miksi me havahdumme aina liian myöhään?
Miksi sytytetään kynttilöitä silloin kun kaikki on myöhäistä?
Miksi yksitellen murhatuille ei sytytetä kynttilää?
Onko ihmishenki arvokkaampi jos murhataan enemmän kerralla?
Onko kynttilän sytytys välipitämättömyyden anteeksipyyntö?
Miksi me emme elä niin että joka päivä olisi kynttilä päivä,ja välittäisimme naapuristamme?
Avataan se ovi kolkuttavalle ja annetaan anovalle,kaikki se apu minkä pystymme antamaan.
Miksi sytytetään kynttilöitä silloin kun kaikki on myöhäistä?
Miksi yksitellen murhatuille ei sytytetä kynttilää?
Onko ihmishenki arvokkaampi jos murhataan enemmän kerralla?
Onko kynttilän sytytys välipitämättömyyden anteeksipyyntö?
Miksi me emme elä niin että joka päivä olisi kynttilä päivä,ja välittäisimme naapuristamme?
Avataan se ovi kolkuttavalle ja annetaan anovalle,kaikki se apu minkä pystymme antamaan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
me havahdumme aina eritavalla suuren onnettomuuden tai joukkomurhan edessä kuin yksittäisissä tapauksissa.
Kynttilän sytytän itse sen takia että haluan muistaa jokaista heistä vaikka en heitä tuntenutkaan.
Katson omia nuoriani ja kuvittelen heidät siihen tilanteeseen.
He ovat turvassa nyt, mutta mitä luultavimmin tämä on alku sille mitä amerikassa on tapahtunut jo vuosikausia.
Suomi on maailman amerikkalaisin maa, ja ihannoimme monia asioita sieltä. Niin tämä ampujakin oli ihaillut niitä koulumurhaajia jotka rapakon takana tekivät murhatöitään.
Jotain on pahasti vialla meidän hyvin/pahoinvointiyhteiskunnassamme.
Tämä oli ensimmäinen laajennettu itsemurhatapaus Suomen kouluissa. Myöhässä olemme tässä tilanteessa, mutta ehkä olisi syytä kansakuntana ryhdistäytyä ja
aikuistuttava.
Mobilisoitua lastemme ja nuorten puolesta. On paljon koteja joissa viihdytään ja ollaan terveellä, rakentavalla tavalla onnelisia. Liian paljon on toisenlaista elämää. Lapsilla ja nuorillamme on hätä ja aikuisten ihmisten ja heidän kanssaan ihan tavallisesti jaettavan ajan tarve.
Nykyhetki ja nykyhetken tarve on tässä meneillään olevassa hetkessä ja nyt se on elettävä todeksi.
*** Kynttilän sytytän tänään ja huomenna. Elämä on julmaa ja oikullista. Nyt kävi näin, elämässä kaikki on mahdollista.
Hyvän edistäminen on unohdettu. Oppikaamme hyvään. Surusta ja tuskasta on hyvä ponnistaa, kun aika on kypsä uuteen. Nyt on suremisen aika.
Minusta jokainen elämä on tärkeä ja huomion arvoinen.Jokainen käsi tarttumisen arvoinmen.
Jokainen ihminen rakastamisen arvoinen.Jokainen kuolema on surun ja suremisen arvoinen.
Eihän sitä aina tarvitse miettiä,mikä on
yleinen trendi.Voi omalla kohdallaan hiljentyä kuoleman edessä ja sytyttää sieluunsa surun kynttilän.Voi itse olla vähemmän itsekäs
ja surra hiljaa sydämessään.
Itse kun tekee ihmisenä parhaansa toista ihmistä
kohtaan,se minusta riittää.
Hieno oli kirjoituksesi ja olet ajatteleva
ihminen.Sinusta on helppo pitää.
Mukavaa päivää sinulle!
järkeville ihmisille selvä asia.
Sinähän voit sytyttää kynttilän kaikille)))
Useimmissa kodeissa poltetaan tuikkuja ja kynttilöitä näin pimeenä aikana ihan kiitettävästi))
Kierrä joulunalusta kaikki joulupadat ja tee itsellesi hyvä mieli ja lahjoita ropo.
kynttilänsytytystä anteeksipyyntönä. Se on mielestäni ele, joka osoittaa sen, että välitämme ja, että meihin koskee.
Kun katsoo omia nuoria, tuntuu kauhealta ajatella, että mitä voisi sattua heillekkin...
Tämä yhteiskunta voi huonosti..lapsikin on viaton ja ilman pahuutta syntyessään..
Kynttilän laitan ikkunaan klo 18. Se merkitsee, että olen todella pahoillani tapahtuneesta!
Hienoja ajatuksia Sinulta :)
Kynttilän sytytän minäkin - menetettyjen muistolle.