Tänä iltana ei tarvinnut aloituksen aihetta miettiä. Tuusulan koulun järkyttävä murhenäytelmä pysäytti. Olo on vähän kuin isäni kuoleman jälkeen. Aika pysähtyi, mitään ei tapahdu, miltään ei tunnu, on niin tyhjän olon tuntu. Siitäkin huolimatta, ettei yhtään sukulaista, ei liioin tuttuakaan ko. koulussa ole.
Mietin taas kerran samaa kuin silloin kun tsunami jouluaattona tappoi maallisen paratiisin etsijöitä, myös silloin kun itsemurhapoika itsensä räjäytti ostoskeskuksessa väkijokon keskellä. Mitä on meille tapahtunut? Mikä panee tekemään nuoret miehet tällaisia tekoja? Mikä heidät kylmettää ja kovettaa tunteettomiksi vihan ja terrorin kylväjiksi.
Surunvalitteluni ja osanottoni niille lukijoille, joita tapahtuma vielä läheisemmin koskettaa.
Mietin taas kerran samaa kuin silloin kun tsunami jouluaattona tappoi maallisen paratiisin etsijöitä, myös silloin kun itsemurhapoika itsensä räjäytti ostoskeskuksessa väkijokon keskellä. Mitä on meille tapahtunut? Mikä panee tekemään nuoret miehet tällaisia tekoja? Mikä heidät kylmettää ja kovettaa tunteettomiksi vihan ja terrorin kylväjiksi.
Surunvalitteluni ja osanottoni niille lukijoille, joita tapahtuma vielä läheisemmin koskettaa.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Enpä yhtään ihmettele tätä. Tällaisiin tekoihin päädytään arvomaailmattomassa ja ahneuteen sekä toisten sortamiseen perustuvassa yhteiskunnassa, jossa osa ei tiedä, mihin turhuuteen rahansa panisi ja osa ei tiedä, mistä jonosta leipänsä saisi irtoamaan.
En usko, että tämä tapaus jää ainoaksi. Eikä edes pahimmaksi, jos ei yhteiskunta herää ja ala miettiä sitä, että mihin ollaan joukolla matkalla.
Se vain taitaa olla turha toivo. Tässäkin tämä ammuskelija luultavasti vain olkia kohautellen todetaan häiriintyneeksi eikä mietitä niitä syitä, mitkä näin häiriintyneitä yksilöitä tuottavat.
Kunnes sitten tapahtuu taas jotain yhtä kauheaa.
Ja eliitti pakenee rakentamiensa muurien taakse.
Tätäkö toivotaan, tähänkö pyritään?
Herätkää ihmiset ja alkakaa vaatia oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa sen sijaan, että pienelle joukolle pyritään kasaamaan kaikki yhteiskunnan varallisuus.
ymmärsin kannanottosi jotenkin taistolais-poliittisena kannanottona, niin olihan siellä asian tynkääkin seassa.
Itse ajattelen näistä itsensä räjäyttäjistä/ammuskelijoista tällä tapaa: Tänä päivänä nuoret/lapset voivat pahoin. Heidät on mammonan ja maineen nimissä unohdettu (lue; hylätty). Vanhempia ei ole kiinostanut mikään muu kuin oma menestys, rahanhimo ja kunnian tavoittelu. Lapset ovat varttuneet itsekseen, netissä roikkuen ja teurastusvideoita katsellen. Mitä muuta hedelmää me heiltä voisimme odottaakkaan kuin mitä tänään kuulimme median viestittämänä?
Tämä yhteiskunta, johon Lipot ja Haloskat ovat meidät oman vallan ja mammoman tavoittelussaan vienneet. kaikki nää Fortumin kymmenet miljoonat YKSILLE ihmisille joka vuosi, samalla kun toiset vanhemmat joutuvat vääntämään pitkiä työpäiviä MOLEMMAT saadakseen KATON pään päälle, ja ruokaa
pesueellensa.
______________Se nostattaa VIHAA!___________________
on se joka ratkaisut teki, jokainen konkurssin läpikäynyt ja joihin konkurssit vaikuttivat suoraan tai välillisesti sen tietää selkänahassaan ja jälkeläisten sadonkorjuu on kypsynyt.
Sopii hyvin tähän kohtaan, eli "oletko yksinäinen ahistaako".
