Elikkä, poika murisee safkasta ja luista yms. Kerran ollaan jopa otettu yhteen kun kävi käteen kiinni ottaessani siankorvaa pois..selätys jne,nöyrtyi.
Ollaan yritetty vaikka mitä, syöty niin että kuppi minun sylissä ja sormet kupissa,laitettu herkkua kuppiin kesken ruokailun ym ym mutta ei,murina vaan jatkuu. Luusta jopa näyttää hampaita kun lähelle menee.
Elikkä kellään mitään fiksuja neuvoja? Muuten poika tosi tosi kiltti eikä uhitellut mutta ruoka on kuin punainen vaate. En ole aikaisempien koirien kanssa mokomaan törmännyt.
Kiitos jo etukäteen.
Ollaan yritetty vaikka mitä, syöty niin että kuppi minun sylissä ja sormet kupissa,laitettu herkkua kuppiin kesken ruokailun ym ym mutta ei,murina vaan jatkuu. Luusta jopa näyttää hampaita kun lähelle menee.
Elikkä kellään mitään fiksuja neuvoja? Muuten poika tosi tosi kiltti eikä uhitellut mutta ruoka on kuin punainen vaate. En ole aikaisempien koirien kanssa mokomaan törmännyt.
Kiitos jo etukäteen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Tykkäisitkö itse jos naapurinlapset välillä kävisivät sorkkimassa ruokalautasellasi ja veisivät sen jopa pois? Ruuan kanssa ei pidä leikkiä opetettiin jo aikanaan kaikille lapsena "ennen vanhaan".
Jos haluat jostain syystä keskeyttää koiran ruokailun ja ottaa ruuan pois koiralta, niin itse TÄSSÄ tapauksessa komentaisin koiraa IRTI-käskyllä irroittamaan ruuasta ja sen jälkeen komentaisin koiran pois ja ottaisin ruuan lattialta. Ei sen vaikeampaa.
Anna koiran syödä rauhallisessa paikassa ruokansa ja herkkunsa ettei se tunne itseään uhatuksi ja rupea puolustamaan ruokaansa silloin ei synny sitä murinaakaan.
IRTI käskyt on helpompi harjoitella pallolla tai muulla esineellä kuin siankorvilla. Kun tämä käsky on hallinnassa, niin ruuan kanssakaan on harvemmin ongelmia.
Jos ilman opetettua käskyä alat kaivella "siankorvia" koiran suusta, niin siinä on oltava koulutus, suhteet ja luottamus kunnossa koiraan mihin tietenkin on pyrittävä, mutta nämä asiat eivät tule itsestään vaan niiden eteen on tehtävä töitä.
asiaa. Näissä ruoanvahtimisjutuissa tuntuu olevan useampaa koulukuntaa. Jotkut ovat sitä mieltä, ettei koira saa ruokaansa vahtia, ei ainakaan murisemalla tai hampaita näyttämällä sitä puolustaa. Toinen ääripää on se, että antaa syödä rauhassa, mennään me muut toiseen huoneeseen.
Mielestäni päämääränä pitää olla se, ettei sen koiran tarvitse sitä siankorvaansa puolustaa. Luottamus omistajaa kohtaan, ettei tuo tule sitä häneltä viemään, joskus saattaa siirtää hieman sivummalle, mutta kyllä sen aina takaisin saa, jos ei nyt niin myöhemmin.
Ja sitä luottamusta ei rakenneta kampeamalla väkisin sitä siankorvaa sieltä hampaiden välistä. Näpeille tulee ihan varmasti. Ja unohda ne selättelyt.Irti -käsky kannattaa ja pitää opettaa ihan muilla välineillä. Ja vaikka saisit käskyn toimimaan pallolla tai vastaavalla 100 prosenttisesti, ei se vielä tarkoita, että se siankorva irtoaa yhtä helposti. Luottamus on rakennettava kokonaisvaltaisesti olemalla reilu ja johdonmukainen pomo koiralle.
Toiset neuvoo, että älä anna koiralle herkkuja niin se ei opi niitä puolustamaan. En tiedä toimiiko? Jos annat niin anna rauhalliseen paikkaan missä saa häiritsemättä syödä. Voit liikkua koiran lähistöllä, mutta liiku varmaotteisesti äläkä anna koiralle vaikutelmaa, että olisit tulossa testaamaan poisottoa. Kuljet vain ohi antamatta mahdollisten murinoiden vaikuttaa itseesi mitenkään. Koira oppii luottamaan, että kun tämä herkku on annettu niin sen saa pitää. Sitten kun se suhde on muuta tietä rakennettu kuntoon, niin kyllä se siankorvakin sieltä käskyllä irtoaa.
Ja kuten edellinen kirjoitti, työtä se vaatii.
aggressiivista tekstiä. tämmöisen omistajan neuvoja en ainakaan kuuntelisi! ihme päteminen heti käynnissä
mikä tässä on niin agressiivista. Ehkä se pätemisen tuntu tulee kokemuksesta ja halusta kertoa muillekin, että näin voi olla. Vaikka eihän sitä kaikki halua uskoa. No antaapi olla.
