menemme ensi viikolla maalle pitemmäksi aikaa vissiin ja leikkaamaton nuori narttukissamme, joka on sisäkissa, pitäisi ilmeisesti ottaa mukaan. kissamme on ulkoillut valjaissa jonkun verran.
onko teillä kokemuksia, jos sisäkissan vie vieraaseen ympäristöön ja päästää ulos, niin oletteko sen koommin nähnyt kissasta vilaustakaan? Se tässä pelottaa eniten, että jos kissa villiintyy ja katoaa puolessa minuutissa.
paikka on siis maalla, siellä on paljon peltoja, niittyjä, latoja ja metsää.
Lisäksi juuri meidän mökin naapurustossa elää kaksi puolivilliä kissaa, ilmeisesti samasta pentueesta, koska ne elävät ja liikkuvat kahdestaan samalla reviirillä.
Mutta siis haluaisin ottaa kissan mukaan maalle, koska tuntuu julmalta jättää se aina tänne kaupunkiin kuumaan asuntoon, jossa sillä ei päivisin ole juurikaan paljon mitään tekemistä.
Jos kissan kanssa ensi touhuaisi siinä mökin pihalla että kissa olisi vaikka narussa ja sitten kokeilisi pikkuhiljaa, että pysyisikö se siinä myös irti.
Kissani on tallikissan pentu, jolle on empo kantanut saalista luonnosta pentuna. oma kissani ei ole koskaan saalistanut, mutta olen varma että maalla se saattaisi hyppiä seinille innosta jos pääsisi elävän saaliin makuun.
tuntuu vain että on julmaa pitää sitä koko ajan yksin sisällä, ja että sille pitäisi edes kerran elämässään antaa mahdollisuus olla "aito kissa" =)
Niin siis oisko kokemuksia sisäkissan viemisestä maalle ja sen päästämisestä irti siellä? jos on, niin kertokaa.
onko teillä kokemuksia, jos sisäkissan vie vieraaseen ympäristöön ja päästää ulos, niin oletteko sen koommin nähnyt kissasta vilaustakaan? Se tässä pelottaa eniten, että jos kissa villiintyy ja katoaa puolessa minuutissa.
paikka on siis maalla, siellä on paljon peltoja, niittyjä, latoja ja metsää.
Lisäksi juuri meidän mökin naapurustossa elää kaksi puolivilliä kissaa, ilmeisesti samasta pentueesta, koska ne elävät ja liikkuvat kahdestaan samalla reviirillä.
Mutta siis haluaisin ottaa kissan mukaan maalle, koska tuntuu julmalta jättää se aina tänne kaupunkiin kuumaan asuntoon, jossa sillä ei päivisin ole juurikaan paljon mitään tekemistä.
Jos kissan kanssa ensi touhuaisi siinä mökin pihalla että kissa olisi vaikka narussa ja sitten kokeilisi pikkuhiljaa, että pysyisikö se siinä myös irti.
Kissani on tallikissan pentu, jolle on empo kantanut saalista luonnosta pentuna. oma kissani ei ole koskaan saalistanut, mutta olen varma että maalla se saattaisi hyppiä seinille innosta jos pääsisi elävän saaliin makuun.
tuntuu vain että on julmaa pitää sitä koko ajan yksin sisällä, ja että sille pitäisi edes kerran elämässään antaa mahdollisuus olla "aito kissa" =)
Niin siis oisko kokemuksia sisäkissan viemisestä maalle ja sen päästämisestä irti siellä? jos on, niin kertokaa.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Moikka :)
Mun siskolla on sisäkisu ja ovat pari kertaa
nyt olleet mökillä niin,
että kisu seikkailee yksin.(aina eri mökki)
Ensin pitivät valjaissa pari päivää ja sitten vaan vapaaksi.
Tuli vasta vuorokauden jälkeen takaisin,
mutta tuli kuitenkin.
Uskaltavat nyt päästää taas mökille mennessään.
Ja kotiin mennessä ei yhtään enempää pyytänyt ulos kuin siihenkään asti.
Eli ainoa asia, mitä saatat miettiä,
on kisusi leikkaamattomuus.
saattaa päästä vahinko käymään.
en usko että mitään vahinkoo kävisi, kisulla kun vähän aikaa sitten oli kiima joka kuitenki meni jo ohi, eik se yleensä tule kovin usein, vaan melko pitkin väliajoin.
Ja eihän narttukissat anna kollien hyppiä selkään muulloin kuin kiimassa =)
Tuo on tietysti yksi tarina. Jos haluat olla 100%, että kissa tulee takaisin (varmaan haluat, jos rakastat kissaasi), niin et kokeile, sillä mahdollisuus on 50-50% tuleeko kisu takaisin vai ei.