Oman näkemykseni mukaan me elämme "arvottomassa yhteiskunnassa", jossa ei näytä olevan sijaa inhimillisyydelle eikä ihmiselle. Ainoastaan rahavalta tuntuu olevan arvokasta.
Jo lapsesta lähtien pitää osata yksin toimia monessa asiassa ja pitää "mölyt mahassa". Kiire joka paikkaan, eikä levähtämisestä tietoakaan. Se on tämänpäivän trendi. Mitä siitä asitten kehittyy? Se näkyy jo ja pian entistä enemmän.
En nyt malta olla kertomatta tositarinaa omasta kokemuksestani. Muutama vuosi sitten, kerätessäni aineistoa tulevaa perinnekirjaani varten, jouduin poikkeamaan Helsingissä. Asuin vaimoni veljen luona, joka oli vannoutunut karaokelaulaja. Niinpä iltaisin vaeltelimme karaoke baarista toiseen. Eka baari oli sellainen kokemus, että miesten vessassa käydessäni, nuori mies, käsikipsissä ei saanut vetskaria housuistaan kiinni, no minähän autoin. Pöytään palattuani vaimoni veli totesi kerrrottuani tapahtuman; no voi perskules, sehän on niitä miehiä. Toisena iltana menimme Ylä -Tenhoon. Taas karaoke ilta. Kiinnitin huomioni vastapuolella pöytää istuvaan kauniiseen nuoreen tyttöön, jolla oli seuranaan meikäläisen ikäinen yli 50 vuotias pariskunta. Mies lähti vessaan, silloin nuori tyttö kurkotti kasvonsa vastapuolelle ja alkoi intohimoisest suudella naista.
Jk. Olin pettynyt sivilisaation etenemiseen. Olin onnellinen kun saan elää susiran takana, poissa sairailta vaikutteilta.
että vain ulkoiset vaikutteet määrää ihmisen käytöksen?
Onko vain kaupunkeissa saastaa ja puhtaat ,synnittömät ja taivas paikan lunastaneet asuvat susirajalla?
Ai tosiaan ,näinhän se asia tuli jo T.Mukan kirjassa selväksi.
Monella nuorella on tälläkin hetkellä todella paha olla. Koulussa ja yhteiskunnassa pitää pärjätä. Pitää mennä lukioon, kun kaikki muutkin menee, pitää lukea, pitää tehdä sitä ja tätä, vaikka edellytyksiä ei olisi. Kaikki pitäisi tunkea samaan muottiin ja kaikkien pitäisi pärjätä. Kaikki haluaisi hyvän ammatin ja rahaa ym. Ei meitä olla samasta puusta veistetty.
Yksinäisyys, arvottomuuden tunne, ja mielen järkkyminen..
Mitä tapahtui 10-15 vuotta sitten.
Elettiin lama-aikoja pahimmillaan. Valtava ihmisjoukko oli pulassa ja hädässä, puoli miljoonaa työtöntä ja hirvittävä huoli ja hätä huomisesta. Monella oli tuolloin vaikeaa, ja mietinkin jo silloin MITÄ TÄSTÄ SEURAAKAAN, viiveellä. Onko tämä nyt sitä mitä jo tuolloin pelkäsin, en vaan osannut sitä sanoiksi pukea. Niitetäänkö nyt sitten sen ajan hedelmiä.
TVssäkin joku asiantuntija oli osannut odottaa jotakin kamalaa tapahtuvaksi viidentoista vuoden ajan, vaikkei osannutkaan paikallistaa epäilyjään. Ei hän tosin yhdistänyt sitä noihin lama-aikoihin, mutta eipä maininnut muutakaan syytä miksi oli odottanut tapahtuvaksi tällaisia kamalaia asioita.
Henkilö x ilmoittaa netissä aikovansa surmata ihmisiä...
Ryhmä x ilmoittaa julkisesti aikovansa surmata ihmisiä...ellei vaatimuksiin suostuta.
Henkilö x:ää ei pystytty pysäyttämään - pystytäänkö ryhmä X????????????????????????????????????????????
Syvä osanottoni uhrien ja ampujan omaisille.
En ihmettele hänen tekoaan, kun katsoo yhteiskuntamme nykytilannetta!
kaikki sympatiat rapisivat palkankorotuksiin sillä siunaamalla kun luvattiin jättää sairaat ja sairaat lapset hoitamatta!