Nyt Herranjestas kiihtykö, Sheriffi kohta hermostuu.
Jos aloittaja nyt vaan ei ymmärtänyt, että ruoka rauha pitää olla, niin ei se maata kaada.
Kyllä nyt varmaankin on saanut neuvoja,eikö?
T:D
Ruokarauha...
Tästäkin niin montaa mieltä.
KAIKKI OMISTAJAT EIVÄT PIDÄ SIITÄ ETTÄ KOIRA MURISEE,ymmärrän sen hyvin.
OSA TAAS SITÄ MIELTÄ ETTÄ RUOKARAUHA ON OLTAVA.Ymmärrän senkin.
SIIS: ei yhtä tiettyä kultaista tietä!! Turha tässä on ketään syyllistää. Riidan saa näköjään mistä tahansa. Kirjoittakaa vaikka niin että ei jää epäselvyyksiä jookos. *blaa blaa*
En ole koskaan ymmärtänyt miksi sen koiran ruokaa tai luita pitää mennä härppimään kun koira syö? Koiralla on oikeus ruokarauhaan, aivan kuten meillä ihmisilläkin.
Miksi koirasi pitäisi antaa se siankorva kesken syömisen sinulle - olit sen jo kertaalleen koirallesi antanut. Tuo juuri on sitä epäreilua ja äärimmäisen epäjohdonmukaista kasvatusta, jota en ymmärrä: Miksi antaa possunkorva, jos koira ei saa sitä syödä rauhassa? Mitä pyrit vahvistamaan sillä, että otat sen pois - sitäkö, että olet täysin irrationaalinen ja huono laumanjohtaja?
Mitä ihmettä tuolla selätyksellä ajat takaa? Sillä vaan opetat koirasi vihaamaan ja pelkäämään itseäsi. Rauhoittakaa ne ruokailuhetket, kyllä se koira oppii, että ei kukaan tule sitä ruokaa ottamaan pois ja sitä kuppia ei tarvitse niin kamalan paljoa vahtia.
mutta omat koirat syövät pennusta asti tiskipöydän vieressä samalla kun teen keittiöhommia. Pienestä jo oppivat että syödä voi vaikka joku touhuilee ja välillä astuu ylikin. Tuo siankorvan pois otto, opetus pitäisi alkaa jollain vähemmän "miedolla" välineellä vaikka luulla. Tuossa tilanteessa harjoittelisin vaihtamista, koiralla luu ja itsellä makkaranpala, yleensä haluaa makkaran. Anna "istu" käsky, anna makkara ja ota luu. Annat luun takaisin jne. Ei kannata toistaa jatkuvasti.
Omalla koiralla jos on väärä tavara suussa en kysele enkä käskytä vaan otan pois. Suun tyhjennyksiä tulee väkisinkin melkein viikottain ja koirat tietävät/tunnistavat milloin on tosi kyseessä eikä kannata urputtaa. Siankorvia annan (kaksi rottista) semmoisina paloina että syövät sen jäämättä vartioimaan tai piilottamaan saalistaan.
Toisaalta koirani eivät anna viemiään tavaroita muille perheenjäsenille, uskon kuitenkin sen johtuvan siitä etteivät he neuvoistani/kehoituksistani huolimatta uskalla/halua työntää kättään estottomasti koiran suuhun, jonkinlainen ylimääräinen "ajatus" ilmeisesti on seurauksista.
(tosin dopperi)..,mutta pennusta opetimme että voimme viedä vaikka luun suusta jos tarvis on .
(kuvitellaan tilanne jossa koira syö esim: jotain sille vaarallista)
Koira aloitti odottamalla että annan luvan syödä. Sitten vain kuppi pois ja heti takaisin. kehuja ja sen jälkeen ruokarauha.
Eipä ole koskaan mutissut tai nurissut..(turvallisin mielin jopa lapsemme saa ottaa vaikka tuoreen luun suusta )
Tosin ei siltä mitään ole koskaan tarvinnut pois ottaa (paitsi 1x kuollut rotta..)- ja ruokarauhan olemme antaneet.
Tuota irrottamista ja antamista voisi tehostaa ihan tavallisella keppiheitto-leikillä, jossa koira oppii että irrottamalla saa jotain riemukasta..eli ihminen heittää uudestaan !
Ottavat YHDEN perheen jäsenistä "johtajaksi".
SE joka antaa ruuan, eniten lenkittää, kouluttaa, pesut ynnä muut.
Meillä esim. jos on koiruudella Barbie nukke suussa, turha toivokaan, että antaisi sen tytöille, tai isännälle.
Ranttaliksi menee koko homma.
Minä taas en kysele , otan sen pois, ei mitään maku paloja että sain nuken, ne kun eivät ole koiran leluja.
Tuosta syömisestä.
Meillä syö myös keittiössä, samaan aikaan kun siellä välillä on koko perhe, ja katit.
KUKAAN EI SAA HÄIRITÄ KOIRAN RUOKARAUHAA!!!
Jos annan luun, olen sen kertaalleen antanut, ja sillä sipuli.
Ei ole mitään murinoita ollut, luottavaisin mielin syö nappulansa, kun tietää että ne ovat sen.
