Olimme viikon lomalla Ocean bay hotellissa.
Hotelli oli ihan ok. Kävimme Tjäreborgin kolmella retkellä: viidakkosafarilla, kaupunkikierroksella ja orjien jalan jäljillä.Retket olivat mukavia, mutta melko kalliita. Kävimme kouluissa ja kyläyh-
teisöissä. Kaikissa näissä paikoissa opas sanoi, että tänne voitte sitten jättää rahaa,tavaraa yms.jos haluatte. Kylässä kylän vanhimmalle tai koulussa tietylle opettajalle, joka jakaa tavarat tasapuolisesti eniten tarvitseville. Tuli vaan mieleen, että saako aina samat paikat, koulut ja kylät avustukset. Lisäksi joka paikassa oli paikallisia tunkeutumassa seuraan, siinä toivossa, että he puoliväkisin toimisivat oppaana ja saisivat siitä vähän rahaa. Tuntui, että joka paikkaan piti tunkea vaan rahaa. Paikka oli ihan mielenkiintoinen, mutta en haluaisi lähteä uudelleen.
Hotelli oli ihan ok. Kävimme Tjäreborgin kolmella retkellä: viidakkosafarilla, kaupunkikierroksella ja orjien jalan jäljillä.Retket olivat mukavia, mutta melko kalliita. Kävimme kouluissa ja kyläyh-
teisöissä. Kaikissa näissä paikoissa opas sanoi, että tänne voitte sitten jättää rahaa,tavaraa yms.jos haluatte. Kylässä kylän vanhimmalle tai koulussa tietylle opettajalle, joka jakaa tavarat tasapuolisesti eniten tarvitseville. Tuli vaan mieleen, että saako aina samat paikat, koulut ja kylät avustukset. Lisäksi joka paikassa oli paikallisia tunkeutumassa seuraan, siinä toivossa, että he puoliväkisin toimisivat oppaana ja saisivat siitä vähän rahaa. Tuntui, että joka paikkaan piti tunkea vaan rahaa. Paikka oli ihan mielenkiintoinen, mutta en haluaisi lähteä uudelleen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Itse jätin mielelläni maaseudulla köyhissä kylissä (esim. retkien aikana) oleville lapsille ja äideille kyniä, vihkoja, kumeja, värikyniä, lasten kuvakirjoja, laastareita, saippuaa, karkkeja, pieniä pyyhkeitä ym pientä jota aina kannoin mukanani koska näin autoin heitä köyhiä suoraan ilman välikäsiä. Kouluun vein tietty myös tavaraa, mutta en tiedä miten se jaetaan. Gambialaiset, normaali väestö, on äärimmäisen köyhää ja elävät täydessä niukkuudessa, kaikesta on pulaa.
Eniten todella ärsytti nuo nuoret miehet (tulevat muualta sisämaasta tai jopa ovat Sierra Leonesta tai Libanonista) ja jotka liimautuivat heti hotellin portilta päästyä kannoille ja rannalla viereen istumaan ja perään kävelemään kokopäiväiseksi "oppaaksi" ja "turvaksi", vaikka olisimme halunneet hengittää, levätä ja olla aivan ansaitun lomaviikon rauhassa tästä pakkoseuralaisesta emmekä jaksaneet seurustelua. Jos yksi sitten pitkän inttämisen jälkeen lähti (yleensä eivät anna peräksi), tuli tilalle heti toinen, toivotonta. Nämä eivät olleet myyjiä vaan todella "seuralaisia".
Muuten oli kaunista ja ihmiset ystävällisiä ja hymyileviä, halpaa ja köyhää. Erilaista!