Minulla on vanhemman puoleinen narttukoira, joka on ensimmäisessä kodissaan tullut huonosti kohdelluksi. Tästä on edelleen jälkiä koirani käytöksessä. Koirani pelkää lapsia ja miehiä edelleen. Pelko ilmenee liikkumisen vahtimisena ja näykkäilynä.
Onko kellään kokemuksia, miten päästä aggressiivisesta pelkäilystä eroon? Tavallisimmat on tullut jo kokeiltua. Mm. pelätty henkilö istuu lattialla tai kyykyssä, ei katso koiraa silmiin, puhuu rauhallisesti, ei puhu mitään, ei kiinnitä koiraan huomiota, syöttää makupaloja, käyttää lenkillä, on kahdestaan koiran kanssa. Näiden ja muiden toimintatapojen eri yhdistelmiä on kokeiltu niin paljon, että en enää muistakaan. Ikävä kyllä, johdonmukaista linjaa en ole voinut käyttää. Toivoin, että jokin keino joskus tehoaisi ja voisin tätä käyttää sitten jatkossakin.
Joskus koira rauhoittuu yhden tai kahden tai useamman tapaamiskerran jälkeen. Totuttelu täytyy aina uudella tapaamisella kuitenkin aloittaa alusta. Jotkut henkilöt taas ovat täysin sietämättömiä koirani mielestä.
Koira on vetäytyvämpi, kun olen pois tilanteesta, mutta muuttuu hyökkäävämmäksi, kun tulen paikalle. Mitään muuta logiikkaan en ole koirani käytöksestä saanut selville. Näin monen vuoden jälkeen alkaa tuntua, että omat aivot eivät enää riitä ongelman ratkaisemiseen. Osaavaa koirapsykologia voi myös suositella.
Onko kellään kokemuksia, miten päästä aggressiivisesta pelkäilystä eroon? Tavallisimmat on tullut jo kokeiltua. Mm. pelätty henkilö istuu lattialla tai kyykyssä, ei katso koiraa silmiin, puhuu rauhallisesti, ei puhu mitään, ei kiinnitä koiraan huomiota, syöttää makupaloja, käyttää lenkillä, on kahdestaan koiran kanssa. Näiden ja muiden toimintatapojen eri yhdistelmiä on kokeiltu niin paljon, että en enää muistakaan. Ikävä kyllä, johdonmukaista linjaa en ole voinut käyttää. Toivoin, että jokin keino joskus tehoaisi ja voisin tätä käyttää sitten jatkossakin.
Joskus koira rauhoittuu yhden tai kahden tai useamman tapaamiskerran jälkeen. Totuttelu täytyy aina uudella tapaamisella kuitenkin aloittaa alusta. Jotkut henkilöt taas ovat täysin sietämättömiä koirani mielestä.
Koira on vetäytyvämpi, kun olen pois tilanteesta, mutta muuttuu hyökkäävämmäksi, kun tulen paikalle. Mitään muuta logiikkaan en ole koirani käytöksestä saanut selville. Näin monen vuoden jälkeen alkaa tuntua, että omat aivot eivät enää riitä ongelman ratkaisemiseen. Osaavaa koirapsykologia voi myös suositella.
Vastaukset 6
Vanhimmat
kauanko koira on ollut sinulla?
mitä tarkoitit,kun sanoit että et ole voinut olla johdonmukainen?
minkä rotunen/mitä rotuja siinä on?
se että koira on hyökkäävämpi muita kohtaan sinun olessa läsnä, kertoo luultavasti koiran yrityksestä suojella sinua ja se ei ole hyvämerkki jos koira ei ole hallinassa eli koira alkaa "suojella" omin päin ilman emännän/isännän käskyä.
en uskalla alkaa arvailemaan,kun en tiedä tarkemmin tilannetta...
oletko kysynyt eläinlääkäriltänne koirapsykologeista?
eläinlääkäri luultavasti osaisi auttaa löytämään hyvän ammatti auttajan.
tsemppiä teille!:)
Kiitos vastauksestasi.
