Hiljaisuus, järkyttävä hiljaisuus,
lähenteli miltei ääneettömyyttä.
Sydämet, ne jotka vielä löivät,
pakenivat mielettömyyttä.
Luonto loisti taivaallista valoa,
odotti tähtisessä talviyössä,
ei mikään ole jaloa,
vääryyden ollessa työssä.
Taivaankannen kutsuessa,
avaruus suurempi äärettömyyttä,
vaelsivat kohtalon merkisemät,
kohti ikiaikaista tyyneyttä.
Ja enkelikin itkivät
lähenteli miltei ääneettömyyttä.
Sydämet, ne jotka vielä löivät,
pakenivat mielettömyyttä.
Luonto loisti taivaallista valoa,
odotti tähtisessä talviyössä,
ei mikään ole jaloa,
vääryyden ollessa työssä.
Taivaankannen kutsuessa,
avaruus suurempi äärettömyyttä,
vaelsivat kohtalon merkisemät,
kohti ikiaikaista tyyneyttä.
Ja enkelikin itkivät
Vastaukset 7
Vanhimmat
kun olet niin kauniisti osannut lausua ajatuksemme runona :`(
En voinut muuta, olo oli niin lohduton.
Kiitos tuestasi.
Kauniisti sanoiksi runoon olet kirjoittanut. :*(
...yritti kertoa, lohtua tavoittaa,
sanaton tuska pahoin haavoittaa,
lopulta viha saa vallan,
kylmettää lailla hallan.
Viha eksyneen kaappas yliotteeseen,
harhaan johti suureen murheeseen,
ohjasi nuoren tekoon järjettömään,
miksi, mahdoton kyetä ymmärtämään.
Nyt jäljellä kipua, ahdistus lohduton.
Surussaan moni haavoittuva, onneton.
Lasittuneet epäuskon katseet silmissään,
tukahdutti laulun enkelten pilvissään
vaihtui sävel surun sanomaan
jäljen lähtemättömän jätti monen elämään,
sitä vaikea on pystyä kestämään...
otan osaa suruunne, toivon kaikille jaksamista!
Kaunis oli myös sinun runosi.
Kiitos kuuluu sinulle.
Riipaisevan kaunis runosi!
Jäi jollain tavalla levollinen olo tämän luettuani...
Lämpöä Sinulle Marin
Oli vain pakko kirjoittaa tuo runo,
osaltani jos voisin tuoda lohtua,
niin se täyttää tarkoituksensa.
Sytytin kynttilät ikkunalle, sain sellaisen tekstiviesti pyynnön
.
Lämpöä ja valoa myös Sinulle.
,,ja enkelitkin itkivät ~
lämpöinen hali ja kaunis kiitos
koskettavasta runostasi**