Itse ovat ammattinsa valinneet!
jos hoitajat ovat väsyneet pakkotyöhönsä orjina, suotakoon heille ero. Stora Enson ihmisistä ja kortistossa olevat työttömät miehet koulutettakoon oppisopimuksella sairaanhoitajiksi. Kyllä silmä kirkastuu. työtävaille jääneet hoitajat voivat tulla tänne palstoille kirjuuttelemaan.
vaihtaa ammttia varsinkin kun oma terveys on vaakalaudalla
joku edes huomaa, muistan tunteen, myös oman isäni kuolemasta, voimia kaikille, joita asia koskettaa. Olen väärällä palstalla, mutta 60 kymppisiä ei moinen asia tunnu hetkahduttavan.
"tiedostava" ja koulukiusattu ihminen lukee tällaista:
http://www.anus.com/zine/philosophy/finnish-language/
Niin tällaisiakin hirveitä tekoja voi tapahtua.
Osanottoni kaikille uhreille ja omaisille.
Kiitos teille kaikille, jotka ajatuksin annatte voimaa meille tämän asian henkilökohjtaisesti kohdanneille. Oma tyttäreni selvisi hengissä. Mutta miten tästä jatketaan eteenpäin on jo toinen juttu.
Niin menet eteenpäin kuin ennenkin, vai mitä muutat?
Vanhempainkokouksissa kahvia ja pullaa.
Jos lapset ovat jotain Rehtorille/Opettajille kertoneet, ette te niistä kuule, korkeintaan vähättelyjä, niihin on helppo uskoa.
Koululla on tavoite, ja siihen mahtuu korkeitten arvosanojen mukaan pari häiriintynyttäkin, mitä ne sitten tekevät.
Ja niillä surkeilla/älykkäillä/paremmilla/oppilailla on sitten apuna yksi tai kaksi, koulusta juuri kuoriutunutta , tai pari asiaa tuntemattomaa , vanhempaa rouvaa.
tästä etiäpäinkin, vaikka vaikeaa se varmasti on.
Älä välitä noista kaikenlaisista kommenteista. Minusta nuo HTZAn kommentit eivät olleet asiallisia (vinkki valvonnalle, mielestäni ne voisi vaikka poistaa, sillä tästä on huumori, jopa musta huumori, kaukana).
Kenellekään meistä ei ole vielä koskaan tällaista tapahtunut. Vastoinkäymisiähän meillä kaikilla on, muttei koskaan kenelläkään mitään tällaista. Väistämätöntä kaiketi on se, että tapahtunut jättää jälkensä meihin kaikkiin. Itse ainakin pysähdyin ajattelemaan mitä olen eläessäni itse kokenut ja kuinka olen elänyt ja toiminut. Miten olen elänyt lasteni kanssa ja minkälaiset 'elämän eväät' olen heille antanut. Ilmeisesti jotakuinkin ok, kun ei ihmeempiä ongelmia ole ilmaantunut.
Onnettomuudekseni olen kuitenkin meneisyydessä sivusta seurannut muutamia ikäviä asioita, mutta mitään tällaista ei ole kohdalleni onneksi osunut. Siltikin nuo muutamat ikävät asiat ovat jättäneet minuun jälkensä. Kokemuksia ei koskaan voi poistaa tai pyyhkiä pois, mutta niiden kanssa voi oppia elämään.
Aikanaan, kun asioihin saa vähän välimatkaa esim. ajallisesti ja hyväksyy sen, että tapahtunut mikä tapahtunut, niin elämä voittaa ja jossain vaiheessa toivottavasti on mahdollisuus katsoa tapahtumia uudesta näkökulmasta.
Ehkä näistä ikävistäkin asioista voi jotakin oppia. Mitä? Esim. yhdessäolon, välittämisen, kaverin, toisten huomioonottamisen tärkeyden ja välttämättömyyden.
Tuntuu tyhmältä kertoa osanotosta. Sanonkin mielummin, että haluan olla mukana, kanssa, ja läsnä näinä vaikeina aikoina (vaikkakin näin virtuaalisesti), ja mukana myös silloinkin, kun tämä asia on jo jossakin taustalla.
Nyt voin vain toivottaa Jaksamista vaikeina aikoina.
Tuttava perheen poika oli eilisissä uhreissa.
Siunausta ja jaksamista kaikkien uhrien omaisille.
Miltäs siunausta haet?
Äänestämällä olet saanut aikaan moniuskontoisen Suomen.
Kaikissa niissä ei oikein siunata, tapetaan vain.