On hyvin omituista, että kasvatustieteilijät, työhön valitsijat, opiskelijat ja opettajat eivät tiedä enää mihin virkoihin tai toimiin ovat päteviä ja ketkä ovat ja ketkä eivät, eivätkä tiedä edes mitä opintoja itse asiassa ovat suorittaneet.
Opiskelin kasvatustiedettä pääaineena 80-90-luvulla ja opinto-oppaan mukaan pääaineopiskelijat suorittivat silloin ilman muuta samalla opettajan pedagogiset opinnot, sekä halinnon, suunnittelun ja tutkimuksen opintolinjan opiskelijat että aikuiskasvattajat.
Oppaassa oli ja on edelleen (siinä vanhassa) maininta asiasta.
Oppaassa oli korvaavuudet mainittuna niin päin, että selitettiin miten opettajatutkinnon esim. aineenopettajan pedagogiset opinnot opettajakoulutuksen puolella suoritettuna voivat korvata (eli mitä tuli opiskella lisää) kasvatustieteellisen tiedekunnan aineenopinnot. (vanhan cumun 35 ov.). Opettajat tarvitsivat siis joitakin lisäopintoja päästäkseen jatkamaan yliopistossa.
Hämmästyksekseni opetustyöhön hakiessani nyt alettiin tiedustella onko opettajan pedagogiset opinnot suoritettuina ja niistä vaadittiin erillinen lausunto. (eli vaikutti, että KK maisterin tutkinto laajennettunakaan ei riittänyt) Vaikka pelkkiä kasvatustieteen pääaineen opintoja oli kasassa kaikkiaan paljon yli sata eli kolminkertainen määrä vaadittavaan (35 ov) eli yli 70 ov ylitse vanhan cumun
Missä mennään? Tiedän muutamia kasvatusalan maistereita, jotka ovat suorittaneet opettajan pedagogisia opintoja jälkeen päin esim. amamttikorkeakoulussa. Päällekkäisiä opintojako vai muuta hulluutta?
Ilmeisesti uusilla opiskelijoilla on erikseen maininta todistuksessa asiasta, tai hakijat ovat kaikki muun tiedekunnan pääaineen opiskelijoita ja tarvitsevat erilliset opettajan pedagogiset opinnot. VOITTEKO VALAISTA VÄHÄN?
Opettajan pedagogisista opinnoista
12
1580
Vastaukset
- M. M. M.
Käsittääkseni ainakin nykyisen tutkintojärjestelmän mukaisesti opettajan pedagogiset ovat aivan eri asia kuin yleisen tai aikuiskasvatustieteen perus-, aine- ja syventävät opinnnot. Eli pääaineopinnot eivät mitenkään korvaa näitä opettajaopintoja, vaan ne tulee tehdä erikseen.
Olen itse opiskellut muutamia vuosia sitten opettajan pedagogiset opinnot yliopistossa, tosin pääaineeni oli eri kuin kasvatustieteet. Ryhmässämme oli kasvatustieteitä pääaineenaan lukevia, ja suorittavat näitä opettajaopintoja yhdessä meidän kanssamme. Näihin opintoihin kun kuuluu esim. useampia opetusharjoittelujaksoja käytännössä, seminaarityö ym., opintoja kehityspsykologiasta jne., eli ei vain kasvatustieteitä. Eli kasvatustieteiden pääaineopiskelijatkin suorittavat nämä samaiset opinnot saadakseen kelpoisuuden.
Mutta sen verran muistan lukeneeni näiden kasvatustieteililijöiden opettajaopinnoista, että heidän tulee opiskella vain 25op/15ov verran, kun me muut opiskelimme ne täydet 60op/35 ov, eli kasvatustieteilijät saavat korvattua paljonkin pääaineopinnoillaan.
Mutta tosiaan, summa summarum, kasvatustieteiden pääaineopinnot eivät käsittääkseni anna kelpoisuutta opettajan virkoihin, vaan lain mukaan (laki opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 1998) nämä erilliset opettajaopinnot tulee olla suoritettuna. Opintoja voi suorittaa yliopistoissa sekä ammattikorkeakouluissa, haut on yleensä loppukeväästä. Tsemppiä! :)- opiskeli
80-luvun lopussa kasvatustiedettä pääaineenaan, mutta opettajan pätevyyttä hänellä ei ole. Hän työskenteli opettajan joitakin vuosia pienellä paikkakunnalla siis epäpätevänä ja on sittemmin sijoittunut opetusalan hallinnon virkaan, johon hänen koulutuksensakin siis kohdistui.