Luu saattaa kestää pari päivää, on lattialla ei sitä vartioi, silloin kun ei syö...
Eli on ymmärtänyt että sillä on omat eväät ja meillä muilla omat.
Toki leikin välillä.
Olen "koira" kontillani ja luu on (uutena minun suussa), en murise, kunhan pyöritään pitkin olkkaria, ja lopulta koiruus kun pysähdyn ja istun ottaa varovasti Luun itselleen.
Sen jälkeen en siihen koske, eikä kukaan muukaan.
Se luottamus!!!
T:D
tosiaan..
Lapsi on sentään tärkeämpi kuin koira :)
Meidän koirat eivät vahingossakaan koske lasten leluihin, eivät ole murisseet koskaan, antavat ruokakupin ja luut pois oman perheen kaikille jäsenille, eivät joudu vahtimaan mitään vaan elävät onnellisina meidän kanssamme. Ei tarvitse pelätä miten käyttäytyvät kun ovat ystävällisiä kaikille, myös vieraille. Eivät muuten ole rotikoita, koska en kuuna päivänä enää ottaisi sellaista luupäätä.
on sillä lailla että ruokakuppia saa siirtää ja ottaa pois, leluja ei vartioi myöskään MUTTA jos sille annetaan joku erikoisherkku (korva tms) voi sellaista tasaista örinää alkaa kuulua kun menee esim. silittämään sitä herkkua syödessään. Yleensä se myös lähtee rauhalliseen paikkaan sitä syömään. Kerran pelästyin kunnolla kun katsoin tv:tä ja rotikkani söi herkkua ja aloin silittämään sitä ja sitten alkoi murina. Ei kai sille murinalle mitään voi kunhan se ei ala muuta vartioimaan.. Koiramme on vasta puoli vuotias.
Noh minä ainakin joka rottweilerille olen opettanut että saan luut ja siankorvat sun muut ruuat ottaa täysin rennosti pois, ilman murisemisen pelkoa. Tulee sellainen fiilis että koiran kasvattaja ei oikein osaa huolehtia koirastaan jos koira murisee hänelle.. silloin on jotain mennyt vikaan. Mutta koiralta ei saa ottaa mitään kokonaan pois jos on sen kerran hänelle antanut. Eli jos annat luun; sano IRTI erittäin kovaäänisesti ja päättäväisesti, ota luu hyvin selvällä tyylillä "mä oon pomo ja otan tän jos haluan" mutta sen jälkeen hyvittele koiraa ja anna luu takaisin koiralle (ettei tämä ala kuvittelemaan että olet luidenvarastelija) ja siten ala puollustamaan omia tavaroitaan hanakasti. :D
MIKSI EILEN KIRJOITTAMANI VIESTI ON POISTETTU?PERUSTELUJA KIITOS!
Ei kai kerkiä vastaamaan, kun pitää poistella viestejä koko ajan ja siihen kuluu kaikki aika.
Hänelle voi myös kirjoittaa suoraan e-mail osoitteseen joka löytyy hänen kotisivulta, mutta en lupaa että saisit vastausta sieltäkään.
ja pyydät koiran nätisti istumaan hiljaa ennen kuin annat sen. Ruokaa voi käyttää koulutukseen ja johtajan aseman pönkittämiseen.
Sen jälkeen ei pidä mennä sorkkimaan koiran ruokailua. Se on järjetöntä ja epäloogista, jota koira ei voi kerta kaikkiaan käsittää.
Ne selätysjutut on minusta huuhaata. Olen tehnyt niitä itsekkin, mutta vaihtanut sen jälkeen koulukuntaa. Johtajan asema on karismassa ennemmin. Pitää olla rehellinen ja johdonmukainen sitä koirat arvostaa.
Sen selätyshomman ne voi minusta tulkita pentujen painiksi, joilla ei ole kuin se hetkellinen arvo. Tilannetta koetellaan uudelleen heti, kun sopiva sauma tulee ja siinä on kyse lauman hierarkiasta joskus.
Ei koira sais missään nimessä murista omistajalle tai kellekkään muulle ihmiselle! Mitä jos joskus joudut luopumaan koirastas?Vanhana todella vaikea tuommoista koiraa kouluttaa! tai joku vieras lapsi vahingossa menee ruokakupille? Meillakin penikkana poika murisi ruuasta mutta aina vaan rankastiin kun murisi tai otettiin luu/ruoka vaan reilusti pois.
jos meillä koira rähisee ruuasta tai luusta ihmiselle (jonka pitäisi todellakin olla se johtaja) koira saa kyytiä ja se ruoka/luu otetaan pois ja sen saa vasta seuraavana päivänä ruoka aikaan. ei niitä motivoi mitkään viiden minuutin luu hyllyllä rangaistukset. Tiedättekö miten käy koiralle jos se toimii vastaavalla tavalla toiselle, ylempi arvoiselle koiralle? aika lailla niin että selkään tulee ja ruoka viedään pois. Niin ne koirat toimii ja ne kun kaikesta huolimatta ovat eläimiä. meidän tulisi myös kohdella niitä eläiminä.