Tarkoitin, että en ole toiminut vaikeissa tilanteissa aina samalla tavalla. Sitähän sanotaan, että koiran kanssa pitää olla johdonmukainen :) Syy on, että en ole usein tiennyt mitä tehdä noissa tilanteissa, siksi on ollut vaikea olla johdonmukainen. Ihmiset ovat erilaisia ja käyttäytyvät pelkäävän ja aggressiivisen koiran seurassa eri tavalla. Uusia ihmisiä olen aina varoittanut ja kertonut miten pitäisi menetellä (tässä se toinen vaikeus piilee myös). Olen kertonut koiran taustasta ja se yleensä auttaa ihmisiä pitkittämään pinnaansa. Olen neuvonut myös näitä: älä kiinnitä huomiota, älä lähesty, ole rauhallinen, kyykisty/istu lattialla, anna koiran tulla itse ja anna silloin makupala. Näistä koira rauhoittuu ja ei ole niin varuilla. Mutta -joskus toimii joskus ei. Tähän en ole keksinyt syytä tai selitystä.
Olen kokeillut eri keinoja ja yrittänyt selvittää, millä tavalla koira rauhoittuisi pelottavassa tilanteessa. Yleisvaikutelma kuitenkin on, että koira aina rauhoittuu lopulta ja vieras ei ole enää pelottava. Se vain kestää erimittaisia aikoja. Silti koskaan en voi olla varma, mikä on ollut se ratkaiseva asia. Jos tietäisin, mitä koira ajattelee, voisin helpottaa tuota tutustumisprosessia.
Muuten pärjätään aivan hyvin mutta vaikeita tilanteita tulee kyllä välteltyä. Nyt vain ympäristössä on jatkuvasti eräs henkilö, jonka kanssa toimiminen on melko vaikeaa, siksi kirjoittelinkin. Ongelmasta tuli ikäänkuin akuutimpi.
Koira on ollut mulla 6 vuotta. On sekarotuinen pystäri, seassa jotain kääpiörotua, kotitausta on muuten tuntematon.
Koira ei ole hallinnassa. Juu, ei se mikään toko valio kyllä ole :) Harjoitellaan pikkujuttuja silloin tällöin, lähinnä hauskuutukseksi. Koira kyllä osaa perusasiat. Voisikohan kouluttaminen auttaa? Siis ihan kaiken tavallisen paikka yms. käskyjen jatkuva harjoittelu. Silloin kun pelkäilytilanne on päällä koira ei kuuntele minua (eikä ketään muutakaan). Olen ajatellut, että se on tavallaan luonnollista, sillä pelkääminen menee luonnostaan kaiken muun tunteen ja toiminnan edelle.
tuollaiset koirat.
Ajattelin vastata, sillä meillä on hyvin samankaltainen tapaus. Hankin n.4kk:tta sitten 7kk:n ikäisen shelttinartun, jota oli kohdeltu todella huonosti. Se pelkäsi miehiä, lapsia autoja, pyöriä yms. melkein mitä vain epäilyttävää tai outoa ihan hysteerisesti.
Koulutus on auttanut tosi paljon. Ilmoittaudu koirasi kanssa pikimmiten tokoon. Nykyään saan koirani kiinnittämään huomion minuun ja seuraamaan minua makupalan avulla. Makupalan saaminen myös rauhoittaa. Sinun tulee olla vahva ja jodonmukainen johtaja, ettei koirasi ota johtajan paikkaa ja esim. puolusta sinua. Koirasi tulee voida luottaa sinuun. Se vaistoaa kyllä, jos pelkäät kohtaamistilanteita tai välttelet niitä.
Olen huomannut myös, että ihmiset suhtautuvat hyvin eri tavalla, useimmat kuitenkin ovat pelänneet, eräskin sanoi, että on minullakin koira, muttei se käyttäydy noin hyökkäävästi. Koirani oli silloin metsälenkillä irti, pysäytti lenkkeilijän, murisi ja haukkui miehen vieressä. Koskaan se ei ole silti purrut, vaikka on ollut uhkaavia tilanteita. No tuo olikin se pahin ja myöskin noloin tilanne.
Kirjallisuudesta voisi myös olla apua mm. voisit soveltaa koiraongelmia ja ongelmakoiria. Myöskin koirapsykologista voisi olla apua.
Kun koirasi saa paljon hyviä kokemuksia ja luottaa, se alkaa vähitellen sietää yhä useampia ihmisiä. Muistathan kehua ja palkita koiraasi aina kun teette onnistuneen ohituksen :)
miksi edes kirjoitit?
et tiedä tiedä tilanteesta läheskään tarpeeksi voidaksesi ehdottaa jotain tollasta!
sinulla itselläsi taita olla paha olla ja koitat lievittää pahaa oloasi ilkeilemällä muille.
shelttiX2 on tuolla vastannu ja hänellä on paljon hyviä neuvoja,mutta tilanne on kuitenkin teidän kohdallanne varmasti vaikeampi.
hänen koiransa tuli pentuna ja ongelmat ovat siinä vaiheessa helpompi selvittää ja koiran koulutus on paljon helpompaa niinkin nuorella kuin 7kk ikäsellä.
