eli kuinka aktiivisen on sen omistajan oltava? Itselläni ollut eloisia energisiä terriereitä ja onko tuo vastaava energiatasoltaan kuin vaikkapa foxit ja walesit vai lähempänä irlannin setteriä tai bordercollieta?
vaatiiko pon
pitkiä lenkkejä?
111234
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Minun kokemukseni mukaan PONilla on kyllä energiaa lenkkeillä paljonkin, mutta sopeutuu myös vähäisempäänkin lenkitykseen. Tarvitsee kuitenkin myös muuta puuhattavaa ja harrastetta sekä vapaata juoksentelua. Meillä käydään lenkillä 3 kertaa päivässä n. puoli tuntia kerrallaan. On ollut myös mukana usean päivän vaelluksilla, enkä ole koskaan saanut sitä väsymään...
En osaa noihin muihin rotuihin juurikaan verrata, mutta vaatii paljon myös turkin hoitamista
Meillä on kaksi Ponia ja olen huomannut, että Pon on onnellinen, jos sillä on kaveri. Lenkkeilemme remmissä aamuisin noin 45 min ja muuten pari kertaa päivässä vapaana noin 1/2 tuntia kerrallaan. Tämä riittää niin, että kotona tyypit on hyvinkin rauhallisia, kunhan vähän treenaillaan ja virikkeistetään aika-ajoin.
Mitään Duracell-pupuja ei ole kumpikaan. Ilmoittavat kyllä, kun on tylsää ja tarttis tehdä jotain...
Ja turkki riippuu ihan koirasta. Toisia värkätään viikottain, mutta meillä riittää hyvin 1 krt/kk.
hyvin antamaan kuvaa mitä pon vaatii lenkkien suhteen...koirakirjoissa kun tuo vaihtelee aika paljon aina vaativasta lenkitettävästä helpompaan ja kun en kaipaa ihan mahdotonta höseltäjää vaan tasapainoisen hiukan vahtivan melko aktiivisen rodun tempperamentikkaan terrierini seuraksi ja tokokaveriksi. :)
leikkaako moni turkin käytännön syistä lyhyemmäksi kotikoirille? Ja onko turkki helposti vanuttuva eli kuinka usein harjattava jos on pitkänä pidetty?
Meillä on kolme POOONia kotona ja taas vähän erilaisia kokemuksia : ) Meillä koirat saa juosta vapaana joten lenkillä käydään vain aamuisin ja illalla heitellään palloa tai samoillaan metsässä. Jos vettä tulee taivaan täydeltä ei näitä sankareitakaan kiinnosta ulos mennä vaan sillon yleensä nukkuvat. Tosin jos pari päivää menee niin että käyvät vaan aamulenkin ja illalla pikku-ulkoilut, sen alkaa huomaamaan viimeistään siitä kun sisällä alkaa hurja leikkiminen. Mitään söheltäjiä eivät ole, jos meitsi on kipeä ja sängyssä koko päivän, ei ne hösellä ympäriinsä vaan ottaa yhtä lailla lunkisti sen päivän. Sinänsä jos perusliikunnasta jaksaa huolehtia niin PONin kanssa pärjää hyvin.
Meillä kans turkin kanssa on vaihteluita koirittain, yksi pitää harjata melkeinpä kahden viikon välein, yksi (pitkäkarvaisin ; ) taas harjataan kuukauden-kahden välein. Kyllä PONeja myös lyhytkarvaisiksi ajellaan, varsinkin aktiivisia harrastuskoiria. Sillon karvan alta paljastuu varsinainen söpöliini :)
Käypä meidän kerhon sivuilla www.pon.fi tutustumassa lisää ja kysele ihmeessä, PON-poppoo on mukavata sakkia ja vastailee oikein mielellään rotuun liittyviin kysymyksiin : )
koira ole minun elämääni sattunut kuin PON. Tällä hetkellä elämässä 1v 7kk uros, jolta turkki leikattu kesällä klaniks. Turkin pidän lyhyenä siksi, että liikumme päivittäin noin 3h metsässä (koirat vapaana) ja risuja ja mutaa kertyi ihan älytön määrä kuluttamaan turkkia. Lisäks kun koira ei ehtinyt kuivua lenkkien ja uimisten välissä, oli kesällä hotspot-ongelma.
PON on mielestäni koira joka ei niinkään vaadi mutta on silti aina valmis. Koskaan ei ole meidän poikaa tarvinnut houkutella lähtemään tekemään, mutta eipä sitä ole tarvinnut kotona rauhoitellakaan. On ihanan rauhallinen, hyvähermoinen, tasapainoinen ja huomaamaton kun saa toteuttaa itseään liikkumalla ja työskentelemällä.
... trimmaan/nypin itse terrierini(fox) ja olen tottunut hyvin turkin hoitoon mutta käytännön syistä pitäisin mieluummin ponin turkin lyhyehkönä (samoilen paljon metsissä ja risut tarttuu helposti pitkään turkkiin)...ja kiva kuulla ettei se ihan perisynti olisi jos koti/harrastuskoirana toimii. Ja ponin luonnekuvaus vastaa pitkälti sitä mitä haen kakkosrodultani terrierini rinnalle .. :)
Sopeutuuko pon myös hyvin yksinoloon (onko ollut rodussa paljon eroahdistuneisuutta) ja miten vahtivuus ilmenee onko hälyttävä vai peräti suojeleva? entä ilmeneekö rodussa paukkuarkuutta yleisellä tasolla puhuttaessa eli onko jotain johon olisi hyvä kiinnittää huomiota ponia hankkiessa?