Eli ei kai se automaattisesti esim. luokanopettajan työhön anna pätevyyttä vaikka kasvatustieteissä olisi tohtoriksi väitellyt. - Lisäselvennystä
opiskeli kirjoitti:
80-luvun lopussa kasvatustiedettä pääaineenaan, mutta opettajan pätevyyttä hänellä ei ole. Hän työskenteli opettajan joitakin vuosia pienellä paikkakunnalla siis epäpätevänä ja on sittemmin sijoittunut opetusalan hallinnon virkaan, johon hänen koulutuksensakin siis kohdistui.
Eli ei kai se automaattisesti esim. luokanopettajan työhön anna pätevyyttä vaikka kasvatustieteissä olisi tohtoriksi väitellyt.En tarkoittanutkaan luokanopettajan pätevyyttä, luokanopettajat opiskelevat kurssikohtaisesti myös opettamiaan aineita ja opetettavia aineita on useita, (joskus ennen muinoin yksi opettaja opetti kaikkia aineita), mutta molempiin tutkintoihin sekä aineenopettajan että luokanopettajan opintovaatimuksiin kuuluu, joko opiskeluaikana sisällytettynä tai erillisenä suoritettuna opettajan pedagogiset opinnot, jotka vastaavat kasvatustieteiden tiedekunnan oppaiden mukaan kasvatustieteiden tiedekunnan approbatur- ja cum laude approbatur- arvosanoja (nykyisin aineopinnot I ja II) eli opettajat , jotka ovat aiemmin suorittaneet ko. arvosanat kasvatustieteellisessä tiedekunnassa, ovat saaneet näillä arvosanoilla korvattua esim. aineenopettajan pedagogiset opinnot, jotka pääaineenaan kasvatustiedettä lukevat suorittavat ilman muuta tutkintoonsa kuuluvina ja lisäksi vielä laudatur -opinnot eli syventävät opinnot.
Erillisiä suorituksia tarvitsevat (tarvitsivat) aineenopettajiksi haluavat, jotka esim. ovat opiskelleet historiaa, maantiedettä ja biologiaa pääaineenaan, mutta heillä ei ole opintoja kasvatustieteissä tai he ovat suorittaneet vain joitain kursseja.
Toisaalta esim. yliopiston opettajalta ym. vastaavilta ei ole vaadittu lainkaan pedagogisia opintoja ja monet toimivat kouluttajina muutaman opintoviikon konsulttikurssin oppimäärällä, ilman laajempaa opetusalan tuntemusta. - parhaillaan
Suoritan parhaillaan ko. opintoja ja tosiaan niitä varten voi saada maksimissaan 15 opintopistettä korvaavuutta aiemmista opinnoista, muu on tehtävä uudelleeen. Eli opetusharjoittelu (10 op) ja monta muuta, esim. tutkia nykyiset opetukseen liittyvät lait ja asetukset ja yhteiskunnan muuttumiseen liittyvät, opetukseen vaikuttavat asiat. Opetustapa vaihtelee eri paikoissa hyvin paljon, joissakin on vanhalla konstilla ihan luentoja, meillä kaikki suoritetaan projekteina, ryhmätöinä ja myös netin kautta. Tärkeä osa opintoja on ollut varmistaa, että kaikilla valmistuvilla on tietoyhteiskuntavalmiuksia ja valmius jossakin määrin järjestää online-opintoja. Minkalaisia aiemmat opinnot ovat olleet, en tiedä.
Itse en joutunut paljonkaan tekemään opetusharjoittelua, koska olen jo toiminut epäpätevänä opettajana n. 6 vuotta. Nyt minulla on meneillään opinnot päättävä kehitysprojekti, jossa luon osan uutta online-systeemiä opettamalleni alalle.
