Jos ei nykyisen tekstityksen ongelmia saada ratkaistua.
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Tv-maksujen määrä romahti/1135231565695
Viimeinen keino on tekstien polttaminen kiinni kuviin. Se ratkaisi ongelmat varmasti, mutta veisi mahdollisuuden valita tekstityskieli tai ottaa käyttöön vammaisten erityispalvelut.
"Polttamiseen emme haluaisi mennä, mutta tilanteen täytyy parantua. Asia on ratkaistava vuoden loppuun mennessä", Junger sanoo.
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Tv-maksujen määrä romahti/1135231565695
Viimeinen keino on tekstien polttaminen kiinni kuviin. Se ratkaisi ongelmat varmasti, mutta veisi mahdollisuuden valita tekstityskieli tai ottaa käyttöön vammaisten erityispalvelut.
"Polttamiseen emme haluaisi mennä, mutta tilanteen täytyy parantua. Asia on ratkaistava vuoden loppuun mennessä", Junger sanoo.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Ei polttaminen estä vammaispalveluita. Näkövammaisille tarkoitettu "äänitekstitys" on täysin tekstityksestä riippumaton. Myös kuulovammaistekstitys voitaisiin tehdä, esim. teksti-TV-tekstityksellä, jolloin mustat palkit peittäisivät alkuperäisen tekstin. Sama kävisi myös ruotsin kielelle. Tä
Kummallista, että kymmenien tuhansien ei-vammaisten ihmisten palvelu on vähemmän tärkeää kuin rajoitteisten henkilöiden palvelu. Tämä jälkimmäinen voidaan toteuttaa ihan perinteisin keinoin teksti-tv:n avulla.
Jokainen tekstiongelmainen päivä lisää raivoa Yleisradiota kohtaan. Mikä estää laittamasta poltetut tekstit ohjelmiin nyt heti? Ei noista ainakaan haittaa näytä olevan kaupallisillakaan kanavilla!
Vetkuttelun tulokset eli edelleen kymmenien tuhansien katsojien TV-maksujen menetykset maksaa tavallinen katsoja maksukorotuksina. Kyse on jo nyt yli 10 miljoonasta eurosta ... Uskaltaako kukaan arvat, paljonko katsojia lähtee ensi helmikussa, kun kaapeliverkot siirtyvät digiaikaan?
Kuten muistetaan, esimakua tekstittömistä ohjelmista saatiin monessa kaapelissakin syyskuun alussa ja operaattoreilla sentään oli "toimivat" boksit ...
Mitä haittaa nyky systeemistä on? Miten se ilmenee?
Ihmettelin tuota YLEn kirjoitusta. Miksi moinen? Itselläni on kaksi poksia Topfield 4000 T ja FINLUX DTR. En ole huomannut mitään ongelmia.
Suomessa on/ollut myynnissä yli 300 eri digiboxi/digitelevisio merkkiä/mallia ja sinulle on sattunut niistä 2, jotka hanskaa tekstitykset täysin.
Tuossa nyt muutamia yleisiä ongelmiai:
-tekstitys ei näy ollenkaan tai joutuu "kikkailemaan" saadakseen sen näkyviin
-osa tekstityksistä puuttuu
-ohjelman alusta puuttuu tekstitys
-tekstitys ei tallennu kovalevylle
-tekstitys "roikkuu" ruudulla siihen asti kunnes seuraava tekstitys tulee näkyviin
Varmaan on muitakin kuin nuo sinun 2 boxiasi, jotka osaa tekstitykset näyttää oikein, mutta ilmeisesti ongelmaisia on liikaa, koska Yle tuollaista kirjoittelee.
Vielä yksi tuli mieleen:
-tekstityksen ajoitus on pielessä jollain boxeilla
Vähäisempiä ongelmia ei välttämättä huomaa.
Mielenkiintoinen kokeilu: laita päälle YLE1:llä hollannin kieli, jotta kuulet vammaisille tarkoitetun puheäänen, tekstityksen kanssa.
Jos puhe alkaa tasan samalla hetkellä kuin teksti ilmestyy ruutuun, niin ilmeisesti YLE-teksti toimii oikein ainakin ajastuksen puolesta.
Mulla vanhassa Finlux-boksissa tulee tekstitys ruutuun tyypillisesti noin 2 .... 5 sekuntia etuajassa. Kun tuon huomasin, niin asia häiritsee jatkuvasti. Usein tekstitys pamahtaa ruutuun jo ennen uutta kohtausta, lisäksi toisinaan jännästi vilkuttelevana. Konkurssifirman suositulle boksille ei päivityksiä löydy. Mun kolmesta eri merkkisestä boksista ei yksikään toimi oikein tekstien kanssa ja toisaalta niissä ei kuitenkaan ole muita ongelmia!
Perusboksithan alkaa YLE-tekstin suhteen olla toimivia mutta tallentavat ei.
Eihän tuon digin toimivuus pitäisi olla laitteesta kiinni.
Ostin halavan poksin, tais olla joku Tampax tai sinne päin.
Teksti jää päälle vaikka puhe loppuu. Ärsyttää varsinkin dokumenttiohjelmissa, missä välillä haastatetllaan vääränkielistä ja sitten tulee suomenkielistä selostusta. Teksti ei lähde pois muuta kuin painamalla "tekstitys PÄÄLLÄ/POIS"-nappulaa. Sitä saakin sitten painaa alvariinsa. Eikö ne vois laittaa vaikka blanko-tekstityksen, sillon kun tekstiä ei tarvitse.
Lisäksi, jos haluaa katsoa jotain teksti-TV:ltä, pitää ensin laittaa tekstitys pois päältä.
