Minkälaisia rajoituksia biovanhempien yhteydenotoissa muilla on ja miksi?
Meillä ei ole puhelin rajoituksia, tapaamiset on kolmen viikon välein. Muuten ei tavata, koska matkaa on reilu 100 kilometriä, sijoitetut on kaikki samasta kaupungista kotoisin. Tosin sukulaiset ovat vierailleet meillä esim. syntymäpäivillä.
Meillä ei ole puhelin rajoituksia, tapaamiset on kolmen viikon välein. Muuten ei tavata, koska matkaa on reilu 100 kilometriä, sijoitetut on kaikki samasta kaupungista kotoisin. Tosin sukulaiset ovat vierailleet meillä esim. syntymäpäivillä.
Vastaukset 33
Vanhimmat
myös itse ihmetellyt, kun varsinkin biopalstalla
nuo rajoitukset esim. lapsille soittamisten suhteen on olleet useinkin esillä.
En ole koskaan kokenut mitenkään perhe-elämäämme häiritseväksi, vaikka vanhemmat olisivat soitelleet
päivittäin. Ainoastaan ne humalapäissä soitetut haukkumispuhelut eivät ole olleet mukavia, mutta nekin saatiin loppumaan asiallisella huomautuksella, eikä minkäälaisiin rajoituksiin ole ollut aihetta.
Nytkin, kun lapsilla on kaikilla omat puhelimet, en edes tiedä, kuinka usein keskustelevat vanhempiensa kanssa ja mistä. Välillä saattavat mainita, jos puheluissa on jotain uutta asiaa ilmennyt, että keskustelivat äidin kanssa siitä, mutta muuten en tosiaan edes tiedä.
Silloin kun olivat vielä pienempiä ja meillä vain yhteinen lankapuhelin käytössä, niin ei minua tosiaan rasittanut se , että huusin lapsen puhelimeen, kun hänelle soitettiin.
Näyttäisi vielä siltä, että eniten niitä rajoituksia on näissä isommissa perhekodeissa ja laitoksissa, missä ei edes kenenkään kotirauhaa varsinaisesti häiritä ja ne pitäisi olla huomattavasti avoimempia paikkoja, kuten laitokset yleensäkin.
Oletko miettinyt sitä, että jos laitoksessa on esim. 12 nuorta ja heillä on vanhemmat, sukulaiset ym tutut. Siinä on helposti lähipiirissä noin liki sata ihmistä.
Laitos on näiden nuorten/lasten KOTI. Eli se pitäisi olla paikka missä olla rauhassa ja rentoutua.
Miten se onnistuu, jos kaikkien vanhemmat ja suku plus kaverit saavat käydä sielä silloin kun haluttaa? On paljon selvempää, että esim. on kolme kertaa viikossa vierailupäivä. Sittenkin jää vielä vain neljä päivää jolloin on rauhallisempaa.
Miten nuori voi koota itseään, lukea läksyjään ja miettiä asioita jos koko ajan koti on täynnä väkeä?
Mietippä sitä Amalia!
Siis sinun mielestäsi lasten vanhemmat ovat häiriöksi?
Kyllä laitoksissa on tilaa tapaamisille, kyse taitaa olla enemmän halusta. Jos joku vanhempi haluaa tavata lastaan ja lapsi haluaa tavata vanhempiaan, vaikka joka päivä, niin minusta on ällistyttävää pakottaa heitä noudattamaan "vierailupäiviä". Sairaaloissakin on vierailupäivä joka päivä.
Mietipä itse.
kolme kertaa viikossa on mielestäni kuitenkin jo aika usein, jos vertaa näihin tapaamisrajoituksiin mitä täällä on kerrottu, että kerran kuussa pari tuntia jne.
Soittoja rajoitetaan jne. mielestäni aivan liikaa.
Enpä usko, että monellakaan niin paljon niitä vierailijoita, siis sukulaisia yhtä aikaa ja yhtä usein käy, että ihan sataan kävijään kerralla päästäisiin.
Jos todella niin rakastavia ja välittäviä sukulaisia lapsilla olisi, niin miksi lapsi sitten on laitoksessa, eikä omiensa luona?
Mietin just sitä.
mieti sitä
löytyy vasta sitten kun sijoitus on tehty
olet sitä mieltä, että laitoksessa/sairaalassa/hoitokodissa olevan/asuvan ihmisen on parempi olla jos hän ei saa tavata läheisiään niin usein kuin haluaa?
Mietin kirjoittamaasi ja olen sitä mieltä, että onpa surkeeta.
