonpano ei ole ollut lainmukainen, voit siihen anoa purkua Korkeimmalta oikeudelta. Lakimiesapu ja asianjaja on tällöin paikallaan.
Asianajajan virkanimitys 1800- luvulla oli "käräjäveijari".
Näköjään yksi tyhmä kysyy enemmän, kuin kymmenen viisasta ehtii vastata.
Jos osaat lukea, niin yritä lukea se saamasi haaste, siitä ilmenee millä edellytyksillä juttu ratkaistaan. Se haaste muuten on sellainen paperi, jota ilman yksikään rikosjuttu ei Suomessa tule vireille.
mikä on käräjäoikeuden kokoonpano. Haasteesta kyllä käy ilmi, jos juttu voidaan ratkaista ilman vastaajan henkilökohtaista läsnäoloa oikeudessa.
Vastaajan haasteen allekirjoittaa puheenjohtaja, mutta on mahdollista, että vaikkapa vuosi- ja sairaslomien yms. järjestelyjen vuoksi puheenjohtajana on eri henkilö, kuin se, joka on haasteen (viikkoja tai kuukausia aiemmin) allekirjoittanut. Lopullisesti kokoonpano käy ilmi juttuluettelosta, joka on istuntosalin ulkopuolella oven pielessä. Siinä on myös (mahdollisten) lautamiesten nimet. Samoin kokoonpano kerrotaan pöytäkirjassa ja tuomiossa.
Yleensä aina yhden tuomarin päätös on virheellinen ja väärä päätös. Hae muutosta hovioikeudesta, niin voit ehkä saada oikeutta itsellesi. Muista vaatia suullista käsittelyä.
viestistä käy ilmi, että päätös on tehty "syksyllä". Siitä voisi päätellä, että muutoksenhakuaika on mennyt umpeen. Mikäli ap. olisi ilmoittanut tyytymättömyyttä ja valittanut hovioikeuteen, hänellä ei olisi syytä kirjoittaa tällä palstalla.
Suullista pääkäsittelyä hovioikeudessa saa toki aina vaatia, mutta hovioikeuden ei ole pakko pyyntöön suostua mm. mikäli valitus on selvästi perusteeton tai pääkäsittelyn toimittaminen on selvästi tarpeetonta.
Alkuperäisessä viestissä on hyvin vähän tietoa siitä, millaisesta asiasta on ollut kysymys. Rikosasiasta kuitenkin, ja koska tuomioharkinta on kestänyt lyhyen aikaa, asia lienee ollut aivan selvä. Itse asiassa, ap ei edes väitä, että käräjäoikeuden ratkaisu, siis lopputulos, olisi jollain tavalla virheellinen. Häntä jurppii vain kokoonpano, ja sekin väärinymmärryksen ja tiedon puutteen vuoksi. Saatujen tietojen perusteella juttu vaikuttaa myönnetyltä rikosasialta. Mitähän perustetta olisi valittaa? Vaikuttaa sellaiselta asialta, jonka hovioikeus seuloo, ainakin "seulontaharkintaan" menee.
asia on jo viety eteenpäin hoviin.Koska kyseinen ihminen on LAVASTETTU SYYLLISEKSI.Sen tietää myös kantaja!!!
tuossa asiassa pitänyt olla kysymys rikosasiasta? Eihän siinä voi olla kantajaa. Nyt en ymmärrä.
missään prosessioikeudellisessa normistossa ei ole määritelty, montako minuuttia tuomarien tulisi harkita tuomion antamista. Ainoastaan on määräys, että "tuomioistuimen on huolellisesti harkittava, mitä asiassa on pidettävä totena". Tuomari yleensä harkitsee jutun perusasetelmia jo siinä vaiheessa kun saa haastehakemuksen käsiteltäväkseen ja siinä on myös esitutkintapöytäkirja.
Yleensä valituksia kuuluu siitä, että tuomioharkinta (kuten syyteharkintakin) kesti liian pitkään ja täten ei saavutettu tehokkaasti oikeusrauhaa.