Mielestäni mihin vaan. Meillä PON asuu kerrostalossa, ei vahdi, ei hauku (ei edes ovikelloa) mutta se on ollut pennusta asti kiellettyä. Yksinolemisessa ei ole ongelmaa kun on yksin ollut 8 viikkoisesta asti eikä siitä ole numeroa tehnyt. Joskin tiedän useamman polskin jolla on jonkinlaista eroahdistusta ilmennyt joten tarkkana vaan että opettelee pennusta asti olemaan yksin ja mikä tärkeintä, ettei te itse siitä numeroa. Paukkuarkoja eivät mitenkään yleisesti mielestäni ole. Oma urokseni oli ensimmäiseen uuteenvuoteen asti, mutta menimme pihalle heittelemään palloa kun raketit paukkui ja nyt tuo ei kiinnitä huomioo mihinkään ääniin.
Pon on sopeutuvainen koira.
Jos haluaa ulkoilla useamman parin tunnin lenkin päivässä, Pon kyllä jaksaa ja nauttii siitä ja oppii nopeasti vaatimaankin sitä. Mutta aikuiselle koiralle kyllä riittää yksi kunnon ulkoilu ja useampi lyhyt lenkki päivässä.
Pitkällä lenkityksellä ei koiraa väsytetä vaan nostetaan sen kuntoa ja se jaksaa liikkua aina vaan enemmän. Ponin kanssa tarttis mieluummin tehdä jotakin, jotta se väsyisi.
Eroahdistuskoiria on rodussa kyllä, mut en tiedä miten paljon muissa roduissa on? Ja onko kyseessä opittu asia vaiko hermorakenteessa oleva ominaisuus että se puhkeaa toisella mutta samoissa oloissa ei toisella koiralla. Voithan varmistaa ettei sinun koiran vanhemmat ole sellaisia sitten kun pentua etsit, jos haluat ottaa varman päälle.
Turkinhoitoon saa paneutua ja satsata aikaa jos haluaa upean pitkän ja paksun turkin. Siihen vaikuttaa tietysti myös karvan laatu, että takkuuntuuko karva helposti vai ei. Jos haluaa hoitaa karvaa niin että koirakin nauttii siitä, niin pitää hoitaa niin usein, että turkki ei pääse takkuuntumaan, jolloin se vain harjataan läpi. Mutta jos turkki pääsee huopaantumaan, niin sen selvittäminen ei ole kivaa koiralle eikä kampaajalle. Jos turkki on aina takkuinen kun sitä hoidetaan, niin lopputulos on revityn näköinen, lyhyt turkki.
Jos turkin leikkaa niin kannattaa ajella se koneella ihan lyhyeksi. 2-3 kertaa vuodessa ajellaan niin pysyy leikkausten välissä riittävän lyhyenä ettei pääse kasvamaan liian pitkäksi ja takkuiseksi. Kun kasvaa niin tulee tosi paksuksi se karva ja pörröiseksi, sitä voi kammaten harventaa.
Ajeltu turkki ei pysy puhtaana samalla tavalla kuin pitkä turkki, koska siinä ei ole turkin päällä likaa hylkivää peitinkarvaa. Ajeltuun karvaan kaikki pölyt ja lika tarttuu hyvin ja koira ei ole samalla tavalla puhdas kuin pitkäkarvainen. Pitkä turkki myös puhdistuu itsestään aina harjatessa, vaikka kyllä sitäkin pitää pestä silloin tällöin.
kattava teksti...onko vielä terveys hyvä kun on pieni kanta suomessa ja vaihteleeko luonnenäkemys paljon kenneleittäin eli onko esim luontainen rodun pidättävyys samoin kuin vahtiviettisyys esim vieä vahvasti esillä samoin kuin hermojen tasapainoisuus ja rauhallisuus? vai onko luonne muuttunut joillakin kasvattajilla rotumääritelmästä? onko vielä pk-rotu?
enää tällä rodulla. menetettiin ne vuoden alusta. mutta saadaan ne anottua takasin jos 5 koirakkoa suorittaa bh-kokeen hyväksytysti. Meillä se meni kesäkuussa läpi.
Perusterveys on mielestäni mahtava, tosin huonoa lonkkaa, kilpirauhasen vajaatoimintaa ja nivelrikkoa esiintyy. vartiomisvitetin kanssa ei ole ollut mitään ongelmia ainakaan minulla kerrostaloelämässä, äärettömän hyvähermoisia ovat ja rauhallisia. kun mitään ei tapahdu, voi käydä maate oli paikka mikä tahansa. PONin kanssa on ihana reissata kun mikään paikka ei hermostuta.
No tietenkin miten sen pennusta asti opetat. Meidän PON kyllä kävelee pitkänkin lenkin jos viitsit itse kävellä. Viihtyy pihalla ja siksi ei vaadi joka päiväistä lenkkeilyä.
Sanoisin kuitenkin että joka ikinen koira joka ei pääse vapaasti juoksemaan, tarvii useita lenkkejä päivässä.