Jos jokaisen lapsen vanhemmilla olisi oikeus käydä vaikka tiistaisin ja torstaisin klo 18-19, ei laitoksen rauha häiriintyisi yhtään millään tavalla.
Mutta se, mitä laitoksissa pelätään liiasta ulkopuolisten vierailuista on se, että ihmiset näkisivät, millaisissa oloissa lapset ovat ja miten heitä kohdellaan. Olisi liikaa todistajia kaikelle sille, mitä siellä tapahtuu.
Hoidollisellakin osastolla vedottiin tuohon, että "eihän lasten hoidosta mitään tulisi, jos vanhemmat täällä jatkuvasti ramppaisivat." Joopa joo, eikä MITÄÄN hoitoa ollut kuitenkaan, ihan tavallinen arki vain ja esim. meillä ovat arjenrutiinit olleet paljon tarkempia aina kuin siinä laitoksessa konsanaan!
Sain käydä kerran viikossa plus lasta joka viikonloppulomalle hakiessa istuin täyttämässä loma- ja myöhemmin lomaltapaluupapereita joskus yli puolikin tuntia osastolla. Minulla oli siis oikeus nähdä osaston arkea paljon enemmän kuin monella muulla vanhemmalla. Mutta osaltaan se johtikin lopulta siihen, että 2-vuotiseksi suunniteltu "hoito" loppui lyhyeen kuin kananlento. Laitos jäi nuolemaan näppejään ja tyttö kotiutui ilman mitään oikeudenkäyntejä tai lautakuntakäsittelyjä alle puolessa vuodessa.
En yhtään näin ollen ihmettele, että "vanhemmat ovat häiriöksi" ja "lasten pitää saada rauhassa rentoutua kotonaan". Hah-hah!
Saa vierailla, joka päivä ja vierailuajat on useita tunteja. Lasten- ja nuortenosastoilla ei rajoiteta lainkaan vanhempien ja sisarusten käyntejä. Päinvastoin perhe on tärkeä ja yhteydenpitoa tuetaan.
Miten sijoituspaikoissa ei voida toimia samoin?
Jokaisella lapsella eskarilaisesta alkaen on omat kännykät, joten lapset puhuvat vanhempiensa kanssa periaatteessa rajoituksetta. Joskus vanhemmat soittavat minun kännykkääni, kun haluavat kysyä jotain tai jos lapsi ei vastaa omaan puhelimeensa.
Meille saa tulla periaatteessa rajoituksetta. Olen vain pyytänyt ilmoittamaan etukäteen milloin vanhemmat ovat tulossa. Ei tämän tarvitse olla mitenkaan monimutkaista tai säännösteltyä. Jos tapaamisissa ei ole muutenkaan ongelmia, en näe mitään syytä sille, miksi vanhemmat eivät voisi tavata vanhempiaan useammin. Ehtona tietysti, että humalassa tai mitenkään päihtyneenä ei tulla.
Minua jäi todella pahasti vaivaamaan tuo jonkun laitoksessa työskentelevän kirjoitus siitä miten vanhempien ja sukulaisten vierailut häiritsevät lapsia tms. Mahtaako olla enemmän kyse siitä, että vanhempien vierailut häiritsevät enemmän laitoksen työntekijöitä kuin siellä asuvia lapsia? Sotkevat sopivan päiväjärjestyksen? Hm.
liian usein vierailevat vanhemmat pääsevät näkemään ehkä liikaakin laitoksen arkea ja siten häiritsevät työntekijöiden rauhaa.
Rajoituksia tuntuu tulevan heti sellaisille vanhemmille, jotka uskaltavat puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin lapsensa kohtelussa tai vast.
Eipä ole rajoituksia. Äiti saa olla vaikka joka päivä ja aamusta iltaan asti omaa jälkikasvuaan hoitamassa. Minun mielestäni mitään rajoituksia ei saisi olla jos ei erityistä syytä ole.
on kyllä sanottava, että en sellaiseen olisi voinut suostua, että jatkuvasti vanhemmat olisivat meillä "istuneet", koska hyvin pitkälti vaativat, että myös minä seurustelen heidän kanssaan ja ovat aina olleet kuitenkin passattavia vieraita meillä, joten eihän sellaista kukaan voi kotonaan jatkuvasti harrastaa, onhan meillä omakin elämämme, mutta tässä onkin puhuttu tapaamisten rajottamisista yleensä.
Voihan lapsia tavata muuallakin kuin meillä.
Ihmettelen, että jos vanhemmat kykenevät ottamaan lapsia kotilomille, niin miksi eivät saa.