Mutta asiaan.koitan vähän pohdiskella asiaa tässä ja toivon,että mieleeni tulisi jotain hyödyllistäkin..:)
Johdonmukaisuus on kyllä erittäin tärkeää,nimittäin jos samanlaisessa tilanteessa toimitaan eri lailla eri kerroilla se varmasti hämmentää koiraa,eikä se ymmärrä mitenkäs sitä kuulu toimia ko. tilanteessa.
mutta vaikeaa on olla johdonmukainen,jos itsekkin
on vähän hämillään,eikä ole varma miten tulisi toimia. se on monelle tuttua,et ole ainoa,jos se yhtään lohduttaa.:)
pätkä tekstistäsi:
Olen kertonut koiran taustasta ja se yleensä auttaa ihmisiä pitkittämään pinnaansa. Olen neuvonut myös näitä: älä kiinnitä huomiota, älä lähesty, ole rauhallinen, kyykisty/istu lattialla, anna koiran tulla itse ja anna silloin makupala. Näistä koira rauhoittuu ja ei ole niin varuilla. Mutta -joskus toimii joskus ei. Tähän en ole keksinyt syytä tai selitystä.
tuossa kohdassa rupesin miettimään sellaista,että vaikka tilanteet näyttäisivät sinusta samalta: vieras/vieraat ihmiset käyttäytyvät rauhallisesti,antavat koiran olla rauhassa ja antavat namin,jos koira tulee luokse.
koirasta tilanne ei välttämättä ole noin,
koska luultavasti tuollaisessa tilanteessa itse kukin jännittää,toiset vähemmän ,toiset enemmän ja toiset osaavat näytellä paljon paremmin rauhalista kuin toiset ja koiralla on tarkka vaisto.
koiraa on vaikea hämätä ja koira vaistoaa helposti,jos ihminen jännittää.ja juuri siitä voisi ehkä johtua koiran erilainen käytös eli kaikki eivät kuitenkaan pysty olemaan yhtä tyyniä ja se voi omalta osaltaa saada koiran varuilleen.
mitä mieltä olet? olisiko sinusta mahdollista tämä,että koira on vaistonnut toisista ihmisistä epavarmuutta/lievää jännitystä ja ollut sen takia itsekkin varuillaan?
ja sitten toiset ovat pystyneet olemaan luonnollisia ja koirakin on kokenut tilanteen turvalliseksi?
on tietysti muitakin asioita mitkä jäävät helposti ihmiseltä huomaamatta,mutta mitkä koira huomaa...
Entä miten SINÄ käyttäydyt ja millaisia tuntemuksiä sinulla itselläsi on?
koita miettiä mitä itse viestität koirallesi tahattomasti.
koska koira on ollut sinulla jo noinkin kauan,se varmasti luottaa sinuun ja ottaa sinusta esimerkkiä,siten että jos olet epävarma ja hämmentynyt,niin koirakin on sitä.
okei,se ei ole HELPPOA olla huoleton ja varma,kun varmasti jännittää sellaisia tilanteita,joissa on ilmennyt ongelmia.
yksi edellytys ongelmatilanteisiin totuttelussa on juuri se että koiran emäntä/isäntä harjaannuttaa ensin itsensä olemaan koiralle esimerkkinä. eli kun omistaja tietää että nyt tulee tämä jännä tilanne,niin pystyisi huokumaan varmuutta ja osoittamaan koiralle,että tää tilanne on ihan turvallinen,eikä ole syytä pelätä tai olla epävarma.
se on varmasti vaikeaa aluksi,koska omistajaa jännittää ,mikä on luonnollinen reaktio jos odottaa ongelmia.
mutta jos koira vaistoaa omistajasta,johtajastaan epävarmuutta,tilanne tuntuu pelottavalta ja mikäli ympärillä olevat ihmiset ovat epävarmoja,koira ei tunne tilannetta turvalliseksi.
juuri johdonmukainen,Kärsivällinen,rauhallinen ja varma käytös omistajalta tuottaa hyviä tuloksia ajan kanssa. olette koirasi kanssa pitäneet yhtä jo 6 vuotta,joten teidän tilanne tuskin on ollenkaan toivoton.
sanoitkin,että pärjäätte hyvin,kun välttelette näitä ikäviä tilanteita,se on hyvä perusta,että tulette juttuun keskenänne. mutta lopeta ikävien tilanteiden välttely,kunhan ensin olet saanut mietittyä hyvän toiminta strategian,siihen olen koittanut jotain vinkkejä laittaakin.
kunhan itse olet miettinyt miten toimia,noudata sitä ja aina viestitä koirallesi,että tilanne onkin oikeasti mukava ja ihan turvallinen. äläkä välitä jos koira epäröi,käyttäydy silti varmasti ja ole tiukkana,älä mene mukaan koiran epäröintiin ja kehu aina kun koira edistyy ja tekee oikein.
