Kun lukee SAFA:n Arkkitehti-lehtiä niin huomaa että arkkitehdeille räystäät on kova pala; niitä ei juuri näe. Hehän ovat rakennusalan ammattilaisia mutta miksi he jättävät räystäät pois? Tarviiko räystäitä nykyaikana?
Arkkitehti & räystäät
Niina Laukka
225948
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
tarvi.
Ei tarvita räystäitä enää, eihän enää sada ollenkaan eikä talvella koskaan ole pakkasta1
Huoltomaalata seinät joka tapauksessa muutaman vuoden välein.
Räystäät ja korkea sokkeli ovat rumia ja eivätkä edes toimi täällä pohjoisessa.
Joskus 60-70-luvuilla elementtitekniikka toi Suomeen laatikkokerrostalot ja vei pitkät räystäät. Pienellä viiveellä myös pientalojen räystäät lyhenivät. Alussa tuli paljon virheitä. Vettä ja lunta pääsi kattorakenteisiin, mutta ne virheet on korjattu ajat sitten. Myös tasakatto osataan jo tehdä Suomen olosuhteisiin.
Mutta siis räystäät rakennuksissa edelleen on. Ne ovat vain pienemmät kuin ennenvanhaan.
suojelee hyvin ulkoverhousta, kuten pystylomalaudoitusta ja ikkunankarmeja, jotka kestävät, minkä kestävät.
Suunnittelija ei valitettavasti sitoudu tekeleensä ylläpitokustannuksiin, joten
sama se, mitä sieltä tulee, kun kaupaksi menee kuitenkin. Ja asukas maksaa kaikki kokeilut.
Vanhojen talojen räystäät ulottuvat korkeintaan metrin julkisivupinnasta ulospäin. Tällainen räystäs saattaa suojata ylimmän kerroksen ikkunoita jos niitäkään. Asunto-osakeyhtiöissä on tapana uusia kerralla julkisivun kaikki ikkunat, ellei peräti koko talon ikkunoita (yhdenvertaisuusperiaate). Samoin pientalojen puujulkisivut uusitaan/korjataan useimmiten kokonaan kun jokin kohta sitä vaatii. Siinä ei auta vaikka yläosa olisi kuinka hyvässä kunnossa pitkän räystään alla.
Se on totta, että suunnittelijat eivät osallistu rakennusten ylläpitokustannuksiin. Jos joutuisivat osallistumaan niin suunnittelupalkkio olisi vastaavasti suurempi.
Aika hassua käyttää lyhyistä räystäistä sanaa "kokeilu" kun niitä on tehty jo vuosikymmeniä.
Pitkä räystäs suojaa sekä vedeltä että auringolta ja tällä on merkitystä. Vaikka räystäs ei suojaa täydellisesti ja vaikka se suojaa alaosaa huonommin
kuin yläosaa, niin kuitenkin se pidentää molempien kunnossa pysymistä. Sitä paitsi esim. pientalossa on suuri ero sillä selvitäänkö alempien ikkunoiden uusimisella vai pitääkö uusia kaikki. Se on nimittäin kallista. Maalaaminenkin on kallista.
Pitkä räystäs on myös lyhyttä kauniimpi.
Lyhyt räystäs, kuten moni muukin muodin oikku,
on saattanut aluksi olla rehellinen kokeilu, mutta vakiinnuttanut sitten asemaansa, kun on havaittu että sekin saadaan kaupaksi. Miksikö saadaan?
Syyt lienevät samoja kuin yleensäkin, kun myydään huonoa: päästään myymään toistekin!
Pidennä ihmeessä niitä räystäisi niin että ne ulottuvat maahan (jos nyt minäkin sitten hieman liiottelisin).
hoku "koolla ei ole väliä" toimii ihan oikeasti - räystäs ei ole "sitä parempi mitä pitempi".
Toimii puutaloilla:
http://www.hel2.fi/kaumuseo/kavely/puutalot/puukohde.html
Eipä ole hirmuiset päätyräystäät noissa reipas sata vuotta vanhoissa puutaloissakaan.