Ethän halua laskea sitä vapaaksi ja sitten huomata, että se olikin niitä kissoja, jotka eivät löydäkään takaisin (mikä on vielä todennäköisempää vieraassa ympäristössä, jossa kissa ei ole koskaan ollut, ja jostain syystä vaeltaa kauemmas kuin muutaman metrin mökistä, mihin voi olla syynä esim. että kissa pelästyy jotain toista eläintä tai jotain ääntä ja paniikissa juoksee karkuun ja rauhoituttuaan onkin jo niin kaukana ettei enää löydä takaisin.)?
Tässä vielä vähän lisää mietittävää:
http://www.incatsuomi.fi/kissasisalle.asp
Narttukissoilla voi tulla kiima jopa parin viikon välein, tiesitkö sitä? Muutenkin kannattaisi leikkauttaa kissa, jos et aio pentuja teettää, turhat kiimat vain rasittavat kissaa ja saattavat aiheuttaa kohtutulehduksia yms. Ja jos tosiaan aiot päästää sen vapaaksi, niin sitä suuremmalla syyllä leikkauta se, hyvä ihminen!
meiän katti on ollu mukana mökillä mut ennen sitä leikattu on nyt 10kk ikäinen. Irti on saanut olla, eikä ole karannu takasin tullu omilta retkiltään. Narttukissa kannattaa ehdottomasti leikata jos ei aio pentuja teettää.
voisi tehdä kissalle pihaan aitauksen, sellaisen oikein tilavan missä olisi tilaa temmeltää?
Itse en missään nimessä laskisi leikkaamatonta naarasta ulos vapaaksi. kun kiima koittaa, alkaa naaraasi etsiä sopivaa urosta vaikka sitten kauempaa ja saattaa synnyttää pentueen luontoon ja koti ei kissaa paljon siinä vaiheessa sido. Sisäkissa saattaa muutenkin eksyä eikä osaa varoa sitä uhkaavia vaaroja yhtä lailla, kun vapaaseen ulkoiluun tottunut kissa. Joka tapauksessa, oli kissa sisä- tai ulkokissa, se voi joutua pedon saaliiksi tai jäädä metsästäjän ansaan/loukkuun. Auton allekin se voi jäädä, vaikka liikennettä olisi vain vähän. Lisäksi se voi saada tauteja tai haavoja toisilta irtokissoilta.
Tottakai kissasta olisi mukavaa saada kulkea vapaasti, mutta onko se kaiken a ja o, kun miettii mahdollisia seurauksia. Kissasi uskon saavan aivan tarpeeksi jännitystä ulkoilemalla aitauksessa tai valjaissa. me teemme itse mökille ison aitauksen, sillä en pidä kissan vapaata ulkoilua lainkaan turvallisena ja meillä on täällä lisäksi paljon käärmeitä.
Joo,mulla on kokemusta tästäkin aiheesta... :)
jos menet sinne maalle moneksi päiväksi,niin kissan voi kyllä päästää siellä vapaaksi,mulla on oma kisa,jerry ja päästin sen maalla vapaaksi,se tuli 2 päivän kuluttua takaisin...kissasi kyllä osaa tulla ja tulee sinun luokse...
voithan tietysti, jos hieman epäilyttää, laittaa sen ensin naruun ja päästää sitten sen...että se tottuu,mutta niistä kahdesta kissasta:jos ne on samaa sukupuolta kuin sinun kissasi niille tulee aika varmasti tappelu,on kokemusta!!!
Mulla on sisäkissa, jonka otan mukaani aina vanhempien luo maalle. Aluksi pelkäsin, että se lähtee juoksuun, kun on kollikissa, mutta kissani on arka luonne, joten se seikkaili aina kuulomatkan päässä. Ei tuntia kauempaa näköpiiristä pois. Olen kyllä samaa mieltä että kissa kannattaa leikkauttaa- olipa se tyttö tai poika, jos ei halua suvun jatkuvan...ja mourunat vähenee... Luulen siis, että on kissan rohkeudesta ja luonteesta kiinni, miten seikkailijaluonne sattuu olemaan. Sinuna ensin ehkä kokeilisin sitä valjaissa pitoa aluksi ja jos näyttää että ei tee mieli karkuun, anna ihmeessä olla vapaana- leikkauksen jälkeen! Ai, sitä riemua, kun kissa jahtaa vaikka edes perhosta luonnon vapaudessa....
oi sitä riemua ja onnea, kun eräänä päivänä kisua ei enää näe ja se on lopullisesti sateenkaarisillalla. Jos kissasi on sinulle arvokas, älä kuuntele heitä vaan ulkoiluta vain valvotusti.
ollut kissa mökillä mukana olemme laittaneet sille "juoksunarun". puusta puuhun pitkä naru ja esim. pieni fleksi siihen naruun ja kissan valjaisiin kiinni. Kissa pääsee juoksemaan ja nauttimaan ulkoilmasta eikä tarvitse olla huolissaan kissan katoamisesta, ja sinun tapauksessa ei toivotuista pennuista.