älä lannistu jos tuntuu että koira ei edisty,kehitys voi tapahtua hyvin hitaasti.
koirasi ei varmasti ole tyhmä! ja sen takia koira aivan varmasti oppii vähitellen huomaamaan,että ennen niin ikäviltä ja pelottavilta tuntuneet tilanteet sujuvatkin ilman mitään pelottavia tapahtumia.
kunhan sinä ja muut tilanteessa olijat=ihmiset viestittävät koiralle olemuksellaan ja mahdollisella juttelullaan kerta kerran perään tilanteen olevan mukava ja turvallinen.
Koiraankin tarttuu ihmisten rento ja luottavainen olo.
paitsi jos koiralla on niin pahoja traumoja,jotka voi selvittää vain ammattilainen,mutta sinä sen varmaan tiedät onko tilanne tosiaan niin paha että sinusta tuntuu että et pysty vaikuttamaan koiraasi,vaikka olet ollut kärsivällinen ja kaikkesi yrittänyt.
koirasi ja sinun suhde kuulosti kuitenkin varsin hyvältä,joka taas kertoo siitä että voitte hyvinkin löytää yhteisen sävelen,kun jaksatte yhdessä yrittää.
sanoit,että hauskuutukseksi harrastelette jotain peruskoulutusta silloin tällöin! se on siis hauskaa teille molemille? jos koira tykkää siitä,niin ehdottomasti opetelkaa uusia asioita,koulutuksesta ei ikinä ole ainakaan haittaa!
miten koirasi suhtautuu muihin koiriin?
voisitko ajatella meneväsi koirasi kanssa johonkin tokoon tai vastaavaan? sieltä voisit saada erittäin hyödyllisiä vinkkejä tilanteeseenne ja myös tukea ja tsemppausta!
meillä päin täällä on kennelkerhon tapaamisia sunnuntaisin ja siellä käyminen maksoi aikoinaan (n.70mk vuodessa) eli aika vähän ja sieltä sai henkilökohtaisen koulutusohjaajan,jonka kanssa katsottiin sopivat koulutuskeinot,juuri omalle koiralle sopivat.
siitä vielä,että kun koirallasi on pelkäämis tilanne päällä,niin miten koitat saada koirasi tottelemaan? voiko äänensävystäsi huomata epävarmuutta tai muusta käytöksestäsi?
miten koira sitten toimii kun pelkää,eikä tottele? meneekö se piiloon vai miten se käyttäytyy ja miten tilanne ratkeaa?
oletko koskaan ajatellut semmoista mahdollisuutta,että hakisitte eläinlääkäriltä rauhoittavia ja koittaisitte aluksi niiden avulla totutella pelottaviin tilanteisiin..?
rauhoittavia käytetään joillain koirilla juuri pelkoa aiheuttavissa tilanteissa,kuten uutena vuonna useille koirille haetaan rauhoittavia ja joillekkin haetaan rauhoittavia,jotta saadaan kynnet leikattua,koska sitäkin jotkut koirat pelkäävät niin mahdottomasti,että jopa käyvät omistajansa käteen kiinni!
no jokatapauksesa kannattaa koittaa nähdä tilanteita asettumalla koiran asemaan,sekään ei ole helppoa,mutta hyödyllistä.ja olet sinäkin useampia vuosia jo koiran käyttäytymistä ja elämää nähnyt,joten osaat varmasti katsella asioita myös koiran näkövinkkelista,jos vaan löydät aikaa ja energiaa paneutua asiaan.:)
olen kirjoittanut melkoisen pitkästi,joten lopettelen nyt. kirjoitin nyt ajatuksiani sitä mukaan mitä mieleen tuli,joten teksti voi olla hieman sekavaa,pahoittelen sitä.
toivottavasti nyt edes jotain ajattelemisen arvoista sain kirjattua ylös,etten ihan pelkkää höpöhöpöä ole kirjoitellut.:)
onnittelen jos olet jaksanut tämän lukea ja olen imarreltu:)