Tämä selitys siksi, että aloitusviesti herätti kysymyksen, ovatko kauan aikaa sitten suoritetut opinnot enää nykyisten muutosten kanssa ajan tasalla. - Entä viroissa olevat?
parhaillaan kirjoitti:
Suoritan parhaillaan ko. opintoja ja tosiaan niitä varten voi saada maksimissaan 15 opintopistettä korvaavuutta aiemmista opinnoista, muu on tehtävä uudelleeen. Eli opetusharjoittelu (10 op) ja monta muuta, esim. tutkia nykyiset opetukseen liittyvät lait ja asetukset ja yhteiskunnan muuttumiseen liittyvät, opetukseen vaikuttavat asiat. Opetustapa vaihtelee eri paikoissa hyvin paljon, joissakin on vanhalla konstilla ihan luentoja, meillä kaikki suoritetaan projekteina, ryhmätöinä ja myös netin kautta. Tärkeä osa opintoja on ollut varmistaa, että kaikilla valmistuvilla on tietoyhteiskuntavalmiuksia ja valmius jossakin määrin järjestää online-opintoja. Minkalaisia aiemmat opinnot ovat olleet, en tiedä.
Itse en joutunut paljonkaan tekemään opetusharjoittelua, koska olen jo toiminut epäpätevänä opettajana n. 6 vuotta. Nyt minulla on meneillään opinnot päättävä kehitysprojekti, jossa luon osan uutta online-systeemiä opettamalleni alalle.
Tämä selitys siksi, että aloitusviesti herätti kysymyksen, ovatko kauan aikaa sitten suoritetut opinnot enää nykyisten muutosten kanssa ajan tasalla.Eipä kai kovin vanhat, mutta virassa olevat oopettajat eivät niitä lue uusiksi. Koulutuspäivä vuodessa ei kaiketi riitä täydennysopiskeluksi.
Itse olen opiskellut kaiken aikaa lisää, eli teen väitöstä ja opiskelin uusia opetusmetodeita jne, sekä laajensin sivuaineopintoja.
Silti huomaan, että opintoni eivät kelpaa juuri mihinkään kaikessa laajuudessaankaan. Omaan vain yhden elämän ja yhden ihmisen elämä ei oikein tahdo riittää tuohon kaikkeen.
On hieman outoa, jos esim. psykologian opiskelija on pätevä opettamaan psykologiaa, suoritettuaan pedagogisia opintoja kasvatustieteiden opiskelijoiden kanssa samassa ryhmässä 35ov, mutta kasvatustieteilijä ei omaa sitten edes kelpoisuutta opettaa kasvatustiedettä, saati psykologiaa, vaikka omaisi syventävät opinnot myös psykologiassa ja sosiaalipsykologiassa. Kasvatustieteiden opinnot kyllä riittävät, mutta opettajan pedagogiset opinnot puuttuvat sitten jopa opettamaan omaa alaansa. Vai puuttuvatko? - Tyhmä viisas
parhaillaan kirjoitti:
Suoritan parhaillaan ko. opintoja ja tosiaan niitä varten voi saada maksimissaan 15 opintopistettä korvaavuutta aiemmista opinnoista, muu on tehtävä uudelleeen. Eli opetusharjoittelu (10 op) ja monta muuta, esim. tutkia nykyiset opetukseen liittyvät lait ja asetukset ja yhteiskunnan muuttumiseen liittyvät, opetukseen vaikuttavat asiat. Opetustapa vaihtelee eri paikoissa hyvin paljon, joissakin on vanhalla konstilla ihan luentoja, meillä kaikki suoritetaan projekteina, ryhmätöinä ja myös netin kautta. Tärkeä osa opintoja on ollut varmistaa, että kaikilla valmistuvilla on tietoyhteiskuntavalmiuksia ja valmius jossakin määrin järjestää online-opintoja. Minkalaisia aiemmat opinnot ovat olleet, en tiedä.
Itse en joutunut paljonkaan tekemään opetusharjoittelua, koska olen jo toiminut epäpätevänä opettajana n. 6 vuotta. Nyt minulla on meneillään opinnot päättävä kehitysprojekti, jossa luon osan uutta online-systeemiä opettamalleni alalle.
Tämä selitys siksi, että aloitusviesti herätti kysymyksen, ovatko kauan aikaa sitten suoritetut opinnot enää nykyisten muutosten kanssa ajan tasalla.Onnea sinulle valmistumisen johdosta, toimitko luokan opettajana, aineenopettaja eli ala- vai ylä-asteella tai kenties lukiossa. Olisi myös kiva tietää missä päin Suomea noin suunnilleen.
Opetushistoriaa itselläni on vain runsas vuosi.