Kyllä se kissa juoksunarussakin voi tiineeksi tulla. Mökin lähettyvillä hengaileva kolli ei paljoo kato, onko kiimainen tyttökissa valjaissa kiinni vai ei. Muuten hyvä idea, mutta ehkäisykeinona en kyllä juoksunarua käyttäisi. Kannattaa siis leikkauttaa tyttö ennen kuin tapahtuu vahinko!
Älä laske leikkaamatonta kissaa vapaaksi. Meillä kävi lapsuuden kodissa niin että luultiin koko kissan pari vuotisen elämän ajan sen olevan kolli ja laskettiin mökillä vapaaksi. Kissa tuli tiineksi ja sukupuolikin selvisi samalla. Vanhempani veivät kissan lopetettavaksi kun eivät halunneet pentuja (itse olin 13v silloin). Alunperinkään vanhempani eivät olisi halunneet kissaa tai muutakaan eläintä (eivät ole eläinrakkaita toisin kuin minä) mutta minun "mankumiseni" takia suostuivat ja huonosti kävi. Meillä ei koskaan ollut ollut mitään eläintä eikä ymmärretty mitään kissoista tai muistakaan eläimistä.
Kissan menetys oli kova pala (vanhempani veivät sen lopetettavaksi minun tietämättäni, kun tulin koulusta kissaa ei enää ollut). Eli leikkauta kissasi ja mieti vielä kaksi kertaa ennenkuin päästät vapauteen (monet vaarat vaanivat).
meillä on kolmevuotias brittikissa, joka asuu kaupungissa kerrostalossa, ei käy koskaan ulkona. mökille on kuitenkin kesällä haluttu viedä, ja ekalla kerralla tietty jännitti miten käy. annettiin ensin kissan tutustua mökkiin sisällä ja tuntea se turvalliseksi, ja sitten pistin valjaisiin ja annoin tulla itse ulos. voi sitä viiksikarvan väräjöintiä ja korvien pyörintää! kissa oli onnensa kukkuloilla, ja tutki varovasti mantuja sentti sentiltä. lopulta kyllästyin hihnojen kanssa kikkailuun, kissat kun tunnetusti tunkee joka rakoon, ja päästin kissan irti. sen jälkeen on mennyt tosi hienosti, kissa on miltei koko ajan näkyvillä ja tulee säännöllisin väliajoin tarkistamaan että isäntäväki on vielä tallella. jos se on pidempään (yli puoli tuntia vaikka) poissa näkyvistä niin melko varmasti tulee kutsuessa. rohkaistuimme ottamaan sen jopa ystävien mökille mukaan ja toimimme sielläkin samoin, tosin jopa ilman valjaita, ja hienosti meni! joten ainakin kannattaa yrittää, mutta minunkin mielestäni VASTA sitten kun kissa on leikattu!
lopuksi kerron vielä, että olemme mökillä aina ottaneet kissan sisään yöksi, kun lähimetsissä liikkuu maalaiskissoja ja kai kettujakin... vime kerroilla se on tosin tajunnut tämän, ja pyrkii vähän pakoilemaan iltaisin, tai miukuilee yöllä ulos. tarkkailemme siis tilannetta, ettei mene liian hankalaksi sekä kissalle että meille...
Meillä on pian 5-vuotias leikattu poikakissa, joka ulkoilee valjaissa. Asumme kerrostalossa. Kasperi pääsee ulkoilemaan vapaasti käydessämme jommassa kummassa "mummolassa" eli vanhempiemme luona. Olemme laskeet kissa irti myös kesämökeillä. Aluksi Kasperia ei näy muutamaan tuntiin, koska sillä on liian kiire tutustua uusiin paikkoihin. Se jopa yrittää vältellä emäntäänsä ja isäntäänsä eikä ole meitä tuntevinaan. Jonkin ajan kuluttua se rauhoittuu (=väsyy) ja tulee lähistölle nukkumaan. Huudettaessa Kasperi juoksee luokse kuin Lassie. Koskaan se ei tee retkiä kovin kauas, vaan pyörii lähistöllä. Mökillä se yleensä tulee yöksi nukkumaan sisälle tai kuistille.