Gigantis voi katsoa

gigantissa helpoin tapa saada myyjä paikalle on mennä katselemaan mahdollisimman isoa ja mahdollisimman kallista plasma-telkkaria. jo tulee silmänräpäyksessä myyjä paikalle ja voikin kysellä kolmen euron handsfreen sopivuutta omaan puhelimeen :D

Myytiinpä sitten millaista televisiota hyvänsä niin on niihin syötettävät demopätkät editoitu hyvin tarkalleen siten, ettei mitkään kuvan virheet tulisi niillä esiin. Lisäksi niissä demoissa on värejä voitu korostaa voimakkaasti, jotta kuva näyttäisi paremmalta mutta kun sisään syötetään normaalilla värikylläisyydellä varustettua ohjelmaa niin tilanne onkin toinen.

Siihen, ettei FullHD ja HDreadyn ero näy vielä tänä päivänä kovin selvästi on kaksi syytä. Ensimmäinen on se, että hyvin harva tämän hetken HDTV-tasoinen videokamera kuvaa oikeasti 1920x1080 tasoista videota. Kyllä ne tallentavat tähän muotoon, mutta kameroiden kennojen vaakatarkkuudet ovat yleensä jossain 1400:n pikselin kantturoilla, jolloin täyttä HD-tarkkuutta ei saavutetakaan. Olen myös bongannut hyvin harhaanjohtavaa mainontaa tähän asiaan liittyen, kaupoissa on myytävänä "FullHD" videokameroita joissa on kuitenkin vain nuo n. 1400 kennot. Selvästi myyjät eivät itsekään tiedä mitä myyvät, se että kamera tallentaa 1920x1080 muotoon ei tarkoita että se olisi FullHD.

Kehitys kuitenkin kehittyy tälläkin rintamalla ja täydelliseen HD-tarkkuuteen kykeneviä videokameroita alkaa tulla jossain vaiheessa markkinoille, joten kun taulua ostetaan se ostetaan moniksi vuoksi eteenpäin - tulevaisuutta silmälläpitäen.

Toinen syy miksi FullHD ja HDready on vaikeita erottaa toisistaan on liikkuvan videokuvan pakkausalgoritmeissa. Ne muuttavat kuvandatan kvantisointia. Ts. häviöllisesti pakatussa 1920x1080 kuvassa ei olekaan enää 1920x1080 täysin erilaista pikseliä, vaan resoluutio putoaa mitä enemmän kuvaa kvantisoidaan eli mitä pienemmällä bittivirralla se on. Voidaan myös ajatella että monissa tilanteissa erittäin voimakkaasti pakattu HD-kuva on ainoastaan yhtä hyvää kuin täysin pakkaamaton SD-kuva. Täysin pakkaamatonta SD-videokuvaahan ei ole valtaosa kansasta koskaan nähnytkään, joten suurin osa kansasta erehtyy sellaista näkiessäänkin jo luulemaan sitä HD-kuvaksi.

Tämä kvantisointi-ilmiöhän näkyy digi-TV:ssäkin, kun kvantisointi on liian voimakasta, muuttuu kuva legopalikoiksi ja voi helposti näyttää VHS-laatuiselta. HD-puolella asiat toimivat samoin mutta asiat ovat vain astetta tarkempia ja pienempiä.

Tosielämän käytössä HD-näytön tulisi kuitenkin kyetä myös 1:1 pikselitoistoon (paneelin natiiviresoluutio pitää olla 1920x1080) koska sillä tehdään yleensä muutakin kuin katsellaan voimakkaasti pakattuja liikkuvia videopätkiä. Esimerkiksi omia digikuvia voi katsella jo nykyään monilla eri laitteilla, eikä tarvitse olla kovin kaksinen digikamera niin erot skaalatun HDreadyn ja FullHD:n välillä alkavat tulla selvästi esiin. Sama koskee tulevien HD-toistolaitteiden käyttömenuja yms, joissakin mitä olen alustavasti testannut on yllättävänkin pientä tekstiä (jotta mahtuu enemmän asiaa kerralla näytölle) ja nämä kun skaalaa HDReadyyn niin kylläpä muuten näyttää ikävän suttuiselta, aivan kuin pitäisi hankkia silmälasit. Lisäksi erilaiset viihdekeskukset yleistyvät, samoin kuin erilaiset pelit joissa on HDTV-tasoinen kuva. Näissäkin tulee näyttöjen erot ikävästi esiin, varsinkin erilaisissa strategiapeleissä joissa on runsaasti pientä ja tarkkaa grafiikkaa.

Toisaalta mitä tulee myyjiin, mielestäni on aika arveluttavaa ylipäänsä myydä taulutelkkareita pelkästään HD-tasoisia demovideoita esittäen. Asiakas ei nimittäin vielä tällä hetkellä saa nauttia tämäntasoisesta kuvasta kotonaan normaalissa TV-katselussa, johon laite kuitenkin etupäässä hankitaan.

Pyytäkää esittelijää vaihtamaan tavallinen digi-TV kuva siihen tauluun niin sitten näette, miltä se oikeasti näyttää oman olohuoneen nurkassa ja miten selvästi kaikki digi-TV:n virheet tulevat suuressa kuvassa esiin, olipa sitten HDready tai FullHD. Kotimainen digi-TV ei edes kestä kuvan esittämistä kovinkaan paljoa yli 28:n tuuman.