Toimin isossa kaupungissa, enkä ymmärtänyt tarvetta muuttaa muualle, jotta epäpätevänä olisin saanut lisää kokemusta. Opetin aineita, joiden opettajista oli pulaa silloin. En kuitenkaan omaa ko. aineiden opintoja riittävästi,(en myöskään enää aio hankkia),sen sijaan yliopiston muita opintoja on koossa riittävästi omiksi tarpeiksi. Vaatimukset muuttuvat kuitenkin kaiken aikaa.
Eikö 15 opintopistettä ole sentään hieman liian vähän korvaavuuksiin. Nehän vastaavat vain noin 10 opintoviikkoa. Tiedätkö mitä eroa on ammattikorkeakoulun tarjoamien opettajan pedagogisten opintojen ja yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan opettajankoulutuslaitoksen tarjoamien opintojen välillä?
Mielestäni vaatimuksia ja opintoja pitäisi jotenkin järkeistää ja yhdenmukaistaa. Ainakin niin, että opiskelijat itse tietävät mitä opiskelevat ja mitä opintoja tarvitsevat, samoin työnantajat ym. vastaavat.
Opinnot ja pätevyydet pyörivät nykyisin tittelien vaihtuvuuden ja nimitysten viidakossa. - opinnot liian
Entä viroissa olevat? kirjoitti:
Eipä kai kovin vanhat, mutta virassa olevat oopettajat eivät niitä lue uusiksi. Koulutuspäivä vuodessa ei kaiketi riitä täydennysopiskeluksi.
Itse olen opiskellut kaiken aikaa lisää, eli teen väitöstä ja opiskelin uusia opetusmetodeita jne, sekä laajensin sivuaineopintoja.
Silti huomaan, että opintoni eivät kelpaa juuri mihinkään kaikessa laajuudessaankaan. Omaan vain yhden elämän ja yhden ihmisen elämä ei oikein tahdo riittää tuohon kaikkeen.
On hieman outoa, jos esim. psykologian opiskelija on pätevä opettamaan psykologiaa, suoritettuaan pedagogisia opintoja kasvatustieteiden opiskelijoiden kanssa samassa ryhmässä 35ov, mutta kasvatustieteilijä ei omaa sitten edes kelpoisuutta opettaa kasvatustiedettä, saati psykologiaa, vaikka omaisi syventävät opinnot myös psykologiassa ja sosiaalipsykologiassa. Kasvatustieteiden opinnot kyllä riittävät, mutta opettajan pedagogiset opinnot puuttuvat sitten jopa opettamaan omaa alaansa. Vai puuttuvatko?uudenmuotoisina eivät ole sitten auttaneet minua yhtään. Putoan yhä syvemmälle jopa vanhan välitutkinnon ja opettajan pedagogiset suorittaneidenkin rinnalla.
Tilanne on ihan mahdoton. Mitä enemmän opiskelen sitä korkeammalle rima nousee. Tuntuu kuin yllyttäisin muita opiskelemalla vain lisää arvostelemaan suorituksiani. Eniten närää onkin nostanut se että olen aikaa tuhlaten opiskellut turhan monia opetettavia aineita. Tärkeintä onkin saada tutkinto vain kasaan, siinä paras erottuu kuulemma. Mutta tehtyä ei saa tekemättömäksi.
Eli tee niin tai näin, syy kyllä aina löydetään, miksi ei hyvä näinkään. - Syytä ihmetellä
opinnot liian kirjoitti:
uudenmuotoisina eivät ole sitten auttaneet minua yhtään. Putoan yhä syvemmälle jopa vanhan välitutkinnon ja opettajan pedagogiset suorittaneidenkin rinnalla.
Tilanne on ihan mahdoton. Mitä enemmän opiskelen sitä korkeammalle rima nousee. Tuntuu kuin yllyttäisin muita opiskelemalla vain lisää arvostelemaan suorituksiani. Eniten närää onkin nostanut se että olen aikaa tuhlaten opiskellut turhan monia opetettavia aineita. Tärkeintä onkin saada tutkinto vain kasaan, siinä paras erottuu kuulemma. Mutta tehtyä ei saa tekemättömäksi.
Eli tee niin tai näin, syy kyllä aina löydetään, miksi ei hyvä näinkään.Miksi kasvatusalan ammattilaiset opiskelevat ja opiskelevat ja vaativat ja vaativat aina lisää ja lisää, niin että mikään ei tunnu riittävän. Perustutkintokin kesti aikanaan noin 7 vuotta keskimäärin, eli opinnot vanhenevat jo ennen valmistumista.
