Tänä päivänä kun taivaalta sataa,
ihkuvia pisaroita
- kerro minulle Tarina.
Tulen kainaloosi, luethan siitä
omanelämän kirjastasi, siitä pehmeäkantisesta
joka muinnoin oli niin kova
ettei edes raskas kivi, olisi voinut sitä rikkoa.
Kuuntelen sydän kippurassa
jalat jalkojesi ympärillä
lämpimän peiton alla
ja ihaillen katselen miten huulesi
muodostavat sanoja - sydämestäsi
Tänä päivänä, kun taivaalta sataa
ihkuvia pisaroita,
Tarinasi pysäyttää meidät lentoon, halki
oikeasti eletyn elämän, muutoksen, kaikkein
soroisimman läpikäymisen, särkymisen.
Mutta, niin todellisen ja autuaan, silloin
kun haudallesi ei enää laskettu kukkia
vaan juoksit yli multaisten peltojen,
yli kukkaniittyjen, uiden halki valtamerien.
Niin, nyt on kaunis Tarinasi pehmeäkantinen
ja kellastuneet paperit täynnä
sormenjälkiä Rakkauden.
huokaisen hiljaa..
ihkuvia pisaroita
- kerro minulle Tarina.
Tulen kainaloosi, luethan siitä
omanelämän kirjastasi, siitä pehmeäkantisesta
joka muinnoin oli niin kova
ettei edes raskas kivi, olisi voinut sitä rikkoa.
Kuuntelen sydän kippurassa
jalat jalkojesi ympärillä
lämpimän peiton alla
ja ihaillen katselen miten huulesi
muodostavat sanoja - sydämestäsi
Tänä päivänä, kun taivaalta sataa
ihkuvia pisaroita,
Tarinasi pysäyttää meidät lentoon, halki
oikeasti eletyn elämän, muutoksen, kaikkein
soroisimman läpikäymisen, särkymisen.
Mutta, niin todellisen ja autuaan, silloin
kun haudallesi ei enää laskettu kukkia
vaan juoksit yli multaisten peltojen,
yli kukkaniittyjen, uiden halki valtamerien.
Niin, nyt on kaunis Tarinasi pehmeäkantinen
ja kellastuneet paperit täynnä
sormenjälkiä Rakkauden.
huokaisen hiljaa..
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olisit nyt edes laittanut varoituksen, ettei herkkätunteisille....
Ja minä kun luulin, että hyvät runot on jo runoiltu tälle päivälle. Sinä tulit ja keilasit runollasi muut runot nurin.
Hieno lukuelämys, KIITOS !!!
Jokaisen runo on oma ja ainutlaatuinen
niinkuin sinunkin, amidala :)
ootko muuten käynyt keilaamassa?
se on tosi kivaa, kun osaa ottaa sillai rennosti..
ja ainakin liikuntamuotona se ei ole kovin kuntoa kohottavaa, mutta muutoin mukavaa.
Nyt parantelen olkapäitä autonrenkaiden ja koiran jäljiltä, niin että kammoksuttaa ajatuskin jonkun paperia painavamman nostosta : )
enempi se onkin varmaan semmoista sosiaallista yhdessäoloa :)
No, voi olkapäitä :( yksi mikä auttaa
kun istut rennosti ja lasket käsivarret
alas roikkumaan, istut ihan hiljaa,
silmät suljettuina ja
kuvittelet että kevyt ilmapallo on
pääsi päällä -
niin silloin koko ylävartalosi rentoutuu.
(vinkki)
Sentti sentiltä, siirtelen taulujani.
Näen eri paikassa, ne niin eri lailla
päällekkäin, allekkain, vierekkäin
jopa lattialla asettelen ja pohdin.
Niinkuin me ihmiset, ovat nämä tauluni.
Joskus kuva kertoo enemmän kuin sanat
kun taasen kehykset ja raamit,
puhuvat omaa historiaansa ja
antavat hehkunsa, vaikka kuva olisi
haalea ja heikko.
Me - ihmiset ja taulumaailma.