Puhumattakaan kivi/tiili/rappausrakenteisesta seinästä, siellä vasta niukka päätyräystäs onkin:
http://en.wikipedia.org/wiki/Porvoo_Cathedral
Mitenkä noissa päädyissä kestää lauta, tiili ja rappaus? Kirkkoa varmaankin suojelee pyhä henki mutta miten nuo puutalot? Kuka sen mulle osais kertoa?
Niin kannattaa unohtaa noi SAFA jutut ja tehdä asuntoon kunnon räystäät, asunnon ensisijainen käyttötarkoitus ja idea ei ole räystäättömyys vaan terveellisyys, turvallisuus, käytännöllisyys, viihtyivyys ja tässä järjestyksessä.
SAFA unohtaa noi kaikki, heille tärkeintä on oma näyttämisen halu, uniikkuus, ekstoottisuus, materiaalien käyttö ei perinteisissä paikoissa ja näyttävyys ja tässä järjestyksessä.
"asunnon ensisijainen käyttötarkoitus ja idea ei ole räystäättömyys vaan terveellisyys, turvallisuus, käytännöllisyys, viihtyivyys ja tässä järjestyksessä. " , että
Asunnon ensisijainen käyttötarkoitus on turvallisuus ???
Olisin luullut ,että asunnon käyttötarkoistus olisi asuminen. Millainen mahtaa sitten olla asunto, joka ei täytä määrittelyäsi, siis turvaton asunto ?
Olisko jotain esimerkkiä antaa turvattomasta asunnosta ?
eikä pidä sitä paitsi paikkaansa. Mistä olet saanut tuollaisen SAFA-allergian?
Sitä paitsi räystäättömyys ja terveellisyys, turvallisuus, käytännöllisyys ja viihtyisyys eivät liity toisiinsa suoraan mitenkään.
Koska on olemassa vanhoja, teknisesti todella hyvin toimivia räystäättömiä taloja niin mistä voit tietää, että ongelmataloissa syy on suunnittelun eikä toteutuksen?
Vika voi tosiaan olla toteutuksessa, mutta se juuri on otettava huomioon. Hyvään suunnitteluun kuuluu se
että lopputulos on hyvä, vaikka rakentamisessa tehtäisiinkin vähän virheitä. Ja valitettavasti niitä virheitä tehdäänkin. En tiedä miten usein, mutta ainakin oman kokemukseni mukaan niitä tehdään,
ja aivan karmeita.
Kohkaus pitkistä räystäistä on uudempien aikojen juttuja eikä suinkaan perinnetietoisuutta.
Räystästä on -huom- perinteisesti käytetty sen verran mitä tarvitaan, ettei vesi ja tuiskulumi
livahda katon alle. Seinien ja asukkaiden terveys ei todellakaan ole räystäistä kiinni,
mitä nyt ehkä muutamien mielenterveys.
Oheisissa kuvissa on hyvin aikaa kestäneitä taloja ilmastoltaan viheliäisissä oloissa.
Edes pitkähköjä räystäitä on koristeaiheina vain siellä, missä arkkitehti on erityisesti halunnut
tehdä itseään tykö. Muut on rakennettu perinteiseen tyyliin.
http://omakaupunki.hs.fi/teemat6
En ymmärrä sitten olenkaan! Miten räystäättömyys liitttyy seuraaviin tekijöihin: terveellisyys, turvallisuus, käytännöllisyys, viihtyivyys ja tässä järjestyksessä?
Mistä lähtien uniikkuus on ollut suomenkielinen sana?
Mm. Ruotsissa asiaa on tutkittu seikkaperäisesti ja lopputulos on harvinaisen selvä ja räystäiden merkitys rakennuksen kunnossapysymisen kannalta jopa yllättävän suuri. Tutkimuksesta löytyy ainakin viitteitä netistä.