Aina voi tapaamiset järjestää niin, että kukaan ei erityisesti kärsi, jos halua vain on.
Olisin monta kertaa niin kovin toivonut, että vanhemmat olis pystyneet edes jonkinlaisiin säännöllisiin tapaamisiin, se olisi mahdollistanut myös mulle lastenhoidosta pienen hengähdystauon.
Asia pitäisi miettiä ennenkuin ottaa lapsia kotiinsa asumaan. Lapsella ja suvulla, etenkin omilla vanhemmilla on oikeus olla yhdessä niin paljon kuin mahdollista. Tapaamisia ei saisi rajoittaa. Kyllä minun sijoituksessa olevan lapseni vanhemmat saavat olla vaikka vuorokaudet ympäri meillä kunhan ovat selvinpäin ja muutenkin kunnolla. Mitään passaustarvetta ei ole tullut. Tavoitehan on kuitenkin, että lapset siirtyvät omien vanhempiensa luo.
Meillä ei ollut ennen rajoituksia, mutta pakko oli laittaa. Yhden nuoren äiti lähes asui meillä.
Tosikiva siinä mielessä että nuori näki äitiänsä, mutta kyllä siitä lisätyötä oli ja rahankin menoa syöttää yksi ylimääräinen sekä välillä hänen miesystävänsäkkin.
Jossain se raja pitää vetää!
Pesin jopa hänen vaatteensa, annoin tupakkarahaa jne. Mielestäni biojen passaaminen ei kuulu sijaisvanhemmille.
yksi sijoitettu ja mahdollisesti vielä samalta paikkakunnalta, tai läheltä ainakin.
Meillä kun on ollut viisikin yhtäaikaa ja kolmesta eri perheestä ja kaikki yli sadan kilometrin päästä, niin se vaikeuttaa väkisinkin vierailujen suunnittelua. tosin kuten olen sanonut, ei niin innokkaita kukaan ole edes ollut vierailemaan, että olisi koskaan mitään vaikeuksia tullut. Aivan hyvässä yhteisymmärryksessä on kaikki pystytty hoitamaan.
Vieraita näiden vuosien aikana on ollut todella paljon, kun kuitenkin on kuvioissa ollut neljä isääkin omine sukulaisineen ja uusine perheineen.
On kummit ja mummit ja kumminkaimat, mutta pääasia, että lapset on olleet onnellisia.
Kuten olen jo aikasemminkin todennut, tapaamisia voi myös järjestää muualla kuin meillä, ettei kysymys ole rajoituksissa edes meidän kotirauhasta tai muusta. En ymmärrä juuri siksikään, että miksi niitä rajoituksia näytetään ihan keksimällä keksittävän.
se viimeistään tohon on se raja vedettävä.
Kyllähän meitä helposti myös voidaan käyttää törkeästi hyväksi ja itseään passauttaa.
Pientä rajaa sentään.
Unohdin tuossa äskeisessä kirjotuksessa mainita sen, että kun nää sukulaiset ym. tulevat pidemmän matkan takaa, on heille pitänyt laittaa tajottavat sen mukaan, eli sellasta vieraiden passaamistahan se on ollut, eli siinä mielessä ei voisi ajatella, että esim. joka päivä olisi jonkun lapsen sukulainen ylimääräisenä kodissamme.
Se ei olisi kiva juttu myöskään kaikkien lasten kannalta, koska silloin ei olisi kotona koskaan normaalitilanne. Vieraille kun menee myös osa siitä huomiosta, mikä kuuluisi lapsille antaa.
Sikälis olen kuitenkin tyytyväinen, ettei koskaan kukaan ole vierailuiden onnistumisesta mitään tarvinnut valittaa.
Sossun kautta on nää päihdevanhemmat aina joutuneet käymään, ihan siksi, että saattavat olla hyvinkin kurjan näkösiä pitkän ryyppykauden jälkeen, et sossu saa varmistettua, et nenänvalkaisu on toiminut, ennen kuin tulevat.
Minulla on lapsia hoidossa vain sen verran kuin tunnen pystyväni kohtuudella hoitamaan. Ja niin, että vanhemmat saavat olla mukana hoitamassa juuri niin paljon kuin haluavat ja voivat, vaikka kellon ympäri useamman kerran viikossa. Eli siis, minulla on vain yksi lapsi läheltä. Jos perheessä olisi useampia lapsia, olisin toki ottanut kaikki sisarukset.