Lisäksi ääni pätkii ja tietysti silloin kun sanotaan jotain tärkeää. Tarpeeksi monta kertaa kun on ääni pätkäissyt, niin sitten se onkin epäsynkassa ja siihen auttaa vain sama kuin tietokoneisiinkin vaivassa kuin vaivassa: käytä virrat pois päältä.
Finluxin bokseihin tuolla:
http://www.suomenschneider.fi/paivitykset.php
Tuolta tosiaan löytyy päivitys. Sitten pitäisi löytää sarjakaapeli ja vielä kone, jossa on muinaisjäänteenä sarjaportti ;-) Tai kiikuttaa päättäväisesti kauppaan ja vaatia päivittämään vaikka kuluttajasuojan nojalla ...
Jossakin vaiheessa tekstitystä on rukattu, koska en muista T-420 -boksin uutena sekoilleen YLE-tekstien kanssa.
1. vaihtoehto: osta pci-kortti jossa on sarjaliitäntä (siis ts. RS-232 liitännän sisältävä kortti)
2. vaihtoehto: osta adapteri jolla voit muuntaa USB-liitännän RS-232 sarjaliitännäksi, tähän täytyy sitten asentaa sopiva ajuri jotta tuo adapteri toimisi
Vaihtoehto: tietokoneen emolevyllä voi olla (tai on todennäköisesti) sarjaportin liitin.
Osta silloin eurolla tai parilla (esim. verkkokauppa.com:n myymälästä 1-2 euron korista löytyy) tietokoneen taakse tulevan "lisäkortin kortiton" päätylevy, jossa on yksi sarjaportti ja lattakaapeli, jonka päässä on emolevylle tuleva liitin. Tarkista emolevyn käyttöohjeesta, missä se liitin siellä on. sammuta mikro. Kytke lattakaapelin liitin emolevylle. Käynnistä mikro.
olevissa koneissa, niistä kun on poistettu RS-232 tuki täysin. Silloin ainoat vaihtoehdot on ostaa juuri se lisäkortti jossa on sekä liittimet että tuo sarjaportin ohjain. Tai sitten ostaa adapteri jolla USB muunnetaan RS-232 liitännäksi.
Mun mielestä ei mitenkään. Ns. äänitekstitys (jonka nimi on harhaan johtava koska ei ole mikään tekstitys vaan ääniraita kielivalinnalla Hollanti, jossa vain kone lukee tekstiä ääneen synteettisellä äänellä) ei tietääkseni liity mitenkään itse varsinaiseen tekstitykseen. Ja jokatapauksessahan niiden tekstien täytyy olla jossain erillisessä tiedostossa ennenkuin niitä lähetetään vaikka ne lopulta kumminkin poltettaisiin kuvaan kiinni.
Joten ei tuo ole ainakaan mikään peruste, kyllä äänitekstitykset voidaan silti lähettää vaikka se varsinainen teksti olisikin poltettu kuvaan kiinni.
Jos ei voida niin systeemi on helvetin huonosti rakennettu ja tehty riippuvaiseksi eri elementeistä.
En tiedä sitten mitä vammaispalveluja tuolla tarkoitettiin mutta eipä mulle muuta tule mieleen kuin tuo "äänitekstitys".
omansa http://www.yle.fi/import/kuulovammaistekstit.php
käytetty kuulovammaistekstityksiin. Mikä estää sen käyttämistä jatkossakin?
Miksi tekstitv:tä hyljeksitään noin paljon?
Voisihan nuo kuulovammaistekstityksen jättää
"polttamisen" ulkopuolelle.
Samoin muu vammaisuus eli ruotsinkieliset
tekstit "polttamisen" ulkopuolelle.
Suuryleisölle eli suomalaisille suomitekstit.
Samalla lailla kuin kaupalliset kanavat tekevät nyt.
Enpä juuri kaipaa kuvaan poltettuja tekstejä, koska ne tekstitykset toimivat omassa boksissani livenä ja kovalevyltä katsottaessa ongelmitta (tosin sitä varten piti vuosi sitten ladata ja asentaa firmwarepäivitys mutta siinä tuli muutakin hyvää, joten ei ollut huono juttu se).
Mutta on yksi syy, miksi en olisi asiaa vastaan kuitenkaan: kuvaan poltetut tekstit näkyisivät ohjelmaa katsottaessa pikakatselunopeuksilla (2X 4X 6X ja taakse 1-3X)!! Parempi vaihtoehto tietysti olisi, jos boksi osaisi asian itsekin ainakin kaksinkertaisella nopeudella...
YLE:ssä on havaittu, että ns. äänitekstitys tuntuu toimivan bokseissa hyvin. Jungler valmistelee jo muutosta, jolla ohjelmat aletaan teksityksen sijaan dubbaamaan aitoon puolalaiseen malliin! Päädubbaajaksi eli ääneksi on ehdotettu Junglerin avovaimoa, jolla onkin hyvää kokemusta juontajatehtävistä.
Yleisöä palkitaan kuitenkin juhlapäivinä (jouluna, uudenvuodenpäivänä ja vappuna) hieman elävämmällä dubbauksella, jota tehtävää hoitamaan onkin jo kysytty Jope Ruonansuuta ja Sivupersoonaa!
YLE:n salaisen muistion mukaan tämä uusi ns. DVB-dubbaus otetaan (jälleen ensimmäisenä maailmassa!) käyttöön vuodenvaihteessa, jotta kaapeliverkkojen katsojilla on toimiva palvelu heidän siirtyessään lopullisesti digiaikaan.