Kun lukee SAFA:n Arkkitehti-lehtiä niin huomaa että arkkitehdeille räystäät on kova pala; niitä ei juuri näe. Hehän ovat rakennusalan ammattilaisia mutta miksi he jättävät räystäät pois? Tarviiko räystäitä nykyaikana?
Räystäät - miksi?
Niina Laukka
132722
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tarviitko sinä tamppoonia?
Eli voit antaa valua myös pitkin reisiä/seiniä.
Oikeaasa olet mutta miksi 6 vuotta korkeinta rakennuslan tutkintoa opiskelleet rakennusalan ammattilaiset jättävät räystäät pois? Kuka tietää asiasta enemmän kuin arkkitehti?
Arkkitehti ei ajattele talon pitkäikäisyyttä vaan omaa kätensä jälkeä ja mahdollisuutta jättää jotain historiankirjoihin. Räystäät ovat hirveän näköisiä, mutta ne vain täytyy taloissa olla ainakin Suomessa, jotta talo pysyisi pystyssä edes sata vuotta.
Yksi arkkitehti väitti minulle vielä jopa työmaalla, kun olin alkamassa tekemään kattoa, että vesi juoksee hänen cady-ohjelman mukaan veneenpohjan mallisessa katossa räystään mukaan taivutettua jalkaränniä pitkin ylöspäin ja halusi kattoonsa ulosheittäjät harjalle katon molempiin päihin.Että laita vain se tamppooni paikoilleen.
Ainoastaan nainen tietää enemmän kuin se arkkitehti. Naisarkkitehti tietää puolestaan kaiken.
No joo.Kiva kun kyselee niin oppii. Tosiasia siis on jotta talo tarvii räystäät. Mielenkiintoinen tuo perisuomalainen auktoriteetti usko. Jos asiantuntija on arkkitehti niin sen on pakko olla oikeassa. Siis arkkitehdithän on lähinnä suunittelun ja rakennustaiteen asiantuntijoita ei suinkaan käytännön. Heidän mantransa on tehdä taidetta ja designia. Joidenkin toisten mantra taas on miettiä miten asiat toimii käytännössä.
Sen vuoksi olisi joskus kiva kun siellä arkkitehtikoulussa opettaisiin joskus fysiikan lakeja ja rakentamisen käytäntöjä niin tulisi desingin lisäksi toimivia suunitelmia.
Jos epäilet niin tee itellesi talo ilman räystäitä ja palataan asiaan 20v päästä. Avataan paikat ja katsotaan paljonko vesi on päässyt tekemään vahinkoja yläpohjaan seinille jne.
Suomessa on viimeisten vuosikymmenten aikana tehty käsittämätön määrä totaalisia rakennusvirheitä. Tasakattoja, liian matalia sokkeleita ja räystäättömiä taloja. Jokainen täysjärkinen tajuaa, millaiseen rasitukseen rakennuksen ulkoseinät joutuvat, mikäli räystäät puuttuvat. Arvaa vaan, tuleeko arkkitehti homeremonttiin taloosi. Kauanko luulet maalin kestävän ulkoseinällä. Älä osta äläkä rakenna räystäätöntä taloa.
Oikein tehty tasakatto kestää saman kuin oikein tehty harjakattokin, mutta tänä päivänä harjakattoja tehdään huonommilla materiaaleilla ja huomattavasti vähemmällä ammattitaidolla. Vähemmän noissa nykyisissä tasakatoissa on ongelmia kuin harjakattoisissa.
Ei tarvitse. Nämä on näitä Suomi-perinnejuttuja.
Eihän ne räystäät suojaa taloa kuin suoralla sateella, jota hyvin harvoin on, ja ja silloinkin ne suojaavat vain hieman seinää yläosasta.
monesta arkkitehdistä tulee mieleen että haluavat saada tehdä pari perusasiaa uransa aikana. Yksi on räystäättömyys ja toinen tasakatto. Ei ole arkkitehti eikä mikään ilman että on tuollaiset suunnitellut. Myös avotakka kuuluu tähän sarjaan
maksaa eli arkkitehtisuunnittelu maksaa itse itsensä kun räystäskulut jää pois. Samoin harjakattoon menee 24 % enemän tavaraa kuin tasakattoon. Takakluukut on kalliita.
Ensinnäkin, arkkitehdit eivät ole rakennusalan ammattilaisia, vaan jotain puolitaitelijoita. Räystäät tarvitaan ja sillä siisti. Ne vähentävät ulkoseinään kohdistuvaa kulutusta. Omassa talossani olen seurannut sateen jälkeen seinään tullutta vesikuormitusta ja olen todennut, että kun on kunnon räystäät, niin harvoin sadevesi seinään osuu. Harvoin sateella edes sokkeli kastuu.
Olin huvikseni kuuntelemassa -90 yhtä arkkitehti luentoa, missä noille tuon alan tuleville ammattilaisille opetettiin, että tasakatolla on vähemmän lunta, kuin harjakatolla. Syynä se, että tuuli tuivertaa sen lumen tasakatolta paremmin pois....
Totta, räystäitä ei tarvitse!
Eihän ne räystäät suojaa taloa kuin suoralla sateella, jota hyvin harvoin on, ja ja silloinkin ne suojaavat vain hieman seinää yläosasta. Mitä tekee terveellä yläosalla jos alaosta ovat lahonneet? Eihän ne ilmassa leiju!
Engelin 1800-luvulla rakennetut räystäättomät hirsitalot ovat vieläkin pystyssä!
Vesi ei saa jäädä sokkelin viereen lillumaan, sadevesikaivoon josta sitten kivipesään tai ojaan tai jonnekkin muualle kuin seinien viereen. Ei se seinien
kastuminen mikään murhe ole vaan alapohjan kosteusrasitus. Jos siis sadevesiä ei ohjata hallitusti pois rakennuksen vierestä.