Miten joku voi olla niin tyhmä, että istuu joka päivä kylässä ja yhtä tyhmä se, joka alkaa joka päiväistä vierasta VIERAINEEN syöttämään ja antaa vielä rahaa mukaan. En usko, että noin on edes tapahtunut.
Nämä ovat niitä sijaripalstan provoja, kun keksityillä valheilla halutaan varoittaa, mihin joudutaan, jos tapaamisrajoituksia ei ole. On niin paljon mukavampaa kun ei niitä vieraita ole niin kovin usein.
Nyt vasta luin tuon, että "pesin hänen pyykkinsä"! No jo on melkoinen vieras ja idioottimaista vieraanvaraisuutta! Syytä itseäsi, älä ketään muuta! Ja vielä tupakkarahaa oikein. Mene tuonne kadunkulmaan jakamaan rahojasi, jos sulla niitä liikaa on.
Ja tuo viimeinen lause on kaiken lapsellisuuden huippu: "Mielestäni biojen passaaminen ei kuulu sijaisvanhemmille." No ei kai nyt kenenkään järkevän ihmisen mielestä kuulu, ja että tuokin piti vielä kirjoittaa tänne!
Jos minun lapseni olisi ikinä ollut perhesijoituksessa, en olisi koskaan edes odottanut mitään tarjoilua. ENKÄ odottaisi sijarilta mitään seuranpitoa, koska lastani minä sinne olisin tullut tapaamaan, enkä ketään muuta!
Mutta kai nyt sijarinkin elämässä joskus sellainen tilanne on, että olisin katsonut mahdolliseksi pyytää hetken keskustelua lapsen kuulumisista aikuisen näkökulmasta kuultuna.
Niin ja jos sijariperheessä kaikki olisi mennyt kuten laitoksessa, olisin vieraillut kerran viikossa ja hakenut lapsen vkl-lomalle kotiin joka perjantai iltapäivällä ja palauttanut sunnuntai-iltaisin. Mutta meidän tapauksessa nyt perhesijoitus ei tullut kuuloonkaan! Se nyt olisi ollut viimeinen pisara, johon minua ei olisi saatu millään suostutelluksi!
ei olisi tullut kuuloonkaan perhesijoitus?
Minusta olisi ollut mahtavaa, jos joku meidän lasten äideistä olisi asennoitunut, kuten sinä, et todella etupäässä vain lasta katsomaan.
Vielä sekin, että joka viikonloppu lapsi olisi päässyt kotiinsa, sehän olisi ollut tosi hienoa.
Ihmettelen vaan, jos noin hyvin olet pystynyt lapsestasi huolehtimaan, niin miksi on yleensäkään pitänyt huost.ottaa?
piti muka korvata lasten sairaalapaikkojen puutetta. Myöhemmin ilmeni, että lapsi ei olisi ollut sairaalahoidon tarpeessa ollenkaan, mutta eräät psykiatrithan saavat tehdä, mitä haluavat, eikä sossu rohkene olla tottelematta.
Ja kukaan ei tässä maassa välitä, mitä lapsille tapahtuu, siis muut kuin heidän omat vanhempansa.
Eihän nyt pidä ihmisten antaa kävellä ylitse ja käyttää suorastaan hyväksi. Ethän sinä mikään majatalon pitäjä ole! Pesit vaatteet, ruokit, annoit rahaa.... Haloo, hyvä ihminen, eiköhän se raja olisi pitänyt vetää jo paljon, paljon aikaisemmin.
Juu, kyllä meillä saavat lasten vanhemmat tulla käymään. Kahvit saatan keittää, mutta eihän vanhempien ole tarkoitus meillä asua vaikka heidän lapsensa asuvatkin! Pitäisi olla itsestään selvää.
vanhemmat välitä niin lapsella on vaikeat oltavat.
perheeseen sijoitettavaksi.Yksi sijaisperhe jo epäonnistunut.Soskut pakottivat,onneksi lapseni saan kotiin lomille.Sairas ajatus että jossain sijaisperheessä tapaisi.Ei tulisi mitään.
Kotona sentään ollaan omien ihmisten joukossa
eikä tarvitse pingottaa vaan saa olla oma itsensä.
ihanteellista myös sij.perheille, että lapset voisivat tavata vanhempiaan omassa kodissaan.
Lapset myös tietäisivät, mistä ovat lähteneet ja mikä on se koti mihin haluaisivat palata.
Monesti vain on niin huonosti asiat, että koti on mennyt alta, maksamattomien vuokrien, tai muun häiriön vuoksi. Sitä kotia ei siis enää ole olemassakaan, jonka joskus ovat tunteneet.