Olen myös tullut samaan tulokseen, että minimitutkinto olisi ollut taloudellisesti paras ratkaisu. Tutkinto valmiiksi nopeasti sellaisessa muodossa, että se on selkeästi jotakin kaikkien ymmärrettävää, ainakin sen hetken kun tutkinto on tuore, eikä siihen liity vanhoja ja korvaavia opintoja. Toisaalta ehkä ei sitä ihan uuden muotoistakaan pedagogiikan opintopakettia vielä tunneta (liian tuore).
Yksi ihmettelyni aihe on ollut, että esim. matemaattisten aineiden opettajilta vaaditaan arvosanat kaikissa opetettavissa aineissa nykyisin ja usein opetettavia aineita on 4 eli matematiikan lisäksi fysiikka, kemia ja ATK.
Lisäksi vaaditaan opettajan pedagogiset opinnot yhtä laajoina kuin muiltakin opettajilta.
Kadehdittavia ovat esim. kuvaamataidon opettajat, historian opettajat ja suomen opettajat. - aineenope
Syytä ihmetellä kirjoitti:
Miksi kasvatusalan ammattilaiset opiskelevat ja opiskelevat ja vaativat ja vaativat aina lisää ja lisää, niin että mikään ei tunnu riittävän. Perustutkintokin kesti aikanaan noin 7 vuotta keskimäärin, eli opinnot vanhenevat jo ennen valmistumista.
Olen myös tullut samaan tulokseen, että minimitutkinto olisi ollut taloudellisesti paras ratkaisu. Tutkinto valmiiksi nopeasti sellaisessa muodossa, että se on selkeästi jotakin kaikkien ymmärrettävää, ainakin sen hetken kun tutkinto on tuore, eikä siihen liity vanhoja ja korvaavia opintoja. Toisaalta ehkä ei sitä ihan uuden muotoistakaan pedagogiikan opintopakettia vielä tunneta (liian tuore).
Yksi ihmettelyni aihe on ollut, että esim. matemaattisten aineiden opettajilta vaaditaan arvosanat kaikissa opetettavissa aineissa nykyisin ja usein opetettavia aineita on 4 eli matematiikan lisäksi fysiikka, kemia ja ATK.
Lisäksi vaaditaan opettajan pedagogiset opinnot yhtä laajoina kuin muiltakin opettajilta.
Kadehdittavia ovat esim. kuvaamataidon opettajat, historian opettajat ja suomen opettajat.Semmoinen pieni tarkennus, että historian opettajilla on käytännössä oltava pätevyys opettaa myös yhteiskuntaoppia, mikä on opiskeltava erikseen.
Suomen kielen opettajat taas ovat käytännössä äidinkielen opettajia koulutukseltaan eli heillä on oltava arvosanat sekä suomesta että kirjallisuudesta, jotka ovat siis ihan eri tieteenaloja. Lisäksi monilla äidinkielen opettajilla on myös arvosana viestinnästä tai puheviestinnästä tai sitten ilmaisutaidon tai draaman opintoja. Suomea toisena tai vieraana kielenä opettavat ovat yleensä suorittaneet lisäksi erillisiä s2-opintoja. Kahdehtikaa vaan vapaasti. - minulle?
Tyhmä viisas kirjoitti:
Onnea sinulle valmistumisen johdosta, toimitko luokan opettajana, aineenopettaja eli ala- vai ylä-asteella tai kenties lukiossa. Olisi myös kiva tietää missä päin Suomea noin suunnilleen.
Opetushistoriaa itselläni on vain runsas vuosi.
Toimin isossa kaupungissa, enkä ymmärtänyt tarvetta muuttaa muualle, jotta epäpätevänä olisin saanut lisää kokemusta. Opetin aineita, joiden opettajista oli pulaa silloin. En kuitenkaan omaa ko. aineiden opintoja riittävästi,(en myöskään enää aio hankkia),sen sijaan yliopiston muita opintoja on koossa riittävästi omiksi tarpeiksi. Vaatimukset muuttuvat kuitenkin kaiken aikaa.