Sinällään jännä että arkkitehdit jättävät räystäät pois vaikkeivät niiden rakennusteknistä merkitystä ymmärtäisikään. Nimittäin talo ilman räystäitä on usein todella tökerön näköinen.
"Sinällään jännä että arkkitehdit jättävät räystäät pois vaikkeivät niiden rakennusteknistä merkitystä ymmärtäisikään. Nimittäin talo ilman räystäitä on usein todella tökerön näköinen."
no niin no, jos mennään seisomaan vaikka mannerheimintielle Lasipalatsin ja Sokoksen väliin ja katsellaan ympärille niin eipä näy juuri pitkiä räystäitä. Talot ovat kuitenkin teknisesti kunnossa. Miten ihmeessä sää ei sitten näihin taloihin vaikuta?
Nimittäin talo ilman räystäitä on usein todella tökerön näköinen.
Unohdetaan henk koht mielipiteet, makuasioista kiisteleminen. Kysymys on vain siitä että onko räystäät todella tarpeelliset, näin rakennustekniikan näkökulmasta?
Arkkitehdit piirtävät pieniä räystäitä, jos räystäitä lainkaan, koska niiden sopivuus rakennuksiin on usein hyvin kyseenalainen. Tästä esimerkkinä ketjussa on esitetty lukuisia - historiallisiakin - kuvaesimerkkejä. Erityisen hyvin räystäät sopivat lautaverhoiluihin piharakennuksiin, kuten ulkohuusseihin ja aittoihin.
Räystäättömästi voidaan hyvin toteuttaa rapattuja ja tiiliverhoiltuja julkisivuja. Oikeastaan ainoastaan puujulkisivu vaatii pienen räystään, jotta veden kapillaarinen imeytyminen syiden suuntaisesti voidaan välttää. Metritolkulla räystästä ei tässäkään tapauksessa tarvita.
"2.2 Ulokkeet ja räystäät
Ulokkeen ja pitkän avoräystään ongelmana on taipuminen. Avoräystään taipuma voidaan tarkistaa likimääräisesti mitoittamalla räystäs ulokepalkkina, joka on jäykästi kiinnitetty kannattimeen.
Jos rakennuksessa on vierekkäin ulokkeellinen ja päästä tuettu kannatin, syntyy räystäslinjalle taipumaero. Taipumaeroa voidaan pienentää tekemässä yläpaarre kertopuusta, tukemalla kannattimet ulkopuoliseen palkkiin tai sijoittamalla palkki kannattimien sisälle. Erityisesti erkkereiden kohdille sijoittuvia kannattimia suunniteltaessa on tarkistettava, että kannattimella on riittävä korkeus.
Päätyräystäät tehdään jatkamalla ruoteet rakennuksen päädyn yli. Jos ruoteiden kantokyky ei riitä, suunnitellaan reunimmaisesta kannatinvälistä lähtien pienempi ruodejako tai suuremmat ruoteet. Ruoteet tuetaan rakennuksen kantavaan päätyseinään tai päätykannattimeen. Jos käytetään suurempaa ruodekokoa, päätykannatin suunnitellaan matalammaksi kuin muut kannattimet."
RT 85-10495
http://www.rakennustieto.fi/rtnet/10495/10495.pdf
Avoräystään ohjeellinen enimmäispituus lumikuorman arvolla 1,8 kN/m2, riippuen sahatavaran lujuusluokasta, pysyvästä kuormasta, kannatinjaosta ja sahatavaran koosta löytyy taulukosta kyseiseltä sivulta.
Totta, räystäitä ei tarvitse!
Eihän ne räystäät suojaa taloa kuin suoralla sateella, jota hyvin harvoin on, ja ja silloinkin ne suojaavat vain hieman seinää yläosasta. Mitä tekee terveellä yläosalla jos alaosta ovat lahonneet? Eihän ne ilmassa leiju!
Engelin 1800-luvulla rakennetut räystäättomät hirsitalot ovat vieläkin pystyssä!