Meillä on ollut myös aikoja, ettei biovanhemmilla ole itselläkään ollut omaa asuntoa. Aika mahdotonta ottaa silloin lapsia luokseen. Lähes pakko tuossa tilanteessa tulla itse perheeseen tapaamaan, jos haluaa lapsiaa nähdä.
Se ei kuitenkaan ole mitenkään luontevaa, kenenkään osalta.Paljon parempi todella olis tavata tutussa ympäristössä, tai sitten ihan jossain "ei kenenkään maalla".
parempi kaikille vaikka ulkopuolinen tapaamispaikka.
Meillä on tällä hetkellä 5 sijoitettua, kolmesta eri perheestä. Yhtä lukuunottamatta kaikki tulleet kouluiässä, 2 on nyt jo täysi-ikäisiä.
Alussa uskoin sossun puheisiin, että pitää olla rajoitukset ja tietyt sovitut soittopäivät. No silloin ei kännyköitä ollut samalla lailla kuin nyt. Kun lapset saivat omat kännykkänsä on soittorajoitukset tosiaan poistuneet.
Nuorin on ollut vasta vuoden ja joskus kun on kokenut mielestään jotain vääryyttä niin soittanut vanhemmalleen ja tämä sitten minulle. Kyllä se joskus harmittaa miksei voi puhua suoraan, mutta käy se noinkin. Toisaalta olen sitä mieltä, että tämä lapsi vielä pääsee kotiinsa ja ehkä on siksi hyvä, että turvaa vanhempaansa.
Isompien lasten vanhemmat soittavat ainoastaan ja vain humalassa, mutta kun ovat jo aikuisuuden kynnyksellä niin onpa opittava käsittelemään vanhempiaan ja kummasti ovat oppineet laittamaan puhelimet kiinni yöksi tai ainakin äänettömälle ja aina eivät edes vastaa heille.
Matka tosiaan jo vaikuttaa siihen etteivät sukulaiset alvariinsa ramppaa, mutta kun tulevat ovat sitten välillä yön tai kaksi.
Olen kuitenkin sitä mieltä, ettei vanhemmat ja sukulaiset voi päivittäin perheessä käydä jossei siitä ole ihan alussa jo sovittu ja molemmin puolin suostuttu. Täytyy sitä kuitenkin omassa kodissa jonkinlainen rauha olla, kyllä sitä aikamoista hulinaa olisi jos kolmet vanhemmat aina olisivat käymässä.
Tapaamiset ovat virallisesti kolmen viikon välein, mutta isommat käyvät sukulaisilla milloin haluavat viikonloppuisin ja muillakin kyllä välillä sovelletaan.
jokatoinen viikonloppu pe-su ja loma-ajat kotona.
Soittaa saa joka päivä,ja postia laittaa.
meillä valvotut tapaamiset joissa hoitaja höykyttämässä ja jälkeenpäinkin tulee aina moitteet raporttiin etten höykyytä lastani riittävästi, pienii kuusivuotias vesseli vasta!
vain kerran viikossa,ja sen ajan sijari mölisi.
Täällä uudessa paikassa saa soittaa joka päivä,
kuulee kuulumiset ja koulutiedot mitä on
tapahtunut.Kannattaa pyyttää että saisi soittaa useimmin.
Meillä sovittiin soittoaika kerran viikoksi kannustamaan äitiä pitämään yhteyttä. Aikaisemmin soittoja oli tosi harvoin, nyt siis saimme säännöllisen yhteydenpidon. Äidille jäi käsitys, ettei meille saa useammin soittaa. Onneksi uskalsi kysyä. Sovimme, että hän voi soittaa vaikka joka päivä, mutta vähintään kerran viikossa soittoaikana, jolloin uteliaat korvat ovat muualla.
Tapaamiset ovat valvottuja huumeidenkäytön takia. Äidin sukulainen "virallinen valvoja", joten en ole tapaamisissa mukana.
Kyllä ne oikeat vanhemmat ovat lapsen tärkeimmät henkilöt enkä usko vaikka olisivat useamma tunnin joka päivä vierailulla. Lapset todellakin rakastavat ja ikävöivät heitä onko sinun tarkoituksesi katkaista lasten ja vanhempien side. Mieti kaksi kertaa ennen kun menet kenenkään pehesuhteisiin puuttumaan. Et välttämättä näe tilanteen todellisuutta.
tärkeyden,on sairasta huseeraamista mennä
sorkkimaan toisten perheitä.Toivottavasti
ronkkijoiden omat perheet hajoavat saisivat maistaa omaa lääkettää.