Eikö 15 opintopistettä ole sentään hieman liian vähän korvaavuuksiin. Nehän vastaavat vain noin 10 opintoviikkoa. Tiedätkö mitä eroa on ammattikorkeakoulun tarjoamien opettajan pedagogisten opintojen ja yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan opettajankoulutuslaitoksen tarjoamien opintojen välillä?
Mielestäni vaatimuksia ja opintoja pitäisi jotenkin järkeistää ja yhdenmukaistaa. Ainakin niin, että opiskelijat itse tietävät mitä opiskelevat ja mitä opintoja tarvitsevat, samoin työnantajat ym. vastaavat.
Opinnot ja pätevyydet pyörivät nykyisin tittelien vaihtuvuuden ja nimitysten viidakossa.En ole varma, oliko tuo kysymys minulle, kirjoitin nim. "suoritan parhaillaan". Mutta nuo opinnot, joista puhuin, antavat pätevyyden lukioon, ammattikouluun, amk:iin ja aikuiskoulutukseen. Suoritan niitä Jyväskylässä, vaikka asun Etetlä-Suomessa. Pääasiassa olen toiminut amk:issa.
- Tea Cher
Kun on kyse viroista, on ihan turha tarjotella mitään muuta opintokokonaisuutta/pätevyyttä kuin mitä virassa haetaan. Se, miten paljon sinulla on kokemusta tai tietoa ja tutkimusta oppimisesta ja opiskelusta, ei pysty korvaamaan niitä virkoihin vaadittavia 35 ov:n laajuisia opettajan pedagogisia opintoja, jotka on suoritettava erikseen muiden vaadittavien opintojen päälle (eli maisteritutkinto sis. opetettavista aineista laudatur ja/tai cumu). Nämä pedagogiset eroavat kasv.tiet. cumusta aika paljon, sillä ne painottuvat opetusharjoitteluihin eli sinun opetustaitoja täytyy jonkun arvioida, antaa palautetta ja palautteen perusteella yliopisto myöntää sinulle pätevyyden opettaa. Teoreettiset opinnothan eivät meistä opettajia tee, ainoastaan tutkimusalamme asiantuntijoita.
Tää on vähän hölmöä, mutta olen huomannut itse, että helpoimmalla pääsee, kun heti tekee ne pedagogiset tutkinnon päälle. Niin ja mikäli haluat pätevyyden opettaa sekä perusopetuksessa, lukiossa ammatillisissa oppilaitoksissa, on tehtävä pedat yliopiston alaisuudessa. Nämä ammatilliset opettajaopinnot, mitä AMK:t tarjoavat antavat sinulle pätevyyden (käsitykseni mukaan) ainoastaan ammatillisissa oppilaitoksissa AMK:ssa opettamiseen, joten säästät vaivan, kun suoraan teet ne yliopistossa. Kuitenkin tulevaisuudessa törmäät taas tilanteeseen, jossa joku sanoo "niin, sinunhan pitää vielä täydentää näitä pedagogisia opintojasi, jotta voit opettaa meillä..."
Tsemppiä! :)- oikea tieto
Edellisen kirjoittajan käsitys ei ole oikea: nykyiset ammatillisen opettajan pedagogiset opinnot AMK:ssa antavat yleisen pedagogisen kelpoisuuden, joka siis kelpaa myös peruskoulussa ja lukiossa.
Tämä on varma tieto (kyseiset opinnot itsellä takana). Jos epäilyttää, asian voi tarkastaa esim. Opetushallituksen sivuilta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Immu otti pataan
Olen pettynyt, hänen piti viedä Stagalaa kuin litran mittaa - mutta kuinka kävikään? Voi hemmetti sentään.... Ääääääh!1742593Näetkö feminismin uhkana
Vai mahdollisuutena kun deittailet naisia? Mitä miehet mieltä feminismistä?2061204Tykkäätkö halaamisesta?
Minä en. Tänään tuttava, jolle olen maininnut että en pidä halaamisesta, yritti halata minua ja olen vieläkin ihan raivo1131111Hinduilu on suurta eksytystä
tekosyvällinen tarina uppoaa moneen. Harhautusta todellisen Jumalan yhteydestä. Kuka haluaisi nähdä sielunvaelluksessa389940Malmin tapaus on järkyttävä
Kolme ulkomaalaistaustaista miestä raiskasi nuoren tytön tavalla, jota ei meinaa uskoa todeksi. Mikä voisi olla oikeampi299933- 101912
- 66878
- 62865